Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Opettajan silmin ns. hyvä asuma-alue ja huono asuma-alue eivät eroa juuri mitenkään toisistaan

Vierailija
20.08.2012 |

Ajattelin vain kertoa niille, joilla ei ole varaa muuttaa hyvälle ja kalliille asuma-alueelle ja potee siitä huonoa omaatuntoa, kun lapset eivät pääse ns. parempaan kouluun.



Olen ollut töissä pääkaupunkiseudulla alueen yhdessä heikoimman maineen alueen koulussa ja samoin myös siellä täysin vastakkaisessa ääripäässä. Molemmissa kouluissa on ongelmia todella paljon. Ainut ero näissä kouluissa on se, että heikommalla alueella nostetaan helpommin kissa pöydälle, kun pitää asioita selvittää. Sen sijaan paremmalla alueella ongelmat lakaistaan helposti maton alle.



Heikommalla alueella oppilailla on enemmän haastetta opiskelussa, kun monella on suomi toisena kielenä vasta. Siitä huolimatta heikommalla alueella taas näkyy usein juuri maahanmuuttajissa opiskeluintoa ja se usein tarttuu myös kantaväestöön. Ongelmat saatetaan ratkaista väkivallalla, mutta ovat useinmiten yksittäisiä tapauksia eivätkä systemaattista kiusaamista. Heikommalla alueella usein oppilaat ovat myös paljon empaattisempia ja eivät rutise pienistä vastoinkäymisistä.



Paremmalla alueella on taas ongelmana se, että monet oppilaista ovat ylimielisiä koko koulua kohtaan ja käyttäytyvät erittäin huonosti. Oppimisvaikeuksia ei useinkaan saa tutkia ja näin ollen oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea esimerkiksi lukihäiriöön tai hahmotusvaikeuksiin. Ainut koulu missä olen saanut rikosnimikkeen täyttäviä herjoja on ollut juurikin parhaalla alueella. Oppilaat ovat savustaneet koulusta kotiopetukseen useita oppilaita ja jopa opettajia. Me vahvat opettajat pärjäämme kyllä paremmallakin alueella töissä, mutta samaan aikaan kärsimme siitä, kun näemme, että miten oppilaat kiusaavat kollegoitamme aivan jaksamisen äärirajoille ja ylikin.



Rakastan työtäni viihdyn työssäni oikein hyvin. En näe mitään eroa siinä, olenko töissä sitten elitistialueella vai slummialueella. Molemmissa on omat haasteensa ja omat ongelmat. Molemmissa paikoissa luultavasti kaivattaisiin aikuisen läsnäoloa kovasti. Heikommalla alueella vanhemmat eivät jaksa olla nuortensa kanssa, koska heillä on niin paljon omia ongelmia ja paremmalla alueella he eivät ehdi omalta uran luomiseltaan olemaan lastensa kanssa.



En halua syyttää tässä ketään tai valittaa työtäni. Halusin vain kertoa, että jos luulette, että siirtämällä lapsenne huonosta lähiökoulusta rikkaiden alueen koululle, niin luultavasti se ei ole vaivan väärtti. Ongelmat kyllä voivat poistua, mutta vaihtuvat taatusti uusiin.

Kommentit (75)

Vierailija
61/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silti ja sen takia, ongelmia ei voida hoitaa, jos ne lakaistaan maton alle.

No yksi ap:n kirjoituksen pointeista juuri oli, että hyvillä alueilla pyritään sosiaalisen paineen takia lakaisemaan ongelmat maton alle. Oletkohan sinäkään lyhyellä työurallasi vielä tajunnut, että ehkä sillä varakkaalla ja suositulla, superlaihalla tytöllä ei olekaan asiat ihan niin hyvin kuin luulet.

Vierailija
62/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vaikka ketjussa on kirjoituksia jotka kyseenalaistavat ap:n osaamisen voin kertoa, että hänellä on poikkeuksellisen hyvä näkemys tästä asiasta.



Olen itse pitkälti samaa mieltä (joskin tulee kyetä lukemaan kirjoitus ilman sarvia ja hampaita). Mielestäni tässä on varsin suora linkki myös asuinalueisiin ja niissä olevaan yhteishenkeen.



