Kuinka moni EI-AKATEEMINEN tietää

Dosentti on yliopistossa luennoiva henkilö, joka ei ole yliopiston palveluksessa. Siis asiantuntija jostain yrityksestä esimerkiksi. Omassa oppiaineessani yleisesti esiintyvä.

No ei tasan tarkkaan ole "asiantuntija jostain yrityksestä". Dosentti on yliopistollinen arvonimi. Dosentit ovat pääsääntöisesti koulutukseltaan tohtoreita.

Ja tohtorit, jotka eivät ole jääneet yliopistolle hengaamaan ovat usein asiantuntijoita yrityksissä. Siis asiaa tuntevia henkilöitä, joilla on riittävästi akateemisia meriittejä.

Niin mutta tuossa edeltävässä kuvauksessa harhaan johtavasti annoit ymmärtää, että dosentti olisi jotenkin yleisnimitys yliopistossa luennoivalle yliopiston ulkopuoliselle asiantuntijalle.

Se, ettei ole opiskellut akateemista tai mitään muutakaan ammattitutkintoa EI tarkoita samaa asiaa, kuin että on tyhmä.



Moni tavan duunarihommia tekevä on yllättävän älykäs - katsokaa vaikka minne opinahjoihin heidän lapsensa menevät?



Oikeasti: kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia edes suomessa.

Syyt siihen ovat moninaiset. vaikkapa vain huonot kotiolot = peruskoulun opinnot takkuaa = hankala hakea jatko-opiskelupaikkaa = jne

Tai elämään tulee kriisejä, isoja ongelmia ja menee palikat sekaisin, energia menee selviytymiseen juuri kun pitäisi miettiä kotoa muuttoa ja ammattia, tulevaisuutta.

Tai mitä tahansa.



Osa on laiskuutta, ei viitsitä.



Mutta nuo asiat mitkä luettelit: en ole edes ylioppilaakso käynyt, en lukiota, mutta on minulla nyt jonninmoinen koulutus. Tyhmä en ole; on testattu psykologisin testein useamman kerran, olen saanut psykiatrilta analyysin. Olen keskitasoa älykkäämpi mutta selkeä alisuoriutuja. Tällä hetkellä kun olen kohtaq 50 se haittaa minua.



mutta lista on pitkä, en viitsi luetella, mutta siinä olevat sanat = mitä tarkoittaa, lista oli tyhmän helppo.



Jos akateemiset ystäväsi ovat sitä mieltä ettet tiedä, koska et ole akataaminen, se kertoo miten tyhmän pöljiä he ovat, he pitävät itseään fiksumpana kuin ovatkaan ja fiksumpana, älykkäämpänä kuin sinä. HE pitävät sinua tyhmänä. Oppimattomana moukkana.

Miksi olet tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä?

kaikki eivät halua tunkea päähänsä tunkkaista ja turhaa tietoa, lojua vuosikausia jossain opiskelemassa. Katsopa yritysjohtajia, jotka ovat takoneet unelmansa ilman koulutuksia. Se vasta on älykkyyttä se!

Se, ettei ole opiskellut akateemista tai mitään muutakaan ammattitutkintoa EI tarkoita samaa asiaa, kuin että on tyhmä.

Moni tavan duunarihommia tekevä on yllättävän älykäs - katsokaa vaikka minne opinahjoihin heidän lapsensa menevät?

Oikeasti: kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia edes suomessa.

Syyt siihen ovat moninaiset. vaikkapa vain huonot kotiolot = peruskoulun opinnot takkuaa = hankala hakea jatko-opiskelupaikkaa = jne

Tai elämään tulee kriisejä, isoja ongelmia ja menee palikat sekaisin, energia menee selviytymiseen juuri kun pitäisi miettiä kotoa muuttoa ja ammattia, tulevaisuutta.

Tai mitä tahansa.

Osa on laiskuutta, ei viitsitä.

Mutta nuo asiat mitkä luettelit: en ole edes ylioppilaakso käynyt, en lukiota, mutta on minulla nyt jonninmoinen koulutus. Tyhmä en ole; on testattu psykologisin testein useamman kerran, olen saanut psykiatrilta analyysin. Olen keskitasoa älykkäämpi mutta selkeä alisuoriutuja. Tällä hetkellä kun olen kohtaq 50 se haittaa minua.

mutta lista on pitkä, en viitsi luetella, mutta siinä olevat sanat = mitä tarkoittaa, lista oli tyhmän helppo.

Jos akateemiset ystäväsi ovat sitä mieltä ettet tiedä, koska et ole akataaminen, se kertoo miten tyhmän pöljiä he ovat, he pitävät itseään fiksumpana kuin ovatkaan ja fiksumpana, älykkäämpänä kuin sinä. HE pitävät sinua tyhmänä. Oppimattomana moukkana.

Miksi olet tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä?

kaikki eivät halua tunkea päähänsä tunkkaista ja turhaa tietoa, lojua vuosikausia jossain opiskelemassa. Katsopa yritysjohtajia, jotka ovat takoneet unelmansa ilman koulutuksia. Se vasta on älykkyyttä se!

Aika moni Suomen yritysjohtaja on koulutukseltaan diplomi-insinööri, joka on ylempi korkeakoulutukinto, mutta en tiedä, kelpaavatko he akateemisiksi...

on latinaa alunperin, vanha nimitys nykyiselle kandille

do - alkaa (vrt. nuotisto) sent - lähettää

ti - itis universalis eli yliopistoon

eli aiemmin yliopiston lähetti, kandi, nykyään siis tuo kandi ja sittemmin lisänä maisteri

On myös niitä jotka ovat aloittaneet täysin nollasta.

kaikki eivät halua tunkea päähänsä tunkkaista ja turhaa tietoa, lojua vuosikausia jossain opiskelemassa. Katsopa yritysjohtajia, jotka ovat takoneet unelmansa ilman koulutuksia. Se vasta on älykkyyttä se!

Aika moni Suomen yritysjohtaja on koulutukseltaan diplomi-insinööri, joka on ylempi korkeakoulutukinto, mutta en tiedä, kelpaavatko he akateemisiksi...

Dosentti on yliopistossa luennoiva henkilö, joka ei ole yliopiston palveluksessa. Siis asiantuntija jostain yrityksestä esimerkiksi. Omassa oppiaineessani yleisesti esiintyvä.

No ei tasan tarkkaan ole "asiantuntija jostain yrityksestä". Dosentti on yliopistollinen arvonimi. Dosentit ovat pääsääntöisesti koulutukseltaan tohtoreita.

Ja tohtorit, jotka eivät ole jääneet yliopistolle hengaamaan ovat usein asiantuntijoita yrityksissä. Siis asiaa tuntevia henkilöitä, joilla on riittävästi akateemisia meriittejä.

Niin mutta tuossa edeltävässä kuvauksessa harhaan johtavasti annoit ymmärtää, että dosentti olisi jotenkin yleisnimitys yliopistossa luennoivalle yliopiston ulkopuoliselle asiantuntijalle.

ei sinne yliopistolle ihan ketä tahansa päästetä kursseja vetämään. Eli jos kyseessä ei ole yliopistolla valmiiksi työskentelevä professori, tutkija-tohtori tai jatko-opiskelija, niin sitten se on yleensä muualta peräisin oleva henkilö, jolle myönnetään se dosentin titteli ettei vaan akateemisuus jää epäselväksi.

olle ihan ketä tahansa päästetä kursseja vetämään. Eli jos kyseessä ei ole yliopistolla valmiiksi työskentelevä professori, tutkija-tohtori tai jatko-opiskelija, niin sitten se on yleensä muualta peräisin oleva henkilö, jolle myönnetään se dosentin titteli ettei vaan akateemisuus jää epäselväksi.

No kyllä yliopistoilla käy paljon muitakin ulkopuolisia luennoimassa kuin dosentteja. Riippuu tietysti alasta, mutta esim. kauppatieteessä ja teknillisessa käy yrityksistä henkilöitä pitämässä luentoja, vaikka eivät mitään dosentteja olisikaan.

Tyhmin tässä on se, joka väittää, että vain pieni ryhmä, esim. nämä akateemiset, voivat tietää mitä nämä oppiarvot sun muut tarkoittavat (ja siinä sivussa pitävät sellaisesta järjestyksestä, että näin on ja tulee olla, että akateeminen "maailma" on jotain erillistä ja hienoa).



Toiseksi tyhmimpiä on ne, jotka menevät tähän mukaan siten, että todistelevat tietävänsä nämä termit, vaikkeivat ole akateemisia (ja vaikkeivat tiedä näitä).



Kolmanneksi tyhmimpiä ovat ne, jotka ovat silleen, että en tiedä eikä vittu kiinnosta.



Fiksuimpia ovat ne, jotka ovat akateemisia, tai eivät ole akateemisia, mutta kykenevät myöntämään se, vaikkeivat tiedä mitä joku dosentti tarkoittaa, mutta ovat kiinnostuneita saamaan selville, mikä se oikeastaan onkaan.



Eli se, ettei tiedä jotain asiaa, ei vielä tee tyhmää. Se, että esittää tietävänsä jotain vaikkei tiedä, brassailee tiedoillaan, tai haistattaa vitut kaikelle, tekee ihmisestä tyhmän.



Ei se nyt niin kamalaa ole, vaikkei aina kaikkea tietäisi. Ihminen on altistettu nykyään sellaiselle tietotulvalle, että se mitä ennen pidettiin jokaisen ihmisen sivistykseen kuuluvana, ei ole enää nykyään itsestään selvää.



Ettäs sen tiiätte :)

Dosentti on yliopistossa luennoiva henkilö, joka ei ole yliopiston palveluksessa. Siis asiantuntija jostain yrityksestä esimerkiksi. Omassa oppiaineessani yleisesti esiintyvä.

No ei tasan tarkkaan ole "asiantuntija jostain yrityksestä". Dosentti on yliopistollinen arvonimi. Dosentit ovat pääsääntöisesti koulutukseltaan tohtoreita.

Osa on kyllä ihan pilipalitietoa ja osan voi päätellä vaikkei tietäisikään.

Enhän minäkää tiedä mitä on valssaus ta sorvaus tms enkä haluakkaan tietää.

Vaikka olen aika älykäs ihminen ja monella alalla suhteellisen sivistynyt, niin koska en ole koskaan ollut jäsenenä akateemisessa yhteisössä en noita kaikkia tiedä tai muista.



En tiedä mikä on dosentti ja mikä täsmälleen on professori, enkä ehkä kaikkia jatkotutkintoja järjestyksessä. Enkä oikein tiedä mikä on diplomityö. Väitökset, tohtorit, tieteelliset julkaisut kyllä tiedän ihan kaveripiirin pohjalta ja kyllä ammattikorkeakoulussakin on mahdollista oppia jotain tieteestä (vaikka sieltä on mahdollista myös valmistua tajuamatta siitä oikeastaan mitään).

Olen amis ja poltan sätkää

että tietää että tohtori ei ole sama asia kuin lääkäri (paitsi puhekielessä).



Ja että tietää suunnilleen, mitä professori tarkoittaa (että ei ole vaan joku hullu proffa joka räjäyttää koko maailman keitoksillaan).

Olen akateeminen, ja halusin kommentoida ylipäätänsä tällaisia besserwissereitä.He ovat kokemukseni mukaan juuri niitä ensimmäisten vuosien opiskelijoita, jotka siis haluavat päteä jauhamalla jotain mukamas intellektuellia.



Valmistuin itse kymmenisen vuotta sitten. En jäänyt yliopistolle töihin tai jatko-opiskelemaan vaan yritysmaailmaan. Viimeistään siellä tapasin älykkäitä ei-akateemisia, ja olisi todella noloa alkaa hienostelemaan puhumalla jotai näennäistieteellistä.



Nyt sitten tuttuni aloittaa yliopisto-opinnot keski-iässä ja peruskoulupohjalta. Tai hän on oikeastaan lähihoitaja. Olen huomannut, että hänellä on tarvetta päteä sekä minulle että muille pääsykokeisiin lukemallaan nippelitiedolla. Mm. kesäjuhlissamme oli monenlaisia ihmisia: suurin osa heistä ei-akateemisia. Tuttuni piti kovaa ääntä itsestään ja päti lukemallaan. Jos puhuimme vaikkapa huonekaluista, hän piti meille esitelmän keinutuolin funktiosta agraariyhteiskunnassa.



Sanoisin, että väärä foorumi ja väärä konteksti. Yliopistollisesta tutkimuksesta on ok keskustella yliopistolaisen tai jonkun muun kanssa, joka on siitä kiinnostunut. Ihminen tekee itsensä tyhmäksi alkamalla jauhamaan jostain sosiaalihistorian mikroilmiöstä rakennusmiehelle tai edes minulle, jota ko tieteenala ei kiinnosta tai kosketa millään tavalla.



Kykenisin kyllä väittelemään asiasta ja peittoamaan pröystäilijän kuusi-nolla, mutta mielestäni se osoittaa tahdittomuutta ja epävarmuutta omasta osaamisesta.



Tekisi mieli kertoa hänelle, että hei, sinä olet siis lukenut pääsykokeisiin YHDEN parisataasivuisen kirjan. Kun opinnot alkavat, huomaat, että niitä tuhannen sivun lukupaketteja tulee KUUKAUSITTAIN seuraavien vuosien aikana. Jaksatkohan enää silloin jauhaa vapaa-ajalla tieteellisestä tutkimuksesta? Ja muita tyhjänpuhujia niillä johdantokursseilla riittää. Jokaisessa seminaarissa on typeryksiä, jotka tuovat omaa mukamas osaamistaan esiin kun muut ovat hiljaa ja mielessään nauravat näille dorkille.



Meni aiheen vierestä, mutta tämän lieveilmiön kuvauksella halusin vain sanoa, etteivät suinkaan kaikki akateemiset katso tällaista pätemistä hyvällä. On älykkyyttä valita keskustelunaihe seuran kokemuksen ja kiinnostuksen mukaan. Ja kiinnostaisiko minua nämä akateemiset termit, jos en niitä sattuisi omien kokemusten mukaan tuntemaan. Ei todellakaan! Ei kyllä kiinnostaisi ammattikoulun tutkintonimikkeetkään.

Mutta pari vuotta yliopistolla olleen olettaisin jo tietävän kaikki.



Ja tosiaan, on moukkamaista brassailla termeillä.

1) mikä on dosentti?

2) mikä on professori?

3) mikä on tohtori

4) mikä ero on lääkärillä ja tohtorilla?

5) onko filosofian maisterin pääaine useimmiten filosofia?

6) millaisessa oppilaitoksessa voi suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnot?

7) mitä tieteellisiä jatkotutkintoja yliopistossa on?

8) mitä tarkoitetaan tieteellisillä julkaisuilla?

9) mikä on väitöskirja?

10) mikä on pro-gradu?

11) mikä on diplomityö?

Tässä nyt muutamia. Ystäväni heitti minulle tällaisen listan ja väitti etten tiedä näitä, koska en ole yliopistotaustainen. Tiedättekö te?

No itse kyllä opiskelen yliopistossa viidettä vuotta, enkä silti osaisi selittää, mikä on dosentti tai mikä on professori. Enkä ole varma, missä diplomi-insinöörin tutkinnot voi suorittaa. En myöskään ole varma, vastaisinko oikein kohtaan 7 ja 11.

Kaikki nuo muut tiesin jo ennen yliopisto-opintoja.

Fiksua tekstiä!

Olen akateeminen, ja halusin kommentoida ylipäätänsä tällaisia besserwissereitä.He ovat kokemukseni mukaan juuri niitä ensimmäisten vuosien opiskelijoita, jotka siis haluavat päteä jauhamalla jotain mukamas intellektuellia.

Valmistuin itse kymmenisen vuotta sitten. En jäänyt yliopistolle töihin tai jatko-opiskelemaan vaan yritysmaailmaan. Viimeistään siellä tapasin älykkäitä ei-akateemisia, ja olisi todella noloa alkaa hienostelemaan puhumalla jotai näennäistieteellistä.

Nyt sitten tuttuni aloittaa yliopisto-opinnot keski-iässä ja peruskoulupohjalta. Tai hän on oikeastaan lähihoitaja. Olen huomannut, että hänellä on tarvetta päteä sekä minulle että muille pääsykokeisiin lukemallaan nippelitiedolla. Mm. kesäjuhlissamme oli monenlaisia ihmisia: suurin osa heistä ei-akateemisia. Tuttuni piti kovaa ääntä itsestään ja päti lukemallaan. Jos puhuimme vaikkapa huonekaluista, hän piti meille esitelmän keinutuolin funktiosta agraariyhteiskunnassa.

Sanoisin, että väärä foorumi ja väärä konteksti. Yliopistollisesta tutkimuksesta on ok keskustella yliopistolaisen tai jonkun muun kanssa, joka on siitä kiinnostunut. Ihminen tekee itsensä tyhmäksi alkamalla jauhamaan jostain sosiaalihistorian mikroilmiöstä rakennusmiehelle tai edes minulle, jota ko tieteenala ei kiinnosta tai kosketa millään tavalla.

Kykenisin kyllä väittelemään asiasta ja peittoamaan pröystäilijän kuusi-nolla, mutta mielestäni se osoittaa tahdittomuutta ja epävarmuutta omasta osaamisesta.

Tekisi mieli kertoa hänelle, että hei, sinä olet siis lukenut pääsykokeisiin YHDEN parisataasivuisen kirjan. Kun opinnot alkavat, huomaat, että niitä tuhannen sivun lukupaketteja tulee KUUKAUSITTAIN seuraavien vuosien aikana. Jaksatkohan enää silloin jauhaa vapaa-ajalla tieteellisestä tutkimuksesta? Ja muita tyhjänpuhujia niillä johdantokursseilla riittää. Jokaisessa seminaarissa on typeryksiä, jotka tuovat omaa mukamas osaamistaan esiin kun muut ovat hiljaa ja mielessään nauravat näille dorkille.

Meni aiheen vierestä, mutta tämän lieveilmiön kuvauksella halusin vain sanoa, etteivät suinkaan kaikki akateemiset katso tällaista pätemistä hyvällä. On älykkyyttä valita keskustelunaihe seuran kokemuksen ja kiinnostuksen mukaan. Ja kiinnostaisiko minua nämä akateemiset termit, jos en niitä sattuisi omien kokemusten mukaan tuntemaan. Ei todellakaan! Ei kyllä kiinnostaisi ammattikoulun tutkintonimikkeetkään.