Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Av-palstan kielellisiä kummallisuuksia

Vierailija
20.08.2012 |

"Alkaako millä luokalla lapsilla englanti?". "Onko palstailijoilla mitä kokemuksia Espoonkruunusta?"



Onko suomen kielessä milloin alettu käyttää tällaista sanajärjestystä?

Kommentit (49)

Vierailija
41/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jatkakaa te aktiiviset ja innostuneet kanaset tätä on ollut tosi viihdyttävä lukea

keskustella kielen ilmiöistä, mutta sitä en ymmärrä, miksi niistä ei voi keskustella asiallisesti.

Mä olen kyllä niin kaukana kanasesta kuin olla ja voi, heh :)

2


Kanoja täällä ollaan kuule kaikki.

Vierailija
42/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me puhuttiin kielen rakenteista, ei esim. siitä, mitä on hyväksyttävää sanoa ihmisille. Etkö ymmärrä tätä eroa, vai etkö vain kykene asialliseen keskusteluun?

2


Kirjoitit yllä näin:

"Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti."

Tarjosin tähän esimerkin arkipäivän elämästä, jossa puhetta normitetaan. Kielitiede on erikseen. Käytännössä kieltä kuitenkin käytetään elävässä elämässä.

En ymmärrä heittoasi kyvyttömyydestä keskusteluun. Sitähän tässä yritän. Mitä keskustelua se on, jos hymistelemme vain kaikki olevamme täsmälleen samaa mieltä asioista?

nyt yhteen kaikkia eri ilmiöitä ja yrität niistä koota jotain teoriaa. Mä puhun tässä keskustelussa rakenteista ja kielen ilmiöistä, en siitä, että toisille ihmisille saa sanoa mitä vain. Voit toki saivartelemalla yrittää osoittaa, että mä olen jotenkin tyhmä, jos se susta hyvältä tuntuu. En arvannut, että mun olisi jokaisessa viestissä pitänyt muistuttaa, etten tietenkään pidä nimittelyä ja haistattelua hyväksyttävänä, koska en ymmärtänyt, että tämä keskustelu koskee niitäkin. Mun tarkoituksena oli keskustella ihan asialliseen sävyyn kielestä.

2


Argumenttini oli, että normittamattomuus sopii kielitieteen tutkimukseen, muttei arjen kielenkäyttötilanteisiin. Minusta tuntuu, että toinen tässä puhuu aidasta, toinen seipäistä.

Edelleen, tarkoitus ei tosiaan ollut loukata, ikävää jos nyt jostain otit henkilökohtaisesti itseesi.

arjen kielenkäyttötilanteet ovat niitä normittamattomia, jos nyt edelleen keskustelemme PUHUTUSTA kielestä. Jos taas keskustelemme KIRJOITETUSTA kielestä, avataan toki eri ketju.

Kun puhuttua kieltä - siis sen rakenteita, joista ainakin minä olen tässä ketjussa puhunut - ei tarvitse ottaa esille normittamista tai normittamattomuutta, koska se ei ole puhekielen rakenteiden tutkimuksen aihe. Toki puhutun kielen aineistostakin voidaan etsiä vaikkapa poliittisia merkityksiä, mutta se onkin jo ihan toinen juttu, ei kielen rakenteen kuvaamista.

En ottanut itseeni, en vain käsitä, miksi tätä keskustelua ei voi käydä ilman saivartelua ja ilkeilyä.

Katsoitko jo sitä linkkiä, ja selviskö sulle siitä, että tämä kaksoiskysymys on tosiaan ihan tavallinen puhekielen rakenne?

2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kirjoittele tänne mitään asiatekstejä. Onko se miten vaikea ymmärtää? Siitäs vaan rupeat suoltamaan tutkimusta av-mammojen kielenkäytöstä. Ei kukaan olisi sitä vielä gradussaan tutkinut:)



t. Espoonkruunusta kysynyt

Vierailija
44/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


arjen kielenkäyttötilanteet ovat niitä normittamattomia, jos nyt edelleen keskustelemme PUHUTUSTA kielestä. Jos taas keskustelemme KIRJOITETUSTA kielestä, avataan toki eri ketju.

Kun puhuttua kieltä - siis sen rakenteita, joista ainakin minä olen tässä ketjussa puhunut - ei tarvitse ottaa esille normittamista tai normittamattomuutta, koska se ei ole puhekielen rakenteiden tutkimuksen aihe. Toki puhutun kielen aineistostakin voidaan etsiä vaikkapa poliittisia merkityksiä, mutta se onkin jo ihan toinen juttu, ei kielen rakenteen kuvaamista.

