Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Monet luulee et niiden duunikaverit on niiden kavereita/ystäviä. Paljastus:
27.08.2012 |
eivät he ole ystäviäsi: sillä hetkellä kun lähdet duunipaikastasi eli ns. katoat kuvioista, huomaat että sinua ja heitä ei tosiasiassa yhdistänyt muu kuin se duuni, vaikka ehkä muuta olit kuvitellut, ja sinun ja heidän välit katkeavat siinä mielessä että sinä ja he ette enää ole missään tekemisissä toistenne kanssa. Ettekä halua olla. Niin että jos teidän sosiaaliset kuviot rajoittuvat kutakuinkin sinne duunipaikalle, niin muistakaa tämä: eivät he ole ystäviäsi, he ovat duunikavereitasi, ei sen enempää (eikä vähempää), josta syystä: hankkikaa mieluummin oikeita ystäviä.
Kommentit (30)
Olisikohan asia tosiaankin näin? Itse olen huomannut, että entiset esimiehet ovat lähinnä helpottuneita, kun saa tehdä rauhassa eläkkeellä esim. tutkimusta eikä tarvitse hyysätä juoppoja keskinkertaisia alaisia. Ja joitakin alaisia on suorastaan ikävä. Otantani on kuitenkin niin pieni, etten ala tehdä tästä yleistystä. Äläpä sinäkään.
kun muut eivät kunnioitakaan (ole riippuvaisia ja pelokkaita) enää eikä kaikkia asioita tulla kertomaan heille ensimmäisenä. siksihän monet muuttaa eläkkeellä muualle kun eivät kestä tilannetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä, miksi AV:lla on niin paljon vuosikausiksi lasten kanssa kotiin jääneitä. Jos työyhteisöt ovat tuota tasoa, niin kuka sinne kotoaan kaipaakaan..?
Nimim. Kolme taaksejäänyttä työyhteisöä, kolmet kaverit, joiden kanssa tavataan edelleen
vielä vuosia työpaikasta lähdön jälkeen, käydään yhteisillä reissuilla, edelleen pyydetään mukaan firman kekkereihin jne?
kun muut eivät kunnioitakaan (ole riippuvaisia ja pelokkaita) enää eikä kaikkia asioita tulla kertomaan heille ensimmäisenä. siksihän monet muuttaa eläkkeellä muualle kun eivät kestä tilannetta
totesin tämän, kun luulin olevani hyvissä väleissä työkamujen kanssa, siis todella lämpimissä. Nähtiin aina silloin tällöin työporukan kanssa työajan ulkopuolellakin, läheteltiin viestejä yms.
Sitten kun jouduin töiden loppumisen takia lähtemään sieltä niin yksikään!! ei pitänyt MITÄÄN yhteyttä.
Laitin iloissani heille viestiäkin, kun sain uuden vakituisen työpaikan. YKSIKÄÄN ei edes vastannut viestiin mitään :(
kyllä oli karu petus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kyllä monia ystäviä entisistä työpaikoista, joihin pidän yhteyttä vuosia sen jälkeen kun työpaikasta oon lähteny. Että semmosta.
vielä vuosia työpaikasta lähdön jälkeen, käydään yhteisillä reissuilla, edelleen pyydetään mukaan firman kekkereihin jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ihan täyspäinen olen.
Miksi työkaveri ei muka voisi olla ystäväkin? Ihmeellisiä ootte.
- tapasin sattumalta pari muutakin ko. yt:issä kenkää saanutta, ja heillä aivan sama juttu, heitä ei kuulemma ole edes tervehditty ex-työ-"kavereiden" (jotka silloin oli hyviä ystäviä) taholta kaupungilla sen jälkeen kun heidät viskattiin ulos
- näin nämä menee - ja ehkä kuuluukin mennä, kuka tietää ;)
nimim. onneks nyt jo uudet kuviot
Alue: Aihe vapaa
Ei se välttämättä ole teeskentelyä. Aikuisena se vaan vaatii vähän extraponnisteluja että pysyy ne hankitut ystävyyssuhteet. Kun on perhe ja kaikki arjen kiireet, viikonlopun sukulaistapaamiset ja muut kuviot. Voi olla että ystävyys työpaikalla on ollut aivan aitoa, mutta sitten ei vain tule pidettyä yhteyttä. Itselläni on näin. Aika ei tahdo riittää ystävien tapaamiseen. Onneksi samassa tilanteessa olevat yleensä ymmärtävät että ystävyys on siellä edelleen vaikka ei oltaisi nähty aikoihin.