Lue keskustelun säännöt.
Av-palstan kielellisiä kummallisuuksia
20.08.2012 |
"Alkaako millä luokalla lapsilla englanti?". "Onko palstailijoilla mitä kokemuksia Espoonkruunusta?"
Onko suomen kielessä milloin alettu käyttää tällaista sanajärjestystä?
Kommentit (49)
Ojensin juuri viime viikolla 9-vuotiastani tuollaisesta lauseesta:-O Tuo on minusta aivan kamala tyyli puhua, tosin av:lla nyt tulee jos jonkinmoista "suomea" vastaan...
Itse olen muttanut teininä pois Suomesta ja takaisin tänne viitisen vuotta sitten, ja tuo kaksoiskysymys todellakin särähtää korvaan.
Se on ihan tavallista suomea. Voi olla, että ulkomailla asuminen on jotenkin vaikuttanut kielikorvaasi.
#2
Kuten yllä kirjoitin, kyllä se minun korvaani särähti, kun ensimmäisiä kertoja tuota puhekielessä kuulin. En ollut asunut ulkomailla, vaan minulla oli ihan normaali suomalainen kielikorva... ;) Sittemmin korvani siihen tottui, ja saatan nyt itsekin tuota lipsautella aina silloin tällöin puhekielessä.Pidän sitä kuitenkin murteellisena tyylinä, kyllä minusta on ihan ok korjata lasta tuosta.
t:7
On tärkeää oppia kirjoittamaan yleiskieltä, mutta mielestäni puhekielen "korjaaminen" on vähän outoa, koska sen lainalaisuudet ovat aivan erilaiset kuin kirjoitetun kielen. Pitääkö sanoa myös "minä" ja "sinä", sen sijaan, että sanoo "mä" ja "sä" tai "mie" ja "sie"?
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tärkeää oppia kirjoittamaan yleiskieltä, mutta mielestäni puhekielen "korjaaminen" on vähän outoa, koska sen lainalaisuudet ovat aivan erilaiset kuin kirjoitetun kielen. Pitääkö sanoa myös "minä" ja "sinä", sen sijaan, että sanoo "mä" ja "sä" tai "mie" ja "sie"?
2
Sinunko mielestäsi lauserakenteellisilla virheillä ei ole mitään eroa murteellisiin pronomineihin? Kumpien luulet olevan helpompia kitkeä kirjoitetusta kielestä, kun lapsi opettelee kirjoittamaan asiatekstiä?
Koulusta tulet koska? Kyllä meillä ihan säännöllisesti leikitelään suomen kielen monimuotoisuudella kotona. Lähden nyt lounaalle minä, joten loppui lätinät nyt tähän. Ny the way.. Eikös Pasila-sarjassa joku hahmo puhu hitusen tällaista outoa kieltä?
On tärkeää oppia kirjoittamaan yleiskieltä, mutta mielestäni puhekielen "korjaaminen" on vähän outoa, koska sen lainalaisuudet ovat aivan erilaiset kuin kirjoitetun kielen. Pitääkö sanoa myös "minä" ja "sinä", sen sijaan, että sanoo "mä" ja "sä" tai "mie" ja "sie"?
2
Sinunko mielestäsi lauserakenteellisilla virheillä ei ole mitään eroa murteellisiin pronomineihin? Kumpien luulet olevan helpompia kitkeä kirjoitetusta kielestä, kun lapsi opettelee kirjoittamaan asiatekstiä?
se on ihan käypä lauserakenne puhekielessä. Puhekielessä on paljon muitakin sellaisia rakenteita, jotka eivät ollenkaan vastaa kirjakieltä, mutta silti ne esiintyvät hyvin harvoin kirjoitetussa kielessä.
Asiatekstiä opitaan kirjoittamaan myös matkimalla. Koska tuota rakennetta ei asiatekstissä tai edes kaunokirjallisessa tekstissä esiinny, sitä ei yleensä tarvitse mitenkään erityisesti "kitkeä" pois. Kuten tässäkin ketjussa huomaa, monille se ei edes ole tuttu ilmiö, koska siihen ei kiinnitä puhutussa kielessä huomiota.