Niin sanotuilla huonoilla alueilla on välitön ja hyvä yhteishenki, kun taas niin sanotuilla hyvillä alueilla suojellaan saavutettuja etuja ja kiiltokuvamaista julkikuvaa ja ollaan turhankin itsetietoisia omasta "erinomaisuudestaan". Tämä heijastuu lapsiin ja myös asuinalueiden henkeen.



Meissä aikuisissa on paljon kehittymisen varaa, erityisesti niissä parempiosaisissa, jotka monet ovat valitettavasti menettäneet otteen aitoihin asioihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

-ns. paremmalla alueella lapset on tosiaan ylimielisempiä ja vanhemmat aktiivisia... hyvässä ja pahassa. Mielellään sörkkivät kaikkea ja ovat hirveän tietoisia asioista, vaikkeivat välttämättä oikeasti tiedäkään. Toisaalta ei tarvi nähdä niin paljoa sosiaalista kurjuutta. -ns. huonommalla alueella lapsilla on enemmän ongelmia, kaikkea kurjuutta kodeissa ja taustoissa. Toisaalta vanhemmat on passiivisia... hyvässä ja pahassa taas. Eivät osallistu mihinkään, eivät halua keskustella ja vanhempainillatkin jää helposti väliin. Toisaalta antavat koulun tehdä työtään rauhassa ja turhia valituksia ei tule, koska eivät jaksa tapella tuulimyllyjä vastaan millään elämän alueella. Ovat tavallaan niin maailman lyömiä, että antavat lapsiaankin "lyödä" valittamatta. Hyvää on se, ettei tarvi tosiaan jatkuvasti kuunnella olematonta narinaa ja kyseenalaistamista.

Syyt ovat varmasti aikalailla näin.

Vierailija
64/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vaikka ketjussa on kirjoituksia jotka kyseenalaistavat ap:n osaamisen voin kertoa, että hänellä on poikkeuksellisen hyvä näkemys tästä asiasta. Olen itse pitkälti samaa mieltä (joskin tulee kyetä lukemaan kirjoitus ilman sarvia ja hampaita). Mielestäni tässä on varsin suora linkki myös asuinalueisiin ja niissä olevaan yhteishenkeen. Niin sanotuilla huonoilla alueilla on välitön ja hyvä yhteishenki, kun taas niin sanotuilla hyvillä alueilla suojellaan saavutettuja etuja ja kiiltokuvamaista julkikuvaa ja ollaan turhankin itsetietoisia omasta "erinomaisuudestaan". Tämä heijastuu lapsiin ja myös asuinalueiden henkeen. Meissä aikuisissa on paljon kehittymisen varaa, erityisesti niissä parempiosaisissa, jotka monet ovat valitettavasti menettäneet otteen aitoihin asioihin.

Taitaa olla niin, että et ole kaikista ponnistuksista huolimatta osunut tuohon parempaan muottiin ja asiasi ovat päättyneet mahalaskuun vai? Niin on rivienvälit katkua täynnä.

Vierailija
65/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että ei ole mitään väliä vai? Silti selkeästi korostetaan miten on paljon parempi opiskella ns. huonolla alueella.

Missäköhän ap, itse asuu? Mellunmäessä?

kun joku uskaltaa nostaa kissan pöydälle, niin tällaisia vastauksia siihen saa. Kaikissa kouluissa on omanlaisiaan ongelmia, eivätkä "eliittikoulujen" oppilaiden vanhemmat välttämättä ole yhtään sen innokkaampia selvittelemään lastensa asioita kuin "huonojenkaan" koulujen.

Vierailija
66/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

arvata ketkä täällä kieltää että missään tapauksessa ei voi olla niin että hyvillä asuntoalueilla on myös ongelmia. Olisko just ne uravanhemmat jotka tuntee piston sydämessään.

Ap:n amatöörimäistä otetta sen sijaan on kritisoitu. Se vaikuttaa niin pööltä.