En ottanut itseeni, en vain käsitä, miksi tätä keskustelua ei voi käydä ilman saivartelua ja ilkeilyä.

Katsoitko jo sitä linkkiä, ja selviskö sulle siitä, että tämä kaksoiskysymys on tosiaan ihan tavallinen puhekielen rakenne?

2


Ongelmana on siis tuo sana normittamattomuus.

Sinä normitat kielen kieliopillisuuden kautta. Minä taas kielen merkitysten kautta. Et määritellyt tuota sanaa "normittaa" sitä käyttäessäsi, joten jätit tilaa tulkinnalle.

En huomannut ilkeilleeni tai saivarrelleeni, tosi ikävää, jos niin koit.

Kaksoiskysymys on yleinen tietyissä osissa Suomea, ei kaikkialla. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta.

En edelleenkään ymmärrä, miksi suhtaudut tähän näin tunteenomaisesti.

Koska tämä keskustelu ei näytä etenevän ja sinäkin pahoitat siellä mieltäsi vähän kaikesta, jätän sen osaltani tähän.

Vierailija
45/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

arjen kielenkäyttötilanteet ovat niitä normittamattomia, jos nyt edelleen keskustelemme PUHUTUSTA kielestä. Jos taas keskustelemme KIRJOITETUSTA kielestä, avataan toki eri ketju.

Kun puhuttua kieltä - siis sen rakenteita, joista ainakin minä olen tässä ketjussa puhunut - ei tarvitse ottaa esille normittamista tai normittamattomuutta, koska se ei ole puhekielen rakenteiden tutkimuksen aihe.

se sana jäi pois.

Avaan tuota ensimmäistä kappaletta vielä: Arjen kielenkäyttötilanteet ovat normittamattomia, koska hyvin harvoin kukaan korjaa toisen puhetta. Arjessa kieli on väline, ei itseisarvo. Kirjoitetussa kielessä muoto (ja esim. yksiselitteisyys on tärkeämpää), koska tekstin sisällöstä ei voi esittää kysymyksiä reaaliajassa, toisin kuin puhuessa.

Tietenkin puhekielessä on omat sääntönsä, mutta ne säännöt, eli kieliopin, jokainen oppii kieltä käyttäessään. Kieli normittaa itse itseään. Toki kuka tahansa voi kieltää lastaan käyttämästä sitä tai tätä rakennetta, mutta mitään hyötyä siitä ei varsinaisesti ole. Nuo rakenteet tulevat jokaisen omaksumasta kielopista, eikä niitä välttämättä edes voi kitkeä aktiivisesti, koska puhetta tuottaessaan ihminen suunnittelee ja muuttaa sanomaansa samaan aikaan - sitähän tämäkin ilmiö käytännössä on, samoin esim. sellaiset lauseet, joissa on kaksi predikaattia.

Nyt mä lähden töihin, moi.

2

Vierailija
46/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni on erittäin mielenkiintoista, että joku otti puheeksi ja vallan esimerkiksi käyttämäni kysymyksen Espoonkruunusta. Olin tietoinen, ettei se ole tyyliltään kelpoa suomen kieltä. Oikein olisi kaiketi ollut: "Onko kenelläkään kokemuksia X:stä?" Mutta halusin jotenkin pehmentää kysymystä. Kertoisiko joku, miten tuollaisen kysymyksen voisi "pehmentää" oikeaoppisesti tällaiseen palstakirjoitteluun sopivalla tyylillä:) Myös kaikki tästä postauksesta löytyvät virheet voi korjata ja oikaista. Mutta miksi kirjoittelisin tällaiseen kovin viralliseen tyyliin tälle Aihe vapaa -palstalle.



Antakaa mun nautaa :-DDD

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hui kauhhiata, antakaa mun nautaa. Hui kamala nyssenttään.

Vierailija
48/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

"lähteeks ne systerin perhe siis millon?"



En kuvittele että olisi oikeakielistä, mutta noin puhun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/49 |
20.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua alkoi oikein kiinnostaa, että onko tää jokin oikein tutkittukin ilmiö ja mihin kielenkäyttötilanteisiin liittyy ja mistä juontaa alkunsa? Kielihän muuttuu ja nettikirjoittelukin muuttanee sitä ajan myötä. Jospa nämä huonoa suomea olevat kysymykset ja muut ovat jokin uusi palstailujen tuoma piirre. Harmi, kun nuo pari väittelevää tyyppiä katosivat vastailemasta tänne. Tulkaa pliis takasin!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi yksi