Opettajan silmin ns. hyvä asuma-alue ja huono asuma-alue eivät eroa juuri mitenkään toisistaan
Ajattelin vain kertoa niille, joilla ei ole varaa muuttaa hyvälle ja kalliille asuma-alueelle ja potee siitä huonoa omaatuntoa, kun lapset eivät pääse ns. parempaan kouluun.
Olen ollut töissä pääkaupunkiseudulla alueen yhdessä heikoimman maineen alueen koulussa ja samoin myös siellä täysin vastakkaisessa ääripäässä. Molemmissa kouluissa on ongelmia todella paljon. Ainut ero näissä kouluissa on se, että heikommalla alueella nostetaan helpommin kissa pöydälle, kun pitää asioita selvittää. Sen sijaan paremmalla alueella ongelmat lakaistaan helposti maton alle.
Heikommalla alueella oppilailla on enemmän haastetta opiskelussa, kun monella on suomi toisena kielenä vasta. Siitä huolimatta heikommalla alueella taas näkyy usein juuri maahanmuuttajissa opiskeluintoa ja se usein tarttuu myös kantaväestöön. Ongelmat saatetaan ratkaista väkivallalla, mutta ovat useinmiten yksittäisiä tapauksia eivätkä systemaattista kiusaamista. Heikommalla alueella usein oppilaat ovat myös paljon empaattisempia ja eivät rutise pienistä vastoinkäymisistä.
Paremmalla alueella on taas ongelmana se, että monet oppilaista ovat ylimielisiä koko koulua kohtaan ja käyttäytyvät erittäin huonosti. Oppimisvaikeuksia ei useinkaan saa tutkia ja näin ollen oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea esimerkiksi lukihäiriöön tai hahmotusvaikeuksiin. Ainut koulu missä olen saanut rikosnimikkeen täyttäviä herjoja on ollut juurikin parhaalla alueella. Oppilaat ovat savustaneet koulusta kotiopetukseen useita oppilaita ja jopa opettajia. Me vahvat opettajat pärjäämme kyllä paremmallakin alueella töissä, mutta samaan aikaan kärsimme siitä, kun näemme, että miten oppilaat kiusaavat kollegoitamme aivan jaksamisen äärirajoille ja ylikin.
Rakastan työtäni viihdyn työssäni oikein hyvin. En näe mitään eroa siinä, olenko töissä sitten elitistialueella vai slummialueella. Molemmissa on omat haasteensa ja omat ongelmat. Molemmissa paikoissa luultavasti kaivattaisiin aikuisen läsnäoloa kovasti. Heikommalla alueella vanhemmat eivät jaksa olla nuortensa kanssa, koska heillä on niin paljon omia ongelmia ja paremmalla alueella he eivät ehdi omalta uran luomiseltaan olemaan lastensa kanssa.
En halua syyttää tässä ketään tai valittaa työtäni. Halusin vain kertoa, että jos luulette, että siirtämällä lapsenne huonosta lähiökoulusta rikkaiden alueen koululle, niin luultavasti se ei ole vaivan väärtti. Ongelmat kyllä voivat poistua, mutta vaihtuvat taatusti uusiin.
Kommentit (75)
Varaudu, että saat paljon lokaa niskaa tästä viestistä.
Itselläni on täsmälleen samat kokemukset, tosin oppilaan näkökulmasta. Olen ollut koulussa niin slummissa kuin siinä kaupungin parhaassa koulussakin.
Muistathan silti, että suurin osa vanhemmista ja perheistä on niitä tavallisia perheitä, joihin ei ikinä kiinnitetä mitään huomiota. Kuitenkin hyvin pieni vähemmistö on syrjäytyneitä ja toisaalta niitä, jotka panostavat niin paljon uraansa että lapset kärsivät. Yli 80% tässä välissä on niitä taviksia. Tuntuu, ettei mistään muusta puhuta kuin ONGELMISTA heti jos on kouluista ja lapsista kyse. Jos opettajat haluavat positiivisia muutoksia, olisi hyvä myös levittää myös positiivista sanomaa, esimerkkejä ja mieltä ympärilleen.