Ongelmia on niillä hyvän alueen asukkailla, jotka yrittävät statustaan korottaa juuri sillä hyvämaineisuudellaan. Todellisuudessa ollankiin moniongelmaisia, piilojuoppoja ja laiminlyöjiä. Hyvä perhe voi asustaa missä vain, se riippuu niin monesta ja paljolti siitä onko vanhemmilla päänsisällä kaikki okei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap yrittää murtaa tätä käsitystä, joka on hyvin yleinen. Vai oletko tosiaan ensimmäisen kerran näiden väitteiden äärellä?

AP:n pointti ei ole "amatöörimäisesti" luoda tällaista jaottelua, vaan aivan sama kuin sinulla: kertoa, että kaikilla alueilla on ongelmia ja on ihanturha perheen tehdä kaikkensa saadakseen itsensä ns. hyvälle alueelle, kun sielläkin niitä ongelmia on. Ja joskus ongelmia kroajaminen on ns. hvyillä alueilla jopa vaikeampaa.

Ap:n amatöörimäistä otetta sen sijaan on kritisoitu. Se vaikuttaa niin pööltä.

Ongelmia on niillä hyvän alueen asukkailla, jotka yrittävät statustaan korottaa juuri sillä hyvämaineisuudellaan. Todellisuudessa ollankiin moniongelmaisia, piilojuoppoja ja laiminlyöjiä. Hyvä perhe voi asustaa missä vain, se riippuu niin monesta ja paljolti siitä onko vanhemmilla päänsisällä kaikki okei.

Vierailija
68/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ollenkaan kiellä etteikö eliittikouluissa olisi ongelmia, olen itsekin seurannut läheltä erästä vakavaa kiusaamistapausta. Mutta kyllä opettajien kunnioitus ja halukkuus nähdä mitään ongelmia omassa lapsessa on aika kaukana monessa huonossakin koulussa. Varsinkin muslimipojat opetetaan monesti siihen ettei naisopettajia tarvitse kunnioittaa ja käytös on sen mukaista. Ja jos luokan 25 oppilaasta 15 suomenkieli ei vastaa ikätasoa niin siinä voi sitten miettiä millaisia haasteita se tuo opetukseen. Kyllä siihen varmasti on joku ihan selkeä syy miksi opettajat hakeutuvat opettamaan ns. parempiin kouluihin.



En ole opettaja eivätkä omat lapseni ole vielä koulussa mutta itse toivoisin lapseni pääsevän aivan tavalliseen kouluun jossa on oppilaita kaikista sosiaaliekonomisista luokista. Ei eliittikouluun, mutta ei sellaiseenkaan jossa enemmistö koulun oppilaista on maahanmuuttajaperheistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tässä ketjussa kaiken kaikkiaan puhutaan kovin yleistävällä tasolla asioista ja vähän kuin "kyllä meillä täällä Peräpohjolassa on asiat samoin kuin Ameriikan ihmemaassa" -sävyyn. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaiset koulut ovat hyvin tasapäisiä. En kokisi, että Suomessa tai edes Helsingissä on kovin eritasoisia kouluja! Vai voisitteko antaa esimerkkejä Helsingin kouluista; mitä te pidätte elitistisinä ja mitä huonomaineisina?

Vierailija
70/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eliittikoulu on Syk Etelä-Haagassa, huonomaineisia kouluja Jakomäessä, Mellunmäessä, Kannelmäessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että "eliittikoulut" olivat eliittikouluja jo 80- ja 90-lukuen taitteessa, jolloin maahanmuuttajia oli vielä aivan äärettömän vähän.



Tasan tarkkaan kaupungin parempien koulujen lapsille tehtiin hienovaraisesti selväksi jo silloin, että tässä käytte nyt vähän parmepaa koulua.



Aivan samoin silloin näitä Kannelmäkieä, Mellunmäkeä ja Jakomäkeä pidettiin huonoina alueina, niistä puhuttiin jopa joskus slummeina ja ajateltiin, että niissä on varmasti huonompi oppilasaines. Mitä ne siis tuskin olivat! Mutta näin puhuttiin piireissä, jotka mielellän näkivät itsensä vähän niin kuin parempina. Eli ei tämä jako mikään uusi juttu ole.



