Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettajan silmin ns. hyvä asuma-alue ja huono asuma-alue eivät eroa juuri mitenkään toisistaan
20.08.2012 |
Ajattelin vain kertoa niille, joilla ei ole varaa muuttaa hyvälle ja kalliille asuma-alueelle ja potee siitä huonoa omaatuntoa, kun lapset eivät pääse ns. parempaan kouluun.
Olen ollut töissä pääkaupunkiseudulla alueen yhdessä heikoimman maineen alueen koulussa ja samoin myös siellä täysin vastakkaisessa ääripäässä. Molemmissa kouluissa on ongelmia todella paljon. Ainut ero näissä kouluissa on se, että heikommalla alueella nostetaan helpommin kissa pöydälle, kun pitää asioita selvittää. Sen sijaan paremmalla alueella ongelmat lakaistaan helposti maton alle.
Heikommalla alueella oppilailla on enemmän haastetta opiskelussa, kun monella on suomi toisena kielenä vasta. Siitä huolimatta heikommalla alueella taas näkyy usein juuri maahanmuuttajissa opiskeluintoa ja se usein tarttuu myös kantaväestöön. Ongelmat saatetaan ratkaista väkivallalla, mutta ovat useinmiten yksittäisiä tapauksia eivätkä systemaattista kiusaamista. Heikommalla alueella usein oppilaat ovat myös paljon empaattisempia ja eivät rutise pienistä vastoinkäymisistä.
Paremmalla alueella on taas ongelmana se, että monet oppilaista ovat ylimielisiä koko koulua kohtaan ja käyttäytyvät erittäin huonosti. Oppimisvaikeuksia ei useinkaan saa tutkia ja näin ollen oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea esimerkiksi lukihäiriöön tai hahmotusvaikeuksiin. Ainut koulu missä olen saanut rikosnimikkeen täyttäviä herjoja on ollut juurikin parhaalla alueella. Oppilaat ovat savustaneet koulusta kotiopetukseen useita oppilaita ja jopa opettajia. Me vahvat opettajat pärjäämme kyllä paremmallakin alueella töissä, mutta samaan aikaan kärsimme siitä, kun näemme, että miten oppilaat kiusaavat kollegoitamme aivan jaksamisen äärirajoille ja ylikin.
Rakastan työtäni viihdyn työssäni oikein hyvin. En näe mitään eroa siinä, olenko töissä sitten elitistialueella vai slummialueella. Molemmissa on omat haasteensa ja omat ongelmat. Molemmissa paikoissa luultavasti kaivattaisiin aikuisen läsnäoloa kovasti. Heikommalla alueella vanhemmat eivät jaksa olla nuortensa kanssa, koska heillä on niin paljon omia ongelmia ja paremmalla alueella he eivät ehdi omalta uran luomiseltaan olemaan lastensa kanssa.
En halua syyttää tässä ketään tai valittaa työtäni. Halusin vain kertoa, että jos luulette, että siirtämällä lapsenne huonosta lähiökoulusta rikkaiden alueen koululle, niin luultavasti se ei ole vaivan väärtti. Ongelmat kyllä voivat poistua, mutta vaihtuvat taatusti uusiin.
Kommentit (75)
kuin yksittäinen subjektiivinen mielipide. Mamuilla myös sellainen ilmiö, että ensin yritetään suht innokkaasti ja sitten ote lipsuu ja Stakesin tutkijan mielestä se näkyy sitten taas 2. ja 3. polven rikosluvuissa jotka ovat korkeammat kuin 1. polven mamuilla. Ekan polven mamuilla myös karkoitusvaara joka lisäksi vähentää rikollisuutta.
Kun suomen- tai ruotsinkielisten nuorten syrjäytymisprosentti on 3,7, vieraskielisillä se on keskimäärin 20.