#2
puheessa aina toisinaan. Olen Varsinais-Suomesta.
Siis aina vai toisinaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puheessa aina toisinaan. Olen Varsinais-Suomesta.
Siis aina vai toisinaan?
että partikkelilla "aina" on muitakin merkityksiä kuin "ikuisesti"?
Jos olet epävarma, kannattaa katsoa ihan sanakirjasta. Perussanakirja on hyvä.
se on ihan käypä lauserakenne puhekielessä. Puhekielessä on paljon muitakin sellaisia rakenteita, jotka eivät ollenkaan vastaa kirjakieltä, mutta silti ne esiintyvät hyvin harvoin kirjoitetussa kielessä.Asiatekstiä opitaan kirjoittamaan myös matkimalla. Koska tuota rakennetta ei asiatekstissä tai edes kaunokirjallisessa tekstissä esiinny, sitä ei yleensä tarvitse mitenkään erityisesti "kitkeä" pois. Kuten tässäkin ketjussa huomaa, monille se ei edes ole tuttu ilmiö, koska siihen ei kiinnitä puhutussa kielessä huomiota.
#2
Se on sinun mielestäsi käypä. Itse en siitä pidä ja kuten huomaat, aika moni ei siihen ole täällä edes törmännyt. Kuulostaa tottumattomaan korvaan todella omituiselta. Kyse ei siis todellakaan ole siitä, että nämä kirjoittajat olisivat niin tottuneita tuohon rakenteeseen puhutussa kielessä, etteivät kiinnittäisi siihen mitään huomiota. :D :D
Toinen esimerkki: Satakuntalaisessa murteessa sanaa ketä käytetään usein sanan kuka sijaan. Korjaan myös tuota lapseni puheesta. Olen nimittäin nähnyt asiatekstityyliä tavoittelevia lukiolaisten aineita, joissa edelleen vilisee noita puhekielisyyksiä, kuten tuota ketä-pronominia.
Ja ennen kuin kukaan innostuu saivartelemaan lisää: oivallan kirjakielen ja puhekielen eron. Kaikki puhekielen ilmiöt eivät sen sijaan ole minusta kannustettavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on ihan käypä lauserakenne puhekielessä. Puhekielessä on paljon muitakin sellaisia rakenteita, jotka eivät ollenkaan vastaa kirjakieltä, mutta silti ne esiintyvät hyvin harvoin kirjoitetussa kielessä.Asiatekstiä opitaan kirjoittamaan myös matkimalla. Koska tuota rakennetta ei asiatekstissä tai edes kaunokirjallisessa tekstissä esiinny, sitä ei yleensä tarvitse mitenkään erityisesti "kitkeä" pois. Kuten tässäkin ketjussa huomaa, monille se ei edes ole tuttu ilmiö, koska siihen ei kiinnitä puhutussa kielessä huomiota.
#2
Se on sinun mielestäsi käypä. Itse en siitä pidä ja kuten huomaat, aika moni ei siihen ole täällä edes törmännyt. Kuulostaa tottumattomaan korvaan todella omituiselta. Kyse ei siis todellakaan ole siitä, että nämä kirjoittajat olisivat niin tottuneita tuohon rakenteeseen puhutussa kielessä, etteivät kiinnittäisi siihen mitään huomiota. :D :D
Toinen esimerkki: Satakuntalaisessa murteessa sanaa ketä käytetään usein sanan kuka sijaan. Korjaan myös tuota lapseni puheesta. Olen nimittäin nähnyt asiatekstityyliä tavoittelevia lukiolaisten aineita, joissa edelleen vilisee noita puhekielisyyksiä, kuten tuota ketä-pronominia.
Ja ennen kuin kukaan innostuu saivartelemaan lisää: oivallan kirjakielen ja puhekielen eron. Kaikki puhekielen ilmiöt eivät sen sijaan ole minusta kannustettavia.
mielestä niin käypä, että ei sitä edes huomaa, koska se on niin tavallinen ilmiö puhekielessä.
Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti. Mielestäni puhekielisyydet kitketään asiatekstistä parhaiten siten, että kiinnitetään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin huomiota, siis tarkastelemalla ja analysoimalla.