Vierailija
72/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vaikka ketjussa on kirjoituksia jotka kyseenalaistavat ap:n osaamisen voin kertoa, että hänellä on poikkeuksellisen hyvä näkemys tästä asiasta. Olen itse pitkälti samaa mieltä (joskin tulee kyetä lukemaan kirjoitus ilman sarvia ja hampaita). Mielestäni tässä on varsin suora linkki myös asuinalueisiin ja niissä olevaan yhteishenkeen. Niin sanotuilla huonoilla alueilla on välitön ja hyvä yhteishenki, kun taas niin sanotuilla hyvillä alueilla suojellaan saavutettuja etuja ja kiiltokuvamaista julkikuvaa ja ollaan turhankin itsetietoisia omasta "erinomaisuudestaan". Tämä heijastuu lapsiin ja myös asuinalueiden henkeen. Meissä aikuisissa on paljon kehittymisen varaa, erityisesti niissä parempiosaisissa, jotka monet ovat valitettavasti menettäneet otteen aitoihin asioihin.

Taitaa olla niin, että et ole kaikista ponnistuksista huolimatta osunut tuohon parempaan muottiin ja asiasi ovat päättyneet mahalaskuun vai? Niin on rivienvälit katkua täynnä.

henkilökohtaista kokemusmaailmaa. Perheemme asuu kivasti keskivertoa paremmalla alueella ja olemme akateemisia reilusti yli keskiverto ansioilla eleleviä sekä lapsemmekin pärjäävät koulussa ihan kivasti.

Koitin tuoda oman korteni ketjuun tukien ap:n aloitusta ja näkemyksiä. Siinä mielessä toki on kiva kirjoittaa, että todellakaan ei ole oma lehmä ojassa mihinkään suuntaan, vaan hyvin neutraalisti tuli kirjoitettua siten kun olen maailmaa ympärilläni havainnoinut.

Kiinnittäisin huomiota meidän aikuisten käyttäytymiseen ja lapsille välittämään arvomaailmaamme.

64

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

hyvinvointi ja pärjääminen on heikompaa kuin jossain toisella alueella. Olkoot että ongelmia olisi parempiosaistenkin alueella. Kyllähän jokainen voi omin silmin nähdä, että tietyillä alueilla voidaan keskimääräistä huonommin! Taannoin Hesarissa oli asiantuntijapuheenvuoro, missä todettiin, että pääkaupunkiseudulla tietyissä kouluissa jo 20% nuorista oirehtii mielenterveyshäiriöin (masennus) ja että asuinalueiden ja koulujen oppilaiden hyvinvoinnissa on suuriakin eroja.

Vierailija
74/75 |
21.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseäni huolestuttaa se, että on ap: n kaltaisia opettajia jotka eivät ymmärrä tätä.

Lapsen kotitilanne, vanhempien voimavarat, terveydentila jne. vaikuttavat suuresti siihen minkälaiset voimavarat lapsella on ja miten hänen koulunkäyntiään tuetaan. Pätevä opettaja tiedostaa nämä.

Puhtaasti tilastojen perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että joillekin asuinalueille kasaantuu enemmän ongelmia.

hyvinvointi ja pärjääminen on heikompaa kuin jossain toisella alueella. Olkoot että ongelmia olisi parempiosaistenkin alueella. Kyllähän jokainen voi omin silmin nähdä, että tietyillä alueilla voidaan keskimääräistä huonommin! Taannoin Hesarissa oli asiantuntijapuheenvuoro, missä todettiin, että pääkaupunkiseudulla tietyissä kouluissa jo 20% nuorista oirehtii mielenterveyshäiriöin (masennus) ja että asuinalueiden ja koulujen oppilaiden hyvinvoinnissa on suuriakin eroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/75 |
22.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli esim. tapulisssa hyvin paljon vuokra-asuntoja ja sitä myöten mamuja ja moninaisia ongelmia (työttömyys,päihteet). Ja maatullin koulu siis koostuu näistä lapsista ja koulu on surkea tasoinen.



Erityisluokat tosin voivat muodostua lapsista jotka asuvat eri alueilla eli myös hyvämaineisessa koulussa voi olla erityisluokka jossa huonoa lapsimateriaalia.