Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rakensin mökin siskolleni ja nyt välit meni..
21.08.2012 |
Kylläpä nyt vituttaa.
Siskoni yllätti meidät parisen vuotta sitten ostamalla mökkitontin ja pyytämällä minut sitten siihen projektinjohtajaksi mökin rakennusprojektiin.
Mikäpä siinä. Paikastahan suunniteltiin koko sisarusparvelle perheineen yhdessäolopaikkaa, kun nuo isovanhemmat ja vanhemmatkin on jo kuolleet ja heidän paikkansa menneet aikanaan pankille.
Tein avovaimoni kanssa ensimmäisen puolentoista vuoden aikana mökin eteen varovaisestikin arvioiden hieman alle kolme tuhatta työtuntia. Mökin rungon rakenti (huonosti, runko on kiero sieltä täältä, siitä on tarkastajan lausuntokin (ja vikoja ei siis korjattu)) tuttavan firma. Ulkopuoliset tekivät siis seuraavia töitä:
-Puitten kaato
-Maanrakennustyöt
-Perustukset
-Runko
-Vesikatto
-Pesuhuone
-Sauna (lukuunottamatta lauteita)
-Osan sisäkatosta
-Alapohja lukuunottamatta levytystä, laminaattia ymsyms
Teimme siis avovaimon kanssa tuonne sisälle kaiken, myös terassin. Sähköjohdotkin vedettiin itse (sähkömiehen ohjeiden mukaan). Ja ylipäätään tehtiin ihan helvetisti töitä. Kauhealla kiireellä ja 12+ tuntisilla työpäivillä päästiin mökillä viettämään joulua 2011 yhdessä perheen kanssa. Tällöin vielä kaikki hyvin.
Homma meni siis rahan osalta niin, että sisko maksoi lähes kaiken. Itse tuotiin paikalle työkaluja ja milloin mitäkin pientä tarviketta ja ostettiin ehkä yhteensä muutamalla tonnilla rakentamisen ja kuukausien aikana kaikenlaista pientä.
No, sisko muutti työkeikalle ainakin 3 vuodeksi Japaniin ja tuli nyt sieltä sitten uuden miehensä kanssa toisen kerran mökille. Ekalla kerralla ei ollut valittamista.
Jo aiemmin kieltäydyimme viimeistelyhommista, iha nvain sen vuoksi, että ei olla ammattilaisia, joten viimeistelty jälki listoineen saa tulla ammattilaiselta.
Pihan tekohan paikalla oli vielä todellakin kesken. Nyt kesä alkoi sillä, että sain puolentoista tonnin budjetin koko pihan tekemiseen, ja tuohon sentään kuuluisi metsäpohjasta taiottavaa nurtsia tuhannen neliötä. Siis mahdoton tehtävä.
Sisko sitten palkkasi tuonne jonkun ammattilaisen viikoksi. Hän teki hyvää jälkeä, vaikka ei olekaan tehnyt hirsitaloissa mitään. Eli ei siis huomioinut elämisvaraa missään (teki kaappeja ja panelointeja ymsyms). Mutta eiköhän se siitä.
No, nyt sitten meni välit. Kaikki alkoi siitä, kun heidän mielestään piha oli epäsiisti. Kuulemma kului monen monta tuntia sen raivaamiseen ja roskien polttamiseen (huom. oltiin viety jo keväällä jätettä jo toistamiseen omalla peräkärryllä kaatopaikalle).
Sitten alettiin vittuilemaan siisteydestä ja olemisesta oikein olan takaa. Kuulemma ei oltu tehty mitään (no mihin vittuun se näkyy, jos käy mökillä kerran vuodessa ja me siivotaan tontilta oksia ja muuta). Luulisi perkele, että se ensimmäinen työpanos jo riittäisi. Aina on tehty jotakin pientä mökillä, mutta eihän se mihinkään näy.. Ja mitään ei tietysti voinut hankkia, koska sisko ilmoitti ettei ole rahaa (tosin tietysti löytyi siihen timpuriin monta tonnia ja tarpeisiin samoin).
Jo kerran aiemminkin, kun tuli riitaa, oli sisko vaatimassa avaimia pois, mutta pyyti sitten anteeksi parin päivän päästä).
Nyt on siis edetty siihen pisteeseen, että sisko vaatii minua palauttamaan työkaluja (hänen ostamiaan työkaluja minulla ei ole), hän luulee että kaikki työkalut mökillä on hänen (ei ole, yli puolet on meidän omia) ja että KAIKKI irtaimisto mökillä kuuluu hänelle. Meidän omaisuutta siellä on mm: nettiyhteys antenneineen (maksetaan kk maksutkin) ja kilukaluineen, telkkari, satelliittidigiboksi antenneineen, maanpäällinen antenni, antennimasto, kameravalvontajärjestelmä kilukaluineen, kaikki astiat, siivousvälineet, soutuvene, dvd-soitin, mikroaaltouuni, kalastusvälineet, metsästysasut ja välineet ja herra ties mitä.. ei tähän voi edes kaikkea luetella..
Niin, siis kai me voidaan omat kamamme hakea? Kaikista ei ole kuitteja tallella.
Yhden kerran tässä parin päivän sisään hän jo kehtasi vaatia, että jos ei suostuta hänen asettamiin sääntöihinsä, jää muun muassa astiastot ja ruokailuvälineet sinne korvauksena mökin käytöstä kun lukot vaihtuvat.
Kyl ihan vähän vituttaa.
Ja kehtasi vielä valittaa, että on huonosti tehty rakenteita, ei oo seinätkään sisällä suorassa. Ei varmaan oo, jos ei oo runkokaan suorassa ja runko kun valuu alespäin kuivaessaan ja muutenkin elää, niin seinät menee hirsitalon sisällä hieman vinoon (ei nää silmällä vaan vatupassilla)..
Mutta kysymys on, että voidaanko me siis käydä omat kamamme huoletta pois? tosin mökille joutunee tekemään vähän vitusti hankintoja, ennen kuin siellä voi olla.. ainakin astiat..
Kiitoksia että sain purkautua tänne sentän. Sen verran ressaa. Tässä ei nyt ihan kaikki tullut edes mieleen, eikä kaikkea voi edes kirjoitella.
Kommentit (110)
No, päivitelläänpäs tilannetta tämän suhteen.
Asiat on nyt sitten siskon kanssa hoidettu. Hän otti lakimiehensä mukaan leikkiin ja suostui korvaamaan peräti 50€ kaikkiaan 400€ arvosta rikotuista tai hävitetyistä tavaroista. Ja laittoi sitten lakimiehensä kautta yksipuolisen "sopimuksen" joka sisälsi muun muassa semmoista, ettei meistä kumpikaan saa ikinä käydä siellä mökillä, eikä ikinä saa pitää mitään yhteyttä ja niin edelleen.
Kuulin pikkulintujen kautta, että sisko oli tullut melko vainoharhaiseksi ja laitattanut kaikenmoista kameraa ja muuta tuonne mökille ja vissiin alueelle muutenkin. Ja vanhin meistä vaan jatkaa tämän peesaamista.. huoh.
Tässä välissähän siis tosiaan löydettiin itsellemme uusi mökkiprojekti. Käytiin sitten hakemassa muutama tavara jotka oli vielä jääneet sinne mökille ulos. Olihan tuo jo vaihtanut lukot, vaikka oli varmaan vaan muutama päivä sen mailin lähettämisestä.
Ja palatakseni tuohon tavaroitten rikkomiseen ja hävittämiseen. Homma alkoi sillä, kun sisko vaati meillä olevia projektipapereita. Vastasin että kun on korvannut rikkomansa ja hävittämänsä tavarat, niin voidaan papereita etsiä. Sisko uhkasi rikosilmoituksella (siitä kun hänelle kuuluvia papereita on meillä). Uhkasin paljastaa viranomaisille hänen piip-väärinkäyttönsä ja niin edelleen. Vaan eipä ihan niin pitkälle menty. Lähetettiin projektiprujut matkaan ja lakimiehensä kautta sisko viestitteli, että korvaa 50€ ja sitten karmeat meidän tavaroitten haukkumiset, muun muassa imuri tuomittiin 10 vuotta vanhaksi ja paskaksi (he oli sen heittäneet roskiin, vaikka kyse oli 4 vuotta vanhasta pölypussittomasta imurista jonka filtteri olisi vain pitänyt puhdistaa tai ottaa kaapista uusi siihen tilalle niin olisi toiminut vaikka rakennuskamaa sillä olikin imuroineet).
Joo, tällä hetkellä tilanne on se, että ajoittain jo melkein unohdankin koko asian. Vaan vituttaa se sen verran, että mielessä pyörii. Tuo mulkero-siskon ja vanhimman kätyriksi tuleminen vituttaa. Ja eipä tule perhejouluja enää ja niin edelleen.
Mutta, me olemme siis tässä kolmen kuukauden aikana löytäneet ja ostaneet uuden mökin. Mökki on juurikin sellainen mitä haluttiin, pieni kuivan maan mökki (no rantamökit oli liian kalliita) lähellä rantaa, saunallinen ja sähkötön. Se mökki on nyt remontoitu ja aloitettu uuden mökin rakentaminen. Semmoinen 30 neliön parvellinen mökki on harjakorkeudessa ja kohta ollaan jo sisähommissa. Jouluksi yritetään saada tämä uusi mökki valmiiksi, ehtinee juuri ja juuri. Ja siis uudessa mökissä ei ole saunaa, kun vanha palvelee siinä tarkoituksessa ja niin edelleen..
Pakko sanoa, että HIEMAN eri motivaatiolla tätä nyt on taas tehty kuin sitä siskon möksää. Alussa sitä siskon mökkiä tehtiin tietysti hampaat irvessä ja suurella sydämellä, mutta sitten kun alkoi ilmaantua kiusaamista siskon ja sen partnerin toimesta 2010 kesällä, niin motivaatio alkoi tippumaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen verran sanoisin vielä että muista vanha sananlasku "paras kosto on hyvä elämä". Eli tarkoittaa sitä että kun viittaat kintaalla siskolle, et anna valtaa "veetutukselle", ikäänkuin unohdat siskosi ja keskityt oman perheesi onneen ja mökkiin, niin siskosi saa silloin eniten näpeilleen. Hän joutuu huomaamaan ettet ole hänestä riippuvainen, hänen omaisuudestaan riippuvainen. Ja kenties jokupäivä siskosi vielä joutuu nöyrtymään ja katumaan tekoaan.
Itselläni on myös lähipiirin kanssa välirikko, eli omat vanhempani. Mulla on väkivaltaiset vanhemmat ja luonnevikainen isä, ja oman jaksamisen takia oli pakko katkaista välit kun haukkuminen, uhkailu, kiusanteko ja väkivalta alkoi siirtyä omiin lapsiinkin. Välirikko läheisiin on aina henkisesti raskasta, varsinkin kun toinen osapuoli (niinkuin sinullakin) mustamaalaa ja syyllistää ja yrittää tehdä ainoaksi syylliseksi. Kaikilla vaan ei voi olla hyvät perhesuhteet. Mulla ei ole ollut nyt kuuteen vuoteen mitään yhteydenottoa vanhempiini ja nyt on helpompaa olla ja hengittää.
Tsemppiä sinulle, tehkää uusi ihana mökkinne teille sopivaksi, siskoasi sinne ei pidä kutsua koskaan!
Kiitos 107 :) Hyvin kirjoitettu ja teki hyvän mielen.
Sitä olen harmitellut, että tässä olen alusta saakka hieman elätellyt tosiaan kostosuunnitelmia. Tiedän kyllä, että olet oikeassa. Harmittaa vaan vietävästi ja tekisi mieli antaa takaisin jollain tapaa.
Miten saisin parhaiten unohdettua koko asian ja siskon? Vähitellen se tuntuu tietysti tavallaan menevän unholaan, mutta aina tulee jokin muistutus asiasta silloin tällöin.
Eikä tee kyllä tuohon vanhimpaankaan mieli olla yhteydessä..
Sitä on muuten veikkailtu, että perussyy voi olla tuossa piip-väärinkäytössä (en tohdi tarkemmin kertoa mistä on kyse), joka sitten aiheuttaa mielialan vaihdoksia, aggressiivisuutta ja äkäisyyttä ja niin edelleen.
Itsellänikin omistuksessa tontti ja rakennan sinne taloa. Eli olen myös miettinyt samaa asiaa mistä kirjoitit jos riitaudun veljeni kanssa. (Veljeni ja isäni rakentavat sen ja itse olen 25-vuotias nainen)
Itse olen vetänyt sen rajan että maksan kaiken, rakennuskustannukset, yms kulut. Suurimmat hankinnat esim. ensi keväällä pitäisi ostaa uusi aittarakennus niin teen asiasta ihan kirjallisen paperin veljeni kanssa. Eli jos päädyn myymään tontin niin kauppahinnasta pulitan aitan hinnan veljelleni. (Hän haluaa sen ostaa, minä en). Myös olen miettinyt että jos muut sisarukseni haluat käyttää mökkiä, käyttäköön mutta kaikki mitä tuhoavat tai sotkevat joutuvat korvaamaan.
Ja mitä sinun tavaroihinsi tulee, sinulla on oikeus hakea tavarasi kiinteistöltä pois. Laittaisin siskon selkäseinään vasten että jos haluaa omia mökin niin laita lasku menemään kaikista mitä olet itse puolisosi kanssa sinne uhranneet. Eipä pitäisi jäädä sitten mitään epäselvää.
Itsellänikin omistuksessa tontti ja rakennan sinne taloa. Eli olen myös miettinyt samaa asiaa mistä kirjoitit jos riitaudun veljeni kanssa. (Veljeni ja isäni rakentavat sen ja itse olen 25-vuotias nainen)
Itse olen vetänyt sen rajan että maksan kaiken, rakennuskustannukset, yms kulut. Suurimmat hankinnat esim. ensi keväällä pitäisi ostaa uusi aittarakennus niin teen asiasta ihan kirjallisen paperin veljeni kanssa. Eli jos päädyn myymään tontin niin kauppahinnasta pulitan aitan hinnan veljelleni. (Hän haluaa sen ostaa, minä en). Myös olen miettinyt että jos muut sisarukseni haluat käyttää mökkiä, käyttäköön mutta kaikki mitä tuhoavat tai sotkevat joutuvat korvaamaan.
Ja mitä sinun tavaroihinsi tulee, sinulla on oikeus hakea tavarasi kiinteistöltä pois. Laittaisin siskon selkäseinään vasten että jos haluaa omia mökin niin laita lasku menemään kaikista mitä olet itse puolisosi kanssa sinne uhranneet. Eipä pitäisi jäädä sitten mitään epäselvää.
Toivon kaikkea hyvää ja onnistumista teille. Itse en enää lähtisi mihinkään tällaiseen mukaan.
Mutta, tehkää nyt sitten kirjallisena kaikki. Kannattaa kirjata ylös myöskin sellainen asia, että kaikki osapuolet lupaavat käyttäytyä ja ajatella toisia ja puhkua yhteen hiileen.
Ja sitten jos veljesi tuon aitan hankkii/tekee/maksaa, niin pitää muistaa että senkin arvo sitten ajansaatossa nousee.
Ja ehdottomasti kirjallisena pitää olla myös se, että veljesi ja isäsi työllä on arvoa. Jos myyt paikan, heille kuuluu ainakin myyntivoitosta osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai se tuo omistaja on omistaja on omistaja.. Vaan eipä se paljoa lohduta.
Tälle nyt rakentajalle, niin ehdottomasti suosittelen jollain tavoin, että varmistat kirjallisesti että niillä työn tekijöilläkin on jokin osuus ja työllä arvo.
Itse tässä kai välillä jopa kuvittelen päässeeni tästä vitutuksesta irti. Vaan aina jokin muistutus tulee ja mietin että minkälaista puukkoa seuraavaksi tulee selkään. Ja olisihan se kiva pystyä jollain tapaa antamaan takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisko on maksanut 200 tonnia, teettänyt kaiken ulkopuolisella sisätöitä lukuunottamatta. Ja niihinkin palkannut ulkopuolisen viikoksi.
Pihatyöt edelleen tekemättä.Ap on siis kiinnittänyt jotain kipsilevyjä seiniin ja vetänyt sähköjohtoja. Ja näihin mennyt 3000 työtuntia! Voi elämän kevät. Kyllä akateemista siskolikkaa nyt yritetään vedättää oikein olan takaa.
Hyvä kysymys. Ehkäpä viesteistäni ei saa oikeata kuvaa.
Ensinnäkin pelkkä projektinjohtaminen vie tietysti aikaa, joskin koneen ja puhelimen äärellä vietettyjä tunteja en ole laskenut.
Toisekseen, tonttihan oli todella tiheää metsää. Ensin se piti lohkoa metrin hangessa, raivata rajat yms. Sitten edessä oli mökin paikan mittaukset, suunnittelu yms edelleen metrin hangessa. Sitten metsuri kaatoi puut. Arvatkaa ketkä keräsivät oksat ja muut silput koneella kerättyjen tukkien jälkeen? Sitten tuli kaivuri joka teki tietä ja raapi perustuksille kalliota esiin. Kukahan sitten siivosi niitä jälkiä? Me ollaan poltettu siellä hillitön määrä kantoja, oksia ja muuta "roskaa".
Ainiin, sitten piti tietysti heti ensimmäisenä kun oli tilaa, tehdä jonkinlainen tilapäismajoitus, eli aitta. Se rakennettiin ihan alusta loppuun viimeistä naulaa myöten itse, tosin sähköt laittoi sähkömies. Huomatkaa, että tässä myöskin lapioitiin kahteen kertaan kivimurskeet sinne alle. Miksi kahteen? No koska ei olla ammattilaisia ja alta unohtui suodatinkangas.
Ja tosiaan, sitä hommaa riittää, pitää kanniskella tavaroita paikasta toiseen ja on hirveästi hommaa jo ennen kuin edes perustuksia on päästy tekemään.
Ja kun tosiaan ei olla ammattilaisia, niin monia juttuja joutui opettelemaan kantapään kautta.
Kun mökkiin pääsi "sisään", se ammotti tyhjyyttään. Eristämätön katto ja lattiaton lattia (siis pelkät eristeet ja paperi päällä). Eli me siis tehtiin sinne ensin lattiat (myös yläkertaan, levyt noin 75kg/kpl), sitten väliseinät, lattian laminointi (85m2), puolet yläkaton eristyksestä ja koolauksesta, kattojen panelointi, välikatot, sähkökaapelit, keittiö alusta loppuun, siivoukset ja raivaukset monen monta kertaa, tavaroitten hakua kaupasta pakulla, terassi alusta loppuun, portaita, ovien asennuksia, sisäpuolen maalaus/käsittely, saunan lauteet, laituri alusta loppuun.. en perhana voi enempää muistaa tältä istumalta, helvetisti siellä kuitenkin tehtiin (joitakin asioita kahteen kertaan). Viime talvena vedettiin kyllä tehokkaasti lonkkaa siellä.
Talven aikana ja jälkeen alkoikin sitten tulla selväksi, että siskolla ei ole enää rahaa ja meillä ei ole varaa ostaa sinne sitä mitä pitäisi (viimeistelytarpeita, kaidetarpeita yms). Tehtiin sitten sitä mitä pystyi, mm piipun rappaus, takan maalaus, revittiin kantoja (on muuten käsin ja pikkukaivurilla hirveätä hommaa, mut ei ollut varaa kuulemma mihinkään), tehtiin polttopuita ja vaikka mitä muuta.
Keväällä oli siskolla kyllä selvät merkit jo ilmassa. Ehdotin kunnollisia ja järkeviä piharatkaisuja, mutta ei kelvannut ja vastaus oli että pihatyöt saa maksaa tän verran, sen puolitoista tonnia. Ei sillä rahalla saa edes tarpeeksi täytemaata, saati sitten multaa, kalkkia, siemeniä jnejne.. Meillä sentään on kokemusta pihan laitosta, kun on tuo omakotitalo pihoineen kotosalla.
Niin, siis raksakokemusta on omasta talosta, tosin vain remonteista. Ei tässä IHAN poropeukaloita olla.
Ja totta, tässä saatte vain minun subjektiivisen kuvani tästä tapauksesta.
Faktaa on se, että vaikka meillä käyttöoikeus tuonne säilyisikin, niin ei sielä enää mukava olisi käydä. Nöyryyttävää on jo sekin, että pitäisi anoa lupa mennä sinne. Anomukseen tulee kuulemma laittaa syy ja rakennus/remppa tms on kuulemma tärkeintä. Ja sitten tulevat hankinnat menee kuulemma niin, että itse pitää maksaa ja sitten kuitteja vastaan sisko maksaisi ehkä rahat. Tietysti pitäisi etukäteen sopia asiasta.
Todella perseestä on se, että sisko on itse tehnyt todella typeriä ratkaisuja. Hyvä esimerkki tästä nyt oli se, että hän otti sinne maata kalliimmalla, kun ei voinut kuunnella ja uskoa minua. Tai sitten tämä paloturvaetäisyys-asia.. miten ketään voi vedättää niin paljon? Miten ei "älykäs" ihminen tajua, että palavaa se puulista on ja että saunasuoja on vain sytykettä sille (parafiinia).. voi jessus.
Mutta tunnustan, että ymmärrän siskoa siinä, että paljon rahaa on mennyt ja on varmaan ollut se fiilis, että mä määräilen liikaa. Olen usein sanonut, ettei rakentamiseen liittyviä asioita tule suunnitella tai tehdä ilman minua, koska tiedän ihan kaiken mökistä. En silti ole koskaan mitenkään dissannut siskoa tai sen oikeutta päättää mökistä tai mitenkään horjuttanut hänen omistusoikeuttaan.
Tuolla aiemmin joku analysoi siskon narsistiksi. Eipä olisi muuten ensimmäinen narsisti tässä suvussa!
Ei tässä mitään, mökki on siskon ja hän päättää. Me lähdetään hevontuuttiin tästä projektista.
Teet listan kaikista töistä mitä olette mökillä tehneet ja kaikista tavaroista, jotka olette sinne hankkineet.
Laitatte listan tiedoksi siskolle ja asiaan liittyville sukulaisille ja ilmoitatte vetäytyvänne hankkeesta mainitsemiesi syiden perusteella ja hakevanne omat tavaranne mökiltä pois. Toivotatte leppoisia lomapäiviä mökillä.
Mutta rehellisyyden nimissä sinäkin ap vaikutat melkoiselta päällepäsmäriltä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta rehellisyyden nimissä sinäkin ap vaikutat melkoiselta päällepäsmäriltä ;)
mä olen seurannut tätä ketjua alusta saakka ja AINOA kuva, jonka olen saanut ap:sta on kunnollinen ja tunnollinen heppuli, joka lähtee mukaan kun pyydetään, neuvoo asioissa, joissa tietää olevansa se tietävämpi eli siinäkin ottaa vastuuta eikä passiivis-aggressiivisesti pimitä parempia keinoja ja anna toisen tehdä väärin. Silti se siitä huolimatta on näköjään tehnyt.
Vaikka ap ei ole kaikkea heti kerralla osannut, hän on osoittanut selkärankaa siinäkin tekemällä sitten kahteen kertaan mieluummin kuin että olisi pimittänyt virheitään.
JA JONKUN MIELESTÄ HÄN VAIKUTTAA PÄÄLLEPÄSMÄRILTÄ?
Maailma on idiootteja täynnä.
Mä arvostan ap:n kärsivällisyyttä ja viitseliäisyyttä. Mä en hänessä näe kuin auttamishalua, missä helvetissä se päällepäsmäriys oikein on??!
Mutta nyt ap nosta kytkintä tosta projekista. Koita silti olla tulematta katkeraksi ja säilytä itsesi sellaisena kuin olet. Susta on avokki saanut ihannemiehen.
Ja noista ääliöistä joita tässä ketjussa notkuu, älä piittaa.
Kymmenen pistettä Rohkelikolle!
Aika härskiä häneltä edes väittää, että tavarat, joita hän ei ole missään vaiheessa ostanut ovat ilmiintyneet mökille itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Susta on avokki saanut ihannemiehen.
Ja noista ääliöistä joita tässä ketjussa notkuu, älä piittaa.
Tässä on vain puolet totuudesta, kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakennustyön osuus rakennuksen kokonaishinnasta on keskimäärin se 30%. Tästä suurin osa on teetetty ulkopuolisilla, joten käytännössä sisko on maksanut koko tontin + rakennuksen kustannuksista 70% (materiaalit) sekä suurimman osan rakennustöistä (väliseinät+sisustustyöt ei taida montaa prosenttia olla, kun suurimmat työt kuitenkin teetetty ulkopuolisilla).
Kun otetaan huomioon, että olette vapaasti saaneet käyttäää kiinteistöä 3 vuoden ajan siskon ollessa ulkomailla ja ymmärtääkseni voisitte käyttää siskon mökkiä myös jatkossa, niin en ihan täysin ymmärrä mikä tässä nyt on niin hirveän väärin mennyt.
Jos siskolle vaan mitenkään sopii, niin ottakaa pari välittäjää arvioimaan kiinteistön arvo ja ehdottakaa siskolle, että ostatte häneltä puolet kiinteistöstä huomioiden työpanoksenne sekä tähän astisen ilmaiskäyttönne (ts. maksatte käyvästä hinnasta hieman alle 50%?). Kun kiinteistö on molempien omistuksessa, jaatte juoksevat kulut sekä siivous/kunnostus/ym työt käytön suhteessa.
Kun tällaista siviiliasiaa lähtee riitelemään oikeuteen, kannattaa intressin olla selvästi yli 4000 euroa, kulut ja kuluriskin ovat suuret. Asiassa on varmasti paljon näyttöä puolin ja toisin, jonka selvittelyyn menee aikaa ja vaivaa.
Jatkossa: kaikki paperille, ikäviinkin tilanteisiin on sopimuksessa varauduttava. Jos toinen osapuoli ei halua asioista sovittavan, ei kannatä lähteä koko projektiin.
Irtaimesta on lähtöoletuksena, että se kuuluu sille, kenen hallussa se on. Jos tämän haluaa kumota, on itsellä oltava vastanäyttöä, kuten kuitit. Ulosottomiehen kautta viimeistään saat omasi takaisin, sitä ennen sun on haettava suoritustuomio käriksestä.
Mutta, minut on nimenomaan pyydetty siis projektinjohtajaksi. Valvojanahan oli tosiaan muuten sen tuttavan rakennusmestari-vaimo, jonka rakennusliike siis rungon pystytti.
Olen useaan eri otteeseen kieltäytynyt eri vastuista sillä perusteella, etten ole pätevä. Se on myöskin sähköposteissa tullut ilmi ja myös sinne raksaliikkeeseen.
Ainakaan missään rakennusluvassa nimeäni ei näy. Nekin paperit on minulla projektikansiossa. Vain raksaliikkeen kanssa tehdyssä sopimuksessa lukee, että minä olen pääyhteyshenkilö. Suunnittelijat ja sen sellaiset on sieltä raksaliikkeestä. Saanen tässä välissä kertoa, että se raksamestari-vastaava-työnjohtaja siis kävi tontilla kahdesti ja todellakin on siis sen tuttavan vaimo.. eli ehkä hieman samaan pussiin pelaaja.
Olet ollut projektinhoitajana edustamassa omistajaa, mutta et omistajana. Omat kamppeesi ovat omasi, voit hakea ne pois. Jos niistä on jotain kiistaa, silloin sinun kannalta on helpointa sopia asia. Oikeuteen ei kannata mennä, kun pelkäät aiheellisesti vastuita. Jos sinä olet edustanut omistajaa ja olet tiennyt tapahtuneista virheistä niinkuin kirjoitat, et ole puuttunut niihin. Ei virheisiin puuttumiseen tarvita mitään ammattitaitoa, vaan kutsutaan valvoja ja suunnittelija paikalle selvittämään asia. Näyttää selvältä, että se on ainakin laiminlyöty.
Ei kai tuossa ole sen kummempaa kuin että jos virheitä on tapahtunut, eikä niihin ole puututtu, sukulaisesi ei välttämättä saa vastuuseen niistä oikeasti vastuussa olevia, kun virheisiin ei ole puututtu silloin, kun ne ovat ilmenneet. Projektin hoitajana ja yhteyshenkilönä SINÄ olet se, jonka olisi kuulunut puuttua virheisiin silloin, kun ne tulevat tietoosi.
Rahaa on ilmeisesti palanut ja tieto, että hirret ovat painuneet ei liene tullut siskosi kautta. Tilanne on aika selvä. Joko olet taloudellisesti vastuussa virheistä, et ole ottanut vastuuta ja siitä ei ole sopimusta tai oikeus voi pitää kohtuuttomana vaatimuksena, että olisit osannut puuttua siihen, jolloin olet vastuussa virheistä, mutta et joudu maksamaan niistä. Valttisi on, että kokemuksesi ja osaamisesi on nolla. Sitä se näyttää olevan joka tapauksessa. Siitä ei ole sinulle arvoa, että kuvittelet osaavasi.
Omasta taustastani:
Tälläkin hetkellä vastaan ylimpänä yhdestä isommasta rakennusprojektista ja olen selvittänyt toisille oikeudellisia taustoja rakennusprojekteista. Olen antanut joitain alaani liittyviä lausuntojakin oikeudelle.
Mutta, minut on nimenomaan pyydetty siis projektinjohtajaksi. Valvojanahan oli tosiaan muuten sen tuttavan rakennusmestari-vaimo, jonka rakennusliike siis rungon pystytti.
Olen useaan eri otteeseen kieltäytynyt eri vastuista sillä perusteella, etten ole pätevä. Se on myöskin sähköposteissa tullut ilmi ja myös sinne raksaliikkeeseen.
Ainakaan missään rakennusluvassa nimeäni ei näy. Nekin paperit on minulla projektikansiossa. Vain raksaliikkeen kanssa tehdyssä sopimuksessa lukee, että minä olen pääyhteyshenkilö. Suunnittelijat ja sen sellaiset on sieltä raksaliikkeestä. Saanen tässä välissä kertoa, että se raksamestari-vastaava-työnjohtaja siis kävi tontilla kahdesti ja todellakin on siis sen tuttavan vaimo.. eli ehkä hieman samaan pussiin pelaaja.
Olet ollut projektinhoitajana edustamassa omistajaa, mutta et omistajana. Omat kamppeesi ovat omasi, voit hakea ne pois. Jos niistä on jotain kiistaa, silloin sinun kannalta on helpointa sopia asia. Oikeuteen ei kannata mennä, kun pelkäät aiheellisesti vastuita. Jos sinä olet edustanut omistajaa ja olet tiennyt tapahtuneista virheistä niinkuin kirjoitat, et ole puuttunut niihin. Ei virheisiin puuttumiseen tarvita mitään ammattitaitoa, vaan kutsutaan valvoja ja suunnittelija paikalle selvittämään asia. Näyttää selvältä, että se on ainakin laiminlyöty.
Ei kai tuossa ole sen kummempaa kuin että jos virheitä on tapahtunut, eikä niihin ole puututtu, sukulaisesi ei välttämättä saa vastuuseen niistä oikeasti vastuussa olevia, kun virheisiin ei ole puututtu silloin, kun ne ovat ilmenneet. Projektin hoitajana ja yhteyshenkilönä SINÄ olet se, jonka olisi kuulunut puuttua virheisiin silloin, kun ne tulevat tietoosi.
Rahaa on ilmeisesti palanut ja tieto, että hirret ovat painuneet ei liene tullut siskosi kautta. Tilanne on aika selvä. Joko olet taloudellisesti vastuussa virheistä, et ole ottanut vastuuta ja siitä ei ole sopimusta tai oikeus voi pitää kohtuuttomana vaatimuksena, että olisit osannut puuttua siihen, jolloin olet vastuussa virheistä, mutta et joudu maksamaan niistä. Valttisi on, että kokemuksesi ja osaamisesi on nolla. Sitä se näyttää olevan joka tapauksessa. Siitä ei ole sinulle arvoa, että kuvittelet osaavasi.
Omasta taustastani:
Tälläkin hetkellä vastaan ylimpänä yhdestä isommasta rakennusprojektista ja olen selvittänyt toisille oikeudellisia taustoja rakennusprojekteista. Olen antanut joitain alaani liittyviä lausuntojakin oikeudelle.
Sorry tuo pitkä lainaus.
No voi helkkari sentään. Olen minä reklamoinut vaikka kuinka monesta asiasta, mutta en ole vaatinut projektin pysäyttämistä niitten vuoksi. Ja käytännössä kaikki reklamaatiot on sähköpostissa.
Ja käytinhän mä sitä ulkopuolista ammattilaista, joka kirjiotti lausunnon josta virheet ilmenevät. Vaadin raksaliikettä korjaamaan siinä mainitut virheet ja muutkin reklamoidut kohdat. Vain vähäisessä määrin asioille tapahtui mitään. Ainoa korjaus minkä muistan, oli pystypilareitten lyhentäminen säätövaran loputtua.
On kyllä melkoisen perseestä jos minä joudun virheistä vastuuseen. Mihin se raksaliikkeen vastuu katoaa? Virheistä on kuitenkin ilmoitettu..
Ja en kuvittele hirveitä omasta osaamisestani, mutta osaan lukea esimerkiksi määräyksiä ja lausuntoja ja ohjeita. Remppakokemusta on jonkin verran, mutta ei se minusta ammattilaista tee. Sen sijaan projekteja olen aivan eri alalla johtanut läpi.
Voi itku sentään tätä. Menee jo yöunetkin tämän takia.
Ja koska projektihan on vielä kesken, lopputarkastusta ei ole tehty (meneekö edes läpikään kun on noita turvaetäisyyksiä mm rikottu).
Mitenkä mä pääsen tästä projektinjohtajan roolista nyt sitten eroon? Ja kun mun määräyksiä, suosituksia ja neuvoja ei ole moneen otteeseen toteltu, niin miksi vastuu tulee minulle?
Perkeleen perkele. Ei ikinä enää.
Olisiko sinulla varaa ottaa avuksesi lakimies, jonka kanssa kävisit nämä asiat läpi. Maallikkona alkaa vaikuttaa sellaiselta sopalta, ettei tuohon enää uskalla arvuutella mitään. Lakimiehiäkin on sitten monenlaisia, jotenka kannattaa etsiä sellainen, jolla on rakennusalalta kokemusta.
Mielestäni tärkeintä olisi jotenkin sopia siskon kanssa asiat, että pääsisitte yhdessä tuumin syyttämään rakennusliikettä virheistä.
jos kerran reklamaatiot löytyvät e-maileista.
Huom. tuo pitkän, ylimielisen tekstin väsännyt tyyppi, joka osui sun syyllisyydentuntoiseen mieleesi, halusi ENNEN KAIKKEA KERTOA OMASTA ERINOMAISUUDESTAAN
Sitä korostaakseen hän mitätöi, rankaisi ja syyllisti sinua. Kyseessä on retorinen kuvio, jota sellaiset ihmiset käyttävät, jotka ovat itse saaneet vähän joka toisesta asiasta sapiskaa pentuna ja pelon kautta lopulta oppineet tosi ankariksi ja rankaiseviksi itsekin.
Vittumaisuus pesii monissa perheissä ja kumuloituu sitten erityisesti tiettyihin tyyppeihin.
Nuku nyt yösi rauhassa. Jos tulee jotain jälkikäteen, sulla on ne meilit. Niillä sä pärjäät. mutta HAE NYT NE KAMASI HELVETTIIN JA SANO SISKOLLESI ETTÄ SULLE RIITTI ETKÄ HALUA OLLA MÖKIN KANSSA ENÄÄ MISSÄÄN TEKEMISISSÄ.
Alue: Aihe vapaa
Noniin, nyt on tavarat käyty hakemassa pois. Saimme toimia rauhassa ja mökillä ei ollut ketään. Tosin tänään tuli melkoista palautetta vanhimmalta siskolta, kun ei varoitettu että menevät astiattomaan ja muutenkin puutteellisesti varustettuun mökkiin. Vaan semmoista on elämä.
Stressi on jonkin verran vähentynyt. Aika vapauttava tunne oli lähteä sieltä.
Rustailen tässä parin seuraavan päivän aikana sähköpostin kaikille asianosaisille, jossa kerron totuuksia ja tietysti sen että nyt riittää yms.
Ja sähköposteista löysin todella kattavasti reklamoituja asioita, joten se olkoon turvani. Ja ilokseni huomasin, että kotivakuutukseen kuuluu oikeusturva ja lisäksi tarjolla on myöskin ammattiliiton lakimiesapua tarvittaessa.
Joten eiköhän tässä olla selvillä vesillä. Emme siis aio ainakaan tässä vaiheessa laskuttaa tehdyistä töistä.
Sellaisenkin tajusin nyt, että suuri osa tehdyistä töistä tai ainakin siellä vietetystä ajasta on mahdollista todistaa kameravalvonnan ansiosta. Minulla on tallessa lähes koko rakennusajan kattava materiaali, jossa on otettu kuva olisikohan nyt minuutin välein tontista ja yhdessä välissä kamera oli jopa sisällä.
Onneksi on ollut tämä keskustelu henkireikänä.
Kiitokset tuesta etenkin edelliselle!