Mä en kirjoita pelkästään omia mielipiteitäni, vaan mulla on myös kielitieteellinen koulutus.
2
mielestä niin käypä, että ei sitä edes huomaa, koska se on niin tavallinen ilmiö puhekielessä.
Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti. Mielestäni puhekielisyydet kitketään asiatekstistä parhaiten siten, että kiinnitetään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin huomiota, siis tarkastelemalla ja analysoimalla.
Mä en kirjoita pelkästään omia mielipiteitäni, vaan mulla on myös kielitieteellinen koulutus.
2
Arvasin, että olet kielitieteilijä. Teille tuo normittamattomuus on niin pyhä asia, että naurattaa. :D
Tämä saattaa herkkää sieluasi järkyttää, mutta kitken lapseni puheesta paljon muitakin puhekielen ilmiöitä. Esimerkiksi vittua ja muita kirosanoja sekä anglismeja. Mutta ilmeisesti nämä ovat sinun lapsesi suusta ns. "käypiä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestä niin käypä, että ei sitä edes huomaa, koska se on niin tavallinen ilmiö puhekielessä.
Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti. Mielestäni puhekielisyydet kitketään asiatekstistä parhaiten siten, että kiinnitetään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin huomiota, siis tarkastelemalla ja analysoimalla.
Mä en kirjoita pelkästään omia mielipiteitäni, vaan mulla on myös kielitieteellinen koulutus.
2
Arvasin, että olet kielitieteilijä. Teille tuo normittamattomuus on niin pyhä asia, että naurattaa. :DTämä saattaa herkkää sieluasi järkyttää, mutta kitken lapseni puheesta paljon muitakin puhekielen ilmiöitä. Esimerkiksi vittua ja muita kirosanoja sekä anglismeja. Mutta ilmeisesti nämä ovat sinun lapsesi suusta ns. "käypiä".
Oikeasti. Nyt hypätään kieliteteellisestä keskustelusta arvostelemaan äitiyttä.
2
Tämä saattaa herkkää sieluasi järkyttää, mutta kitken lapseni puheesta paljon muitakin puhekielen ilmiöitä. Esimerkiksi vittua ja muita kirosanoja sekä anglismeja. Mutta ilmeisesti nämä ovat sinun lapsesi suusta ns. "käypiä".
ilmeisesti taas kotirouva, joka kuvittelee, että kaikkia kiinnostaa teidän perheen sisäinen maailma, kirjoittelee. Tämä ketju puhuu yleisellä tasolla eikä se ole kiinnostunut lastesi kasvatuksesta, vaikka sinulle se on universumin keskeisin asia.
#2 on OIKEASSA, mutta milläpä näille jänkkääjille takoo järkeä päähän.
Yleisesti: av:lla puhutaan erittäin hyvää suomea ottaen vielä huomioon sen, että viestit paiskotaan tänne kännyillä näpyteltyinä, kiireessä työpäivän lomassa jne. Erityisesti ihmettelen, miten hyvin täällä hanskataan yhdyssanat. On aivan älytöntä nillittää siitä, jos jotkut vähäisemmät kielioppiasiat kuten pilkutus ei noudattele sääntöjä, jotka nekin ovat koko ajan säännöttömämpään suuntaan menossa. Sitä paitsi on erityisen kankeuden ja junttiuden merkki pitää jostain pilkkusäännöistä kiinni, erityisesti keskustelupalstalla, jossa puhekielisyys ja rentous ovat se juttu, ei mikään virastokieli :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niile, jotka epäilevät, että tämä rakenne (kaksoikysymys) ei ole tavallinen:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1684
2
mielestä niin käypä, että ei sitä edes huomaa, koska se on niin tavallinen ilmiö puhekielessä.
Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti. Mielestäni puhekielisyydet kitketään asiatekstistä parhaiten siten, että kiinnitetään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin huomiota, siis tarkastelemalla ja analysoimalla.
Mä en kirjoita pelkästään omia mielipiteitäni, vaan mulla on myös kielitieteellinen koulutus.