Myrskylän määritelmän mukaan syrjäytynyt on nuori, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja joka ei opiskele eikä käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sulla taitaa mennä pontit
Ei Suomessa ole slummeja.
ihan tarkoituksella ohi kun alat sanoista saivarrella. kai ymmärsit mitä ap TARKOITTI? Jos et niin ei mee sullakaan hyvin
Media tekee sitä kokojan, mutta että koulutetut opettajatkin syyllistyvät samaan on vastenmielistä.
SLUMMI tarkoittaa sitä että asutaan hökkelikylässä, jossa ei ole kohtuulisen matkan päässä saatavilla tarpeeksi puhdasta vettä, ei ole viemäröintiä, kulkutaudit kiertävät, ei ole tarpeeksi tilaa eikä voi hallinnoida sitä asuntoaa vaan sun asuinhökkelisi voidaan tuhota ja sinut voidaan häätää mielivaltaisesti. Oikeassa slummissa monella lapsella ei ole mahdollisuutta koulun käyntiin.
Suomessa ei ole slummeja. Suomalaisten lähiöiden nimittäminen slummeiksi on myös väärin niitä kasvavia ihmismääriä kohtaan jotka ovat oikeasti päätyneet asumaan slummeihin.
Me asumme leimatussa lähiössä Helsingissä, kumminkin meillä on aivan ihana rivitalokolmio, oma kaupunkipuutarha takapihalla, upeat naapurit ja lasten hyvä koulu kävelymatkan päässä. Vaikka jotkut haluavat nostaa omaa asuinaluettansa leimaamalla toisia, me asumme ihan hyvässä lähiössä, emme slummissa.
Myönnän että aihe ärsyttää minua, minusta vain on törkeää että yksittäiset kouluntyöntekijät leimaavat asuinaluettamme jopa lapsillemme.
2
asuinalueita ihan vaikka rikostilastojen ja ansiotulojen mukaan ja se miksi niitä kaikkein huonoimpia kutsutaan on pelkkää semantiikkaa.
Nuo rikostilastojen ja ansiotulojen mukaan kehnoimmat muuten ovat samoja alueita kaikkialla.
tällaisissa aina mamuvihaajat rupeaa pommittamaan näillä yhden lauseen "Olen mediatutk--- opettaja myös ja olen eri mieltä!1" -hätäkiekaisuilla.
-ns. paremmalla alueella lapset on tosiaan ylimielisempiä ja vanhemmat aktiivisia... hyvässä ja pahassa. Mielellään sörkkivät kaikkea ja ovat hirveän tietoisia asioista, vaikkeivat välttämättä oikeasti tiedäkään. Toisaalta ei tarvi nähdä niin paljoa sosiaalista kurjuutta.
-ns. huonommalla alueella lapsilla on enemmän ongelmia, kaikkea kurjuutta kodeissa ja taustoissa. Toisaalta vanhemmat on passiivisia... hyvässä ja pahassa taas. Eivät osallistu mihinkään, eivät halua keskustella ja vanhempainillatkin jää helposti väliin. Toisaalta antavat koulun tehdä työtään rauhassa ja turhia valituksia ei tule, koska eivät jaksa tapella tuulimyllyjä vastaan millään elämän alueella. Ovat tavallaan niin maailman lyömiä, että antavat lapsiaankin "lyödä" valittamatta. Hyvää on se, ettei tarvi tosiaan jatkuvasti kuunnella olematonta narinaa ja kyseenalaistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilashuollon näkökulmasta alueilla ON suuria eroja.
Hyvä opettaja näkee oppilaan kokonaisuutena perhetilanteen huomioiden eikä vain opettajalähtöisesti oppimisen ongelmia ajatellen.
Jos alueella on paljon mamuja, työttömyyttä, päihteitä, mielenterveysongelmia, yhden huoltajan perheitä jne. niin oppilasmateriaali on aika erilaista verratuna alueisiin missä näin ei ole. Ns. huonommilla alueilla ongelmat kasaantuvat ja moniongelmaisia perheitä on paljon, suurin osa tietysti on aivan normaaleita perheitä missä lapset voivat hyvin.
