Kerroppa rehellisesti, millainen olet kun juot liikaa?

Minäkin olen harvoin sammumispisteessä, mutta "sopivassa" humalassa musta tulee yliaktiivinen, käyn jututtamassa ihan kaikkia ja huutelen ja moikkailen kadulla vastaantulijoille jne.

Yleensä myös päden kaikille tuntemattomille erinäisistä asioista, saan aika usein jonku väittelyn aikaiseksi. Kavereiden seurassa olen yleensä se viihdyttäjätyyppi, pidän keskustelua yllä ja suu käy koko ajan. Joskus tulee paljastettua jotain syvällisempiä juttuja mutta yleensä en ole taipuvainen synkistelyyn tai syvällisten asioiden pohdiskeluun. En ole myöskään ikinä riidanhakuinen, mutta seuralaiseni tuppaavat usein ajautumaan tappeluihin :D

Luulin olevani lähes ainoa tästä ongelmasta kärsivä. Ihan puistattaa se juominen julkisesti, koska en luota kykyyni arvioida toimintaani ja käytöstäni liiallisessa humalatilassa. En tahdo tehdä typeyyksiä ja menettää parisuhdettani "vahingossa", joten en enää juo läheskään niin paljoa kuin vielä muutama vuosi sitten.



Nyt olen 31 ja mihet lähestyvät baarissa yhä koko ajan, joskus vaikka mieheni olisi mukana. En uskalla riskeerata. Jos juon paljon, on parempi olla hyvien ystävien seurassa, jolloin olen turvallisemmilla vesillä kun minusta pidetään hieman huolta ja seura on laadukasta niin ei kiinnosta miehet. Mieluiten juon mieheni surassa kotona. Nykyisin kyllä pelkään myös krapuloita, joten siksikään i alkoholi liiemmin maita.



Erityisen vaarallista on juoda syömättä ensin ja illan aikana kunnolla. Toinen riskitekijä on tiukka viina ja jopa punaviini on nykyisin turhan vaarallista, kun toleranssit ovat nollissa. Kolmsta drinkistä parin tunnin sisään menen jo nousuhumalaan. Vettä yritän kitata mahdollisimman paljon illan aikana.

tanssimuuvit... varsinkin yhden ystävättären kanssa ollaan ihan tanssilattian seksijumalattaria. Hävettäis ihan sairaasti nähdä homma videoituna jälkeenpäin. Oikein kovassa humalassa saatan vilautella tissejäni.

Humalassa mut saa myös provosoitua paljon normaalia herkemmin, jolloin alan piikitteleen ja musta tulee ihmeellinen, vittumainen eukko. Tätä ei onneks tapahdu enää hirveen usein.

Ihan kauheita muistikuvia ja välähdyksiä on tallentunut muistiini joistain koomailloista, jolloin olen ollut viihteellä (sic!) aivan järkyttävässä kuosissa. Ja olen vieläpä sellainen pitkä ja iso näyttävän näköinen nainen, niin vielä varmemmin olen tullut huomatuksi sekoillessani.



Kamalaa on ajatella, että minut on nähty julkisissa tiloissa, siis baarissa, festareilla, bileissä...juurikin tanssimassa kiimaista hinkutustanssia (yksin tai ties minkä tyypin/porukan kanssa), flirttaamassa miesten ja naisten kanssa täysin estottomasti, heittämässä läppää tuikituntemattomin kanssa tietämättä myöhemmin yhtään mistä olen vaikka pari tuntia keskustellut, suutelemassa tuntemattomien kanssa ja antamassa miesten puhua minulle härskejä ja viettämässä iltaa tuollaisten tuntemattomien junttien kanssa, kaatuilemassa, yrittämässä ajaa pyörällä järkyttävässä örinäkännissä, pyytämässä miehiltä drinksuja, provosoimassa tuntemattomia poliittiseen debattiin, unohtelemassa nimiä ja kysymässä minuutin välein sitä uudelleen (vielä miehen asunnollakin) ja niin edelleen. En edes halua ajatella tämän pahempia muistikuvia.



Ei siis ihme, etten enää perheellisenä halua kauheasti bilettää alkoholin voimin.