2
Arvasin, että olet kielitieteilijä. Teille tuo normittamattomuus on niin pyhä asia, että naurattaa. :DTämä saattaa herkkää sieluasi järkyttää, mutta kitken lapseni puheesta paljon muitakin puhekielen ilmiöitä. Esimerkiksi vittua ja muita kirosanoja sekä anglismeja. Mutta ilmeisesti nämä ovat sinun lapsesi suusta ns. "käypiä".
Oikeasti. Nyt hypätään kieliteteellisestä keskustelusta arvostelemaan äitiyttä.
2
Sanoit, että kaikki puhekielen muodot ovat samanarvoisia, niitä ei voida normittaa. Siksi mielestäsi oli väärin korjata puhekielisyyksiä lapsen puheesta. Ja mikään puhekielen ilmiö ei mielestäsi ollut väärin. Tämä logiikkasi tarkoittaa äärimmilleen vietynä, että on väärin korjata lasta, joka puhuttelee vaikkapa naisia vosuiksi (pappani teki tätä, oli ilmeisesti murteellinen ilmaisutapa hänen nuoruudessaan) tai hokee vittua.
Minusta tuo normittamattomuus sopii kenties kielitutkimukseen, muttei todelliseen elämään.
t: yhteiskuntatieteilijä, jota opetettiin näkemään kielen rakenteellisuutta, poliittisuutta ja piilomerkityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestä niin käypä, että ei sitä edes huomaa, koska se on niin tavallinen ilmiö puhekielessä.
Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti. Mielestäni puhekielisyydet kitketään asiatekstistä parhaiten siten, että kiinnitetään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin huomiota, siis tarkastelemalla ja analysoimalla.
Mä en kirjoita pelkästään omia mielipiteitäni, vaan mulla on myös kielitieteellinen koulutus.
2
Arvasin, että olet kielitieteilijä. Teille tuo normittamattomuus on niin pyhä asia, että naurattaa. :DTämä saattaa herkkää sieluasi järkyttää, mutta kitken lapseni puheesta paljon muitakin puhekielen ilmiöitä. Esimerkiksi vittua ja muita kirosanoja sekä anglismeja. Mutta ilmeisesti nämä ovat sinun lapsesi suusta ns. "käypiä".
Oikeasti. Nyt hypätään kieliteteellisestä keskustelusta arvostelemaan äitiyttä.
2
Sanoit, että kaikki puhekielen muodot ovat samanarvoisia, niitä ei voida normittaa. Siksi mielestäsi oli väärin korjata puhekielisyyksiä lapsen puheesta. Ja mikään puhekielen ilmiö ei mielestäsi ollut väärin. Tämä logiikkasi tarkoittaa äärimmilleen vietynä, että on väärin korjata lasta, joka puhuttelee vaikkapa naisia vosuiksi (pappani teki tätä, oli ilmeisesti murteellinen ilmaisutapa hänen nuoruudessaan) tai hokee vittua.Minusta tuo normittamattomuus sopii kenties kielitutkimukseen, muttei todelliseen elämään.
t: yhteiskuntatieteilijä, jota opetettiin näkemään kielen rakenteellisuutta, poliittisuutta ja piilomerkityksiä.
Me puhuttiin kielen rakenteista, ei esim. siitä, mitä on hyväksyttävää sanoa ihmisille. Etkö ymmärrä tätä eroa, vai etkö vain kykene asialliseen keskusteluun?
2
Me puhuttiin kielen rakenteista, ei esim. siitä, mitä on hyväksyttävää sanoa ihmisille. Etkö ymmärrä tätä eroa, vai etkö vain kykene asialliseen keskusteluun?
2
Kirjoitit yllä näin:
"Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti."
Tarjosin tähän esimerkin arkipäivän elämästä, jossa puhetta normitetaan. Kielitiede on erikseen. Käytännössä kieltä kuitenkin käytetään elävässä elämässä.
En ymmärrä heittoasi kyvyttömyydestä keskusteluun. Sitähän tässä yritän. Mitä keskustelua se on, jos hymistelemme vain kaikki olevamme täsmälleen samaa mieltä asioista?
Me puhuttiin kielen rakenteista, ei esim. siitä, mitä on hyväksyttävää sanoa ihmisille. Etkö ymmärrä tätä eroa, vai etkö vain kykene asialliseen keskusteluun?
