Kuinka moni EI-AKATEEMINEN tietää

Ja sinä olet se fiksuin koko porukasta!

Tyhmin tässä on se, joka väittää, että vain pieni ryhmä, esim. nämä akateemiset, voivat tietää mitä nämä oppiarvot sun muut tarkoittavat (ja siinä sivussa pitävät sellaisesta järjestyksestä, että näin on ja tulee olla, että akateeminen "maailma" on jotain erillistä ja hienoa).

Toiseksi tyhmimpiä on ne, jotka menevät tähän mukaan siten, että todistelevat tietävänsä nämä termit, vaikkeivat ole akateemisia (ja vaikkeivat tiedä näitä).

Kolmanneksi tyhmimpiä ovat ne, jotka ovat silleen, että en tiedä eikä vittu kiinnosta.

Fiksuimpia ovat ne, jotka ovat akateemisia, tai eivät ole akateemisia, mutta kykenevät myöntämään se, vaikkeivat tiedä mitä joku dosentti tarkoittaa, mutta ovat kiinnostuneita saamaan selville, mikä se oikeastaan onkaan.

Eli se, ettei tiedä jotain asiaa, ei vielä tee tyhmää. Se, että esittää tietävänsä jotain vaikkei tiedä, brassailee tiedoillaan, tai haistattaa vitut kaikelle, tekee ihmisestä tyhmän.

Ei se nyt niin kamalaa ole, vaikkei aina kaikkea tietäisi. Ihminen on altistettu nykyään sellaiselle tietotulvalle, että se mitä ennen pidettiin jokaisen ihmisen sivistykseen kuuluvana, ei ole enää nykyään itsestään selvää.

Ettäs sen tiiätte :)

on latinaa alunperin, vanha nimitys nykyiselle kandille

do - alkaa (vrt. nuotisto) sent - lähettää

ti - itis universalis eli yliopistoon

eli aiemmin yliopiston lähetti, kandi, nykyään siis tuo kandi ja sittemmin lisänä maisteri

Jopa on selitys! LOL!! Kyllä dosentti tulee ihan latinan verbistä " docere" = opettaa. Docendo discimus!

Vain pariin kohtaan osaisin vastata. YO-tutkinto taustalla. Ei kukaan noita termejä koskaan selittänyt, tai jos selitti niin meni täysin korvien läpi. Myönnän että on myös paljon työhön, verotukseen, kaupankäyntiin ja politiikkaan liittyviä sanoja, joihin törmää usein ja joiden merkityksiä en tiedä. Suoraan sanoen, ei enää kiinnostakaan tietää. Kieltämättä vituttaa esim. lukea uutisia joissa vilisee noita tuntemattomia sanoja, joten jätän väliin liiaksi politiikkaa, kauppaa tai akateemisia aiheita käsittelevät artikkelit. Koulu ei tarjonnut minulle paljoakaan, ainoastaan vieraan kielen alkeet. Paljon enemmän opin koulun ulkopuolella kuin sisäpuolella. Suomalainen koululaitos on aika kuiva, vastenmielinen ja iloton laitos, joka saa minun puolesta jäädä omaan arvoonsa. Jos minä oikeasti haluan oppia jotain niin ei siinä koulua enää tarvita, kiitos internetin, hakukoneiden ja englanninkielen taidon.



Suomalainen yliopisto? Kiitos ei.



Kuka se oli joka sanoi "En ole koskaan antanut koulunkäynnin haitata oppimistani." tjsp?

Mutta tärkempi kysmys on, millä tavalla tämä on oleellista tietoa?



Siis miksi ei-akateemisen pitäisi tietää esim. mitä tieteellisiä jatkotutkintoja yliopistossa on? Ei kai tuollainen tieto yleissivistykseen kuulu, eihän?



Ja jos kuuluu, niin millä ihmeen perusteella?



Ihan sama jos tällainen sinikaulus-duunari kirjoittaisi listan jostain alansa ammattitermistöstä ylimielisyyttä uhkuen: "Kuinka moni akateeminen tietää..." ja väittää, että akateemiset eivät tiedä näitä, koska eivät ole ammattitaitoisia/tiedä käytännön asioista hölkäsen pöläystä.