Näillä alueilla on tilastollisestikin enemmän esim. lasuasiakkuuksia, kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja.
Opettaja ei kaikkea tosin tiedä mitä me ohr: n jäsenet, mutta silti kummastelen näkemystäsi.
tällaisissa aina mamuvihaajat rupeaa pommittamaan näillä yhden lauseen "Olen mediatutk--- opettaja myös ja olen eri mieltä!1" -hätäkiekaisuilla.
Ootko vähän turhan herkkä? Ehkä jopa vainoharhainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös opettajien vaihtuvuus on suuri, joka syksy n. kolmasosa opettajista on siirtynyt toisiin kouluihin. Tätä ei tapahdu ns. paremmilla alueilla.
Opettajia on myös hankala rekrytoida.
lastensuojelukontakteja ja paremmalla alueella vähemmän. Olen myös itse istunut oppilashuoltoryhmässä ja siten tiedän myös tuon.
Siitä huolimatta tiedän myös sen, että miten raskasta on oppilaille paremmalla alueella peitellä perheen ongelmia. Joku peittelee alkoholiongelmaa perheessä, toinen anoreksiaansa, kolmas oppimisvaikeuttaan ja neljäs sitä, että perheellä ei olekaan varaa kaukomatkaan ja uuteen kännykkään, kun isä jäikin työttömäksi.
Hyvin huonosti voivat nämä nuoret, jotka jatkuvasti paremmalla alueella joutuvat peittelemään asioita. Tietystikään ei pidä luulla, että kaikki peittelisivät, mutta osa peittelee ja kokevat sen hyvin raskaaksi. Paremmalla alueella oppilailla on myös paljon enemmän paineita niin opiskeluissa kuin ulkonäössäkin, mikä voi näkyä esim. loppuunpalamisena tai anoreksiana. Pahoinvointi kun voi näkyä ihan yhtä hyvin ulospäin kuin kääntyä sisäänkinpäin. Paremmilla alueilla on mielestäni paljon enemmän jälkimmäistä.
Opettajan on paremmalla alueella usein siis paljon vaikeampi ensinnäkin havaita oppilaan ongelmia peittelyn takia ja mikäli hän niitä havaitsee, niin niihin puuttuminen on paljon vaikeampaa mm. jonkun muun tässä ketjussa mainitsemien syiden vuoksi. Lisäksi jos perheellä on ongelmia lapsen kasvattamisen kanssa, niin usein paremmalla alueella yritetään ehkä jopa liiankin pitkään itse ja ei kehdata hakea apua. Kun sitten apua haetaan, niin tilanne on yleensä päässyt jo todella pahaksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kodinturvajoukot nelistää paikalle. Omg, tuolla joku sanoi hyvän sanan mamuista, koppoti koppoti, nyt kaikki peliin!
myös opettajien vaihtuvuus on suuri, joka syksy n. kolmasosa opettajista on siirtynyt toisiin kouluihin. Tätä ei tapahdu ns. paremmilla alueilla.
Opettajia on myös hankala rekrytoida.
Lyhyesti: opettajat oli uupuneita alueilla joissa oli paljon eri kulttuurien oppilaita ja niissä kouluissa ei opettajat viihtyneet kauan.
Ongelmia toi niin kultturierot kuin käytösongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä on paljon sosiaalisia ongelmia. Tai sitten olet vielä hyvin nuori ja kokematon.
Näkemyksesi kuulostavat niin naiiveilta, ei millään pahalla.
Tunnut puhuvan nyt aika eri asioista kuin muut.
Veikkaan että ap ei ole oikeasti työskennellyt alueella missä on paljon sosiaalisia ongelmia. Tai sitten olet vielä hyvin nuori ja kokematon.
Näkemyksesi kuulostavat niin naiiveilta, ei millään pahalla.