2
Kirjoitit yllä näin:
"Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti."
Tarjosin tähän esimerkin arkipäivän elämästä, jossa puhetta normitetaan. Kielitiede on erikseen. Käytännössä kieltä kuitenkin käytetään elävässä elämässä.En ymmärrä heittoasi kyvyttömyydestä keskusteluun. Sitähän tässä yritän. Mitä keskustelua se on, jos hymistelemme vain kaikki olevamme täsmälleen samaa mieltä asioista?
nyt yhteen kaikkia eri ilmiöitä ja yrität niistä koota jotain teoriaa. Mä puhun tässä keskustelussa rakenteista ja kielen ilmiöistä, en siitä, että toisille ihmisille saa sanoa mitä vain. Voit toki saivartelemalla yrittää osoittaa, että mä olen jotenkin tyhmä, jos se susta hyvältä tuntuu. En arvannut, että mun olisi jokaisessa viestissä pitänyt muistuttaa, etten tietenkään pidä nimittelyä ja haistattelua hyväksyttävänä, koska en ymmärtänyt, että tämä keskustelu koskee niitäkin. Mun tarkoituksena oli keskustella ihan asialliseen sävyyn kielestä.
2
tätä on ollut tosi viihdyttävä lukea
Me puhuttiin kielen rakenteista, ei esim. siitä, mitä on hyväksyttävää sanoa ihmisille. Etkö ymmärrä tätä eroa, vai etkö vain kykene asialliseen keskusteluun?
2
Kirjoitit yllä näin:
"Mun mielestä mikään puhekielen ilmiö ei ole huono, koska puhekieli on puhekieltä, sitä ei voi oikein normittaa, koska se muuttuukin niin nopeasti."
Tarjosin tähän esimerkin arkipäivän elämästä, jossa puhetta normitetaan. Kielitiede on erikseen. Käytännössä kieltä kuitenkin käytetään elävässä elämässä.En ymmärrä heittoasi kyvyttömyydestä keskusteluun. Sitähän tässä yritän. Mitä keskustelua se on, jos hymistelemme vain kaikki olevamme täsmälleen samaa mieltä asioista?
nyt yhteen kaikkia eri ilmiöitä ja yrität niistä koota jotain teoriaa. Mä puhun tässä keskustelussa rakenteista ja kielen ilmiöistä, en siitä, että toisille ihmisille saa sanoa mitä vain. Voit toki saivartelemalla yrittää osoittaa, että mä olen jotenkin tyhmä, jos se susta hyvältä tuntuu. En arvannut, että mun olisi jokaisessa viestissä pitänyt muistuttaa, etten tietenkään pidä nimittelyä ja haistattelua hyväksyttävänä, koska en ymmärtänyt, että tämä keskustelu koskee niitäkin. Mun tarkoituksena oli keskustella ihan asialliseen sävyyn kielestä.
2
Argumenttini oli, että normittamattomuus sopii kielitieteen tutkimukseen, muttei arjen kielenkäyttötilanteisiin. Minusta tuntuu, että toinen tässä puhuu aidasta, toinen seipäistä.
Edelleen, tarkoitus ei tosiaan ollut loukata, ikävää jos nyt jostain otit henkilökohtaisesti itseesi.
Jatkakaa te aktiiviset ja innostuneet kanaset tätä on ollut tosi viihdyttävä lukea
keskustella kielen ilmiöistä, mutta sitä en ymmärrä, miksi niistä ei voi keskustella asiallisesti.
Mä olen kyllä niin kaukana kanasesta kuin olla ja voi, heh :)
2
Kuten yllä kirjoitin, kyllä se minun korvaani särähti, kun ensimmäisiä kertoja tuota puhekielessä kuulin. En ollut asunut ulkomailla, vaan minulla oli ihan normaali suomalainen kielikorva... ;) Sittemmin korvani siihen tottui, ja saatan nyt itsekin tuota lipsautella aina silloin tällöin puhekielessä.
Pidän sitä kuitenkin murteellisena tyylinä, kyllä minusta on ihan ok korjata lasta tuosta.
t:7