Tämä kysymys on kaikille; Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen?

Haluaisin uskoa, että jossain vielä nämä edesmenneet nähdään, ei se aina helppoa ole, siis uskoa.

mutta muuttaa olomuotoaan. Energia ei voi kadota.

mutta muuttaa olomuotoaan. Energia ei voi kadota.

On tieteellinen fakta, että energia ei voi kadota, vaan se muuttaa muotoaan.

Ihmisen mieli lakkaa olemasta. En pidä tätä ollenkaan pelottavana. Tuskin minä olen niin tärkeä evoluution kulussa ettenkö joutaisi kuolla pois.

t. nelonen

Se, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen, on selkeästi kerrottu Johanneksen ilmestyksen luvuissa 20 ja 21.



http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ilm.+…



http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ilm.+…

että on olemassa hyvä paikka kuoleman jälkeen. En tiedä, onko se varsinaisesti mikään "paratiisi", jossa juoksennellaan ikinuorina tammenlehvä värkin edessä, vai jokin muu. Uskon lujasti tapaavani vielä kerran rakkaat edesmenneet ihmiset. Uskon, että kaikki taivaaseen uskovat pääsevät taivaaseen, oli se sitten millainen tahansa. En tiedä, onko siellä sitten vaikka jotain hottentotteja, jotka ovat yhtä uskollisesti uskoneet omaan hyvään luojaansa ja palvelleet häntä, vai menevätkö he sitten omaan taivaaseensa.



Itse asiassa ajattelen jotenkin niin, että taivas on vähän kuin lepäisi sumussa ja tuntisi lähellään rakkaat sielut. Sieltä näkee kirkkaasti maahan mutta ympärilleen huonosti, vaikka onkin valoisaa. On vain hyvyyden ja syvän rauhan tunne ja tietoisuus siitä, että omat rakkaat ovat siinä lähellä ja heilläkin on hyvä olla. En yhtään tiedä, mistä olen tämmöistä saanut päähäni.

muuta kuin että lakataan olemasta.



en kyllä ymmärrä yhtään miksi olisimme olemassa, mutta en