Tunnut puhuvan nyt aika eri asioista kuin muut.
sä olet joku perse taas, koska ap kirjoittaa oikeasti fiksusti ja sillä lailla että se tietää mistä puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että oppilasainesta paljon enemmän vaikuttaa koulun hometilanne ja esimies.
Olen nimenomaan työskennellyt pitkään alueella, jossa on paljon sosiaalisia ongelmia, kuten mainitsin jo ensimmäisessä viestissäni. En ole myöskään mikään tuore opettaja vaan katsonut jo tätä koulumaailman kehitystä jo pitkään.
ap
Sosioekonomisella asemalla on aika iso merkitys, googlaapa vaikka aiheesta tehtyjä väitöksiä ja tutkimuksia.
Ongelmia on monenlaisia. Se, että lapsen ongelma on ettei pääse lomalla Espanjaan vaikka kaveritkin menee sinne, on aika pientä siihen että toisessa perheessä on rahat loppu, kämppä lähtee ja vanhemmat ovat päihdeongelmaisia työttömiä jo toisessa polvessa. Lapsella ei ole talvikenkiä talvella eikä ole rahaa lähteä luokkaretkelle koska vanhemmilta ei saa paria euroa bussilippuun. Joillain alueilla tämä on arkea monien oppilaiden kohdalla.
Köyhyys ja huono-osaisuus periytyy, sitä mitä sellaisten ihmisten elämä on, ei tavallinen tallaaja osaa edes kuvitella. Kaikesta päätellen myöskään ap: lla ei ole kokemusta sellaisten perheiden kanssa työskentelystä.
Veikkaan että ap ei ole oikeasti työskennellyt alueella missä on paljon sosiaalisia ongelmia. Tai sitten olet vielä hyvin nuori ja kokematon.
Näkemyksesi kuulostavat niin naiiveilta, ei millään pahalla.
Tunnut puhuvan nyt aika eri asioista kuin muut.sä olet joku perse taas, koska ap kirjoittaa oikeasti fiksusti ja sillä lailla että se tietää mistä puhuu.
Veikkaan että ap ei ole oikeasti työskennellyt alueella missä on paljon sosiaalisia ongelmia. Tai sitten olet vielä hyvin nuori ja kokematon.
Näkemyksesi kuulostavat niin naiiveilta, ei millään pahalla.
Tunnut puhuvan nyt aika eri asioista kuin muut.sä olet joku perse taas, koska ap kirjoittaa oikeasti fiksusti ja sillä lailla että se tietää mistä puhuu.
Sä et sitten näe mitään ristiriitaa aloituksen kanssa ja sen kanssa miten ap, kertoo siitä miten kuitenkin on asiat paljon paremmin ns. huonoimpien alueiden kouluissa?
Ap:n teksti on kieliopillisesti paljon parempi kuin sitä moittineiden kirjoittajien tekstit. En myöskään näe otsikossa ongelmaa: ap:n mukaan ns. hyvien ja huonojen aluiden koulut eivät poikkea toisistaan, koska kummillakin on ongelmansa. Ongelmat vain eivät ole samanlaisia.
Aivan hirveän paljon kiusaamista , johon ei puututtu mitenkään . Lapset tulivat kouluun miten sattuu tai jättivät tulematta, haistattelivat opettajalle yms. Vanhemmat valittivat kaikesta.
Nyt nuorimmat lapset ovat tälläisessä tavallisessa koulussa ( helsinki) , jossa on eri kansallisuuksia ja houlun maie ei ole hyvä. Koulussa on iloinen ja välitön tunnelma, kiusaamiseen puututaan heti ja vanhempainilloissa ideoidaan yhdessä opettajan kanssa lasten leirikoulua.
Alue: Aihe vapaa
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuorilla_yli_viisinkertainen_syrjay…
"No mites sulle kävi? Oletko syrjäytynyt?"