Muistathan silti, että suurin osa vanhemmista ja perheistä on niitä tavallisia perheitä, joihin ei ikinä kiinnitetä mitään huomiota. Kuitenkin hyvin pieni vähemmistö on syrjäytyneitä ja toisaalta niitä, jotka panostavat niin paljon uraansa että lapset kärsivät. Yli 80% tässä välissä on niitä taviksia. Tuntuu, ettei mistään muusta puhuta kuin ONGELMISTA heti jos on kouluista ja lapsista kyse. Jos opettajat haluavat positiivisia muutoksia, olisi hyvä myös levittää myös positiivista sanomaa, esimerkkejä ja mieltä ympärilleen.
olla työssä meidän "elitistialueella" kuin hänen aikaisemmassa "ei niin hyvämaineisen" alueen koulussa.
"Siitä huolimatta heikommalla alueella taas näkyy usein juuri maahanmuuttajissa opiskeluintoa ja se usein tarttuu myös kantaväestöön."
Hahahahahaha!! Hyvän vitsin murjaisit!
t. somaliluokkaan joutunut 90-luvulla
On erittäin mukavaa, että mainitset, että todella monella asiat ovat hyvin. Oma näkemykseni ei kuitenkaan ole, että yli 80%:lla olisi asiat hyvin vaan sanoisin, että ehkä 70%:lla on hyvin. Lopuilla on ainakin aika monella ongelmia, osalla käytöksessä, osalla oppimisessa, osalla kielitaidossa jne.
Jutun pointtini ei ollut tässä valittaa tai tuoda ongelmia esiin vaan, se, että halusin vain mainita, että ongelmat eivät keskity vain huonoille alueille vaan niitä tuntuu olevan ihan samalla tavalla paremmillakin alueilla.
"Useinmiten" näin oireilevat ovat "juurikin" katsoneet Gleen ensimmäiset tuotantokaudet putkeen tai jonkun leffan, missä Michelle Pfeiffer esittää entistä sotilasta, joka tulee bronxilaiseen ongelmakouluun ja kääntää sen suorastaan "elitistiseksi".
Parhaissa kouluissa ikävä kyllä on edelleenkin paras oppilasaines, paras työrauha, parhaat opettajat ja parhaat lopputulokset.
Keskiluokkainen asuinalue ja koulu, jossa nämä ihan tavislapset käyvät on oman suppean kokemukseni mukaan erinomainen. Ei ole "slummialueiden" eikä toisaalta niiden superrikkaiden uraputkiperheiden ongelmia. Opet viihtyy, lapset viihtyy.
On erittäin mukavaa, että mainitset, että todella monella asiat ovat hyvin. Oma näkemykseni ei kuitenkaan ole, että yli 80%:lla olisi asiat hyvin vaan sanoisin, että ehkä 70%:lla on hyvin. Lopuilla on ainakin aika monella ongelmia, osalla käytöksessä, osalla oppimisessa, osalla kielitaidossa jne.
Jutun pointtini ei ollut tässä valittaa tai tuoda ongelmia esiin vaan, se, että halusin vain mainita, että ongelmat eivät keskity vain huonoille alueille vaan niitä tuntuu olevan ihan samalla tavalla paremmillakin alueilla.
Ja tässä näkyy taas vaatimustason kasvu. Ei riitä, että reilulla 80% perheistä ja lapsista asiat on ihan OK, vaan ne pitää olla Hyvin. Ja asiat eivät ole hyvin, jos jollain oppimisen, osaamisen tai elämän osa-alueella kaikki ei ole täydellisesti.
Ainakin meidän koulussa (Pirkanmaa, "maalla", pienehkö koulu) voin rehellisesti sanoa, että ihan vähintään 80% perheistä ja lapsista ovat taviksia, asiat kunnossa - riittävän "hyviä" ilman että heistä puhuttaessa pitäisi vain luetella listaa ongelmista.
Että ei ole mitään väliä vai? Silti selkeästi korostetaan miten on paljon parempi opiskella ns. huonolla alueella.
Missäköhän ap, itse asuu? Mellunmäessä?
Lapsemme on ollut koulussa hyvämaineisella "rikkaalla" alueella. Mutta myös saman kaupungin huonomaineisessa koulussa missä paljon maahanmuuttajia.