Älkää ymmärtäkö väärin, arvostan akateemisuutta ja ihmisiä, jotka tekevät todellista aivotyöskentelyä; tutkijat, insinöörit (oli sitten pelkkä I tai DI), sun muut opettajat.

on latinaa alunperin, vanha nimitys nykyiselle kandille

do - alkaa (vrt. nuotisto) sent - lähettää

ti - itis universalis eli yliopistoon

eli aiemmin yliopiston lähetti, kandi, nykyään siis tuo kandi ja sittemmin lisänä maisteri

Onko hauskaa kusettaa ihmisiä? Hemmetin hyvä mielikuvitus sulla kyllä on.

Dosentti tulee latinan sanasta docens, joka merkitsee opettavaa. Kandi eli kandidaatti tulee latinan sanasta candidatus, joka tarkoittaa valkoisiin puettua. Koska antiikin Roomassa virkoihin pyrkivät ehdokkaat pukeutuivat valkoisiin, sana tuli tarkoittamaan myös ehdokasta. Nykyään dosentti tarkoittaa ymmärtääkseni tohtoria, jolla ei ole varsinaista yliopistovirkaa mutta joka voi silti toimia opetustehtävissä, ja jonka palkka maksetaan suoraan yliopiston varoista eikä esim. laitoksen määrärahasta. Kandidaatti on alemman korkeakoulututkinnon suorittanut.

t. latinisti

Noista toi dosentti on mulle epäselvä, eikös ne ole jotain opettajia mutta pitääkö olla väitellyt ollakseen dosentti?



Diplomityö on ilmeisesti diplomi-insinöörien gradu?

Väittäisin olevani 'edistynyt' opistolainen = vanha ATK-instituutin datanomi. Mutta muuten hyvin kiinnostunut kaikesta.



1 en, 2 kyllä (lapsuuden kaverini on), 3) kyllä mm veljeni ja veljen vaimo ovat, 4) kyllä esim naapurin rouva on lääkäri, mutta ei tohtori, miehensä taas päinvastoin, 5) tästä olen epävarma että tietänkö siis en, (toinen veljeni on joku filosofi, pitäisi siis kyllä tietää :) ) 6) kyllä, isäni on ja veljeni oli, 7) en, 8) kyllä, 9) kyllä, 10) kyllä, 11) kyllä



Eli 3xen ja 8xkyllä. Kyllä epäakateeminenkin voi tietää - kai :)



Ps. Olen ollut useampana vuonna parhaiten tienaavassa prosentissa. Viime vuoden verotiedoissa juuri ja juuri parhaiten tienaavassa 5000:ssa suomalaisessa.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko tuohon joku tarkempikin määritelmä, kuin että se on julkaistu jossain alan Journalissa tms.?



Siis onko niillä joku ihan tietty alan sisäinen "säännöstö" ?



Tero

Ellei ap sitten tarkoita pro gradua, joka on maisterien opinnäytetyö, mutta on sivistymättömyyttään lyönyt siihen yhdysmerkin.

No itse kyllä opiskelen yliopistossa viidettä vuotta, enkä silti osaisi selittää, mikä on dosentti tai mikä on professori. Enkä ole varma, missä diplomi-insinöörin tutkinnot voi suorittaa. En myöskään ole varma, vastaisinko oikein kohtaan 7 ja 11.

Kaikki nuo muut tiesin jo ennen yliopisto-opintoja.

Mitä ihmettä olet siellä yliopistolla tehnyt, jos et tiedä mikä on professori?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko tuohon joku tarkempikin määritelmä, kuin että se on julkaistu jossain alan Journalissa tms.?

Siis onko niillä joku ihan tietty alan sisäinen "säännöstö" ?

Tero

Julkaisu voi olla kirja, raportti tai artikkeli, ja referoitu tai referoimaton. Jopa alan harrastuslehdessä tai ammattilehdessä oleva julkaisu voi joskus olla tieteellinen julkaisu, jos siinä on esitetty uuden tutkimuksen tulokset tarpeeksi tarkasti. Siis sisältö viime kädessä ratkaisee. Yleensä toki ajatellaan vain noita ensiksi mainittuja ja mielellään vertaisarvioituja.

Siis miksi ei-akateemisen pitäisi tietää esim. mitä tieteellisiä jatkotutkintoja yliopistossa on? Ei kai tuollainen tieto yleissivistykseen kuulu, eihän?

Kyllä ne ovat yleissivistystä. Eihän niitä sitäpaitsi ole kuin kaksi: lisensiaatti ja tohtori. Kertoo jo jotain sivistyneisyydestä, jos ei tiedä mikä on tohtori tai väitöskirja.

no olen akateeminen ja yliopistouraa takana 7v, silti pari kysymystä on sellaisia, joihin luultavasti en ystäväsi mielestä osaisi vastata "oikein" (eli kovinkaan tarkasti).

mutta tässä taitaa olla enemmän kyse ap:n ja hänen ystävänsä suhteesta kuin jostakin koulutusasiasta.

Kuinka moni AKATEEMINEN tietää, mitä ovat artenomi, metronomi ja restonomi?

minen kanssa tajua että mitä metronomi tuolla listalla tekee Onko metronomi jotain muutakin kuin se pianon päällä tikittävä?

miljoona, miljardi, biljoona, biljardi, triljoona... Kuinka moni muuten tietää, mikä ero on miljardilla ja biljoonalla?

ja silti jooihinkin osaan vastata. En pidä itseäni kovinkaan tyhmänä, mutta tuo yliopisto maailma ei juuri ole kiinnostanut. Silti palkka on samaa tasoa kuin näillä KTMllä, joka täysin vailla työkokemusta tunkee töihin itseään järjettömillä palkka pyynnöillä.



Aiemmin tuolla viitattiin myös tiedolla päteviin ihmisiin- AAMEN! Näitä riittää... Mutta tämä on aina tätä sotaa AMK vs. YO,



Henk.koht mielipide on että entisistä häiriköistä, tarkkisluokkalaisista, peruskooulu tai ammattikoulupohjalta, tulee ne parhaat yrittäjät. Silloin hommaan on sisäinen palo ja halu menestyä, ei sitä anna mikään tohtorin paperi.



ugh !

en tiedä vastauksia kaikkiin noihin, ja olen akateeminen..

Siis miksi ei-akateemisen pitäisi tietää esim. mitä tieteellisiä jatkotutkintoja yliopistossa on? Ei kai tuollainen tieto yleissivistykseen kuulu, eihän?

Kyllä ne ovat yleissivistystä. Eihän niitä sitäpaitsi ole kuin kaksi: lisensiaatti ja tohtori. Kertoo jo jotain sivistyneisyydestä, jos ei tiedä mikä on tohtori tai väitöskirja.

Kyllä ihmisen kuuluu tietää edes suunnilleen, mikä on tai on ollut Suomessa kansakoulu, peruskoulu, oppikoulu, lukio, yliopisto, opettaja, rehtori, ylioppilas, kandidaatti, gradu, maisteri, assistentti, lisensiaatti, väitöskirja, tohtori ja professori. Ei nyt välttämättä ihan yksityiskohtia mutta nämä kaikki termit esiintyvät sen verran usein mediassa, että aika nopeasti tipahtaa kärryiltä, jos ei tiedä.

Kyllä ihmisen kuuluu tietää edes suunnilleen, mikä on tai on ollut Suomessa kansakoulu, peruskoulu, oppikoulu, lukio, yliopisto, opettaja, rehtori, ylioppilas, kandidaatti, gradu, maisteri, assistentti, lisensiaatti, väitöskirja, tohtori ja professori.

En minä kyllä tiedä noista kaikkia. Mikä ihme on assistentti? Entä lisensiaatti? Tohtorit on vissiin niitä lakkipäisiä

Kyllä ihmisen kuuluu tietää edes suunnilleen, mikä on tai on ollut Suomessa kansakoulu, peruskoulu, oppikoulu, lukio, yliopisto, opettaja, rehtori, ylioppilas, kandidaatti, gradu, maisteri, assistentti, lisensiaatti, väitöskirja, tohtori ja professori.

En minä kyllä tiedä noista kaikkia. Mikä ihme on assistentti? Entä lisensiaatti? Tohtorit on vissiin niitä lakkipäisiä

Mitä snobbailua siinä on? Ihan samalla tavalla kuin toivottavasti tiedät, mikä on kosmetologi ja mikä merkonomi, ettei mene sormi suuhun, kun kuulet sanat uutisissa tai sukulaistytön selittäessä.

Assistentti on töissä oppiaineessa, pitää jonkin verran tunteja, neuvoo opiskelijoita ja tekee tutkimusta. On yleensä maisteri ja vääntää väitöskirjaa tai lisensiaatin työtä.

Lisensiaatti puolestaan on se maisterin ja tohtorin välissä oleva yliopistollinen jatkotutkinto. Tosin nykyään moni tekee suoraan tohtorin tutkinnon.

Oppilaitos se yliopistokin on eikä ole mitään snobbailua tietää näitä paria nimitystä ihan siinä kuin muitakin ammatteihin ja opintoihin liittyviä nimityksiä.