Hyvässä koulussa oli jatkuvasti oppilailla käytöshäiriöitä ja häiriökäyttäytymistä mikä yritettiin piilottaa. Jatkuvasti kiusaamista ja muutama oppilas savustettiiin pois luokasta.
Jouduimme muuttamaan ja jos "hyvässä koulussa" meno oli jo melkoista pelotti siirto huonompi maineiseen kouluun. Pelko on osoittautunut täysin turhaksi. Vaikka luokalla on nyt jopa enemmän oppilaita joista osa maahanmuuttajia on luokka rauhallisempi kuin aikaisempi.
Tämä on meidän kokemuksemme kahdesta koulusta.
ja sitten luetellaan pitkä lista kaikkea mikä eroaa.
Kyseinen opettaja on opettanut erityyppisillä alueilla, joten opetuksen taso on hänen osaltaan varmaan ollutkin aika samantyyppistä eri paikoissa. Onneksi hän ei kuitenkaan ole ainoa opettaja noilla alueilla, kun ei selvästikään erityisen välkky ole.
Ei Suomessa ole slummeja.
ihan tarkoituksella ohi kun alat sanoista saivarrella. kai ymmärsit mitä ap TARKOITTI? Jos et niin ei mee sullakaan hyvin
oman kokemukseni mukaan (olen ollut opettajana sekä ns. huonon alueen koulussa ja myös ns. hyvän alueen koulussa).
Täysin päinvastaiset kokemukset minulla.
Olen kouluterkkana "huonon" ja "hyvän" alueen kouluissa ja kyllä se hyvän alueen koulu on kaikin puolin parempi. Opettajatkin hakevat mielellään siirtoa siihen parempaan kouluun jossa opettaminen on paljon mielekkäämpää kuin toisessa koulussa.
Amerikassa mennään sellaiseen malliin että kun musta oppilas tuo pyssyn kouluun, hän saa saman rangaistuksen kuin pieraiseva valkoinen. Tällä tavalla tilastot saadaan kauniiksi.
http://dailycaller.com/2012/07/27/obama-backs-race-based-school-discipl…
Biologiset tekijät ovat tutkimusten mukaan paljon tärkeämpi asia kuin rahakkuus vaikka rahakkuus toki kasaantuu älykkäämmille ihmisille. Rahan työntäminen ns.huonojen alueiden kouluihin ja oppilaisiin ei siis kuitenkaan muuta heidän käytöstään hirveästi.
opetan alueella, jossa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja ja ns. duunariperheitä. Myöskin paljon maahanmuuttajataustaisia. Meillä on paljon haasteellista oppilasmateriaalia, liittyen oppimisvaikeuksiin, käytöshäiriöihin ja osittain perheiden moninaisiin ongelmiin. SILTI viihdyn työpaikallani erittäin hyvin, koska VANHEMMAT ovat pääsääntöisesti realistista ja "jalat maassa"-porukkaa. Heidän mielestään opettaja on oikeassa ja häntä pitää totella.
Olen saanut vaikutelman, että monet haluavat lapsilleen parempaa tulevaisuutta ja tahtovat näiden menetyvät opinnoissaan. Myöskin maahanmuuttajataustaisen oppilaiden vanhemmat suhtautuvat koulunkäyntiin myönteisesti.
Minulla on omakohtaista kokemusta vain tästä koulusta, mutta kollegani, joka opettaa koulussa, johon "pyritään" kertoo usein hankalista vanhemmista, jotka vaativat mahdottomia ja "kävelevät" opettajan yli.
Mutta niin kuin joku jo mainitsikin tässä aikaisemmin, niin olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että suurin osa vanhemmista on mukavaa porukkaa. Minulla on tällä hetkellä 24 oppilaan luokassa kaksi perhettä, joiden kanssa on haasteellista olla yhteistyössä. Muiden kanssa yhteistyö sujuu mutkattomasti.
"Siitä huolimatta heikommalla alueella taas näkyy usein juuri maahanmuuttajissa opiskeluintoa ja se usein tarttuu myös kantaväestöön." Hahahahahaha!! Hyvän vitsin murjaisit! t. somaliluokkaan joutunut 90-luvulla
Ei Suomessa ole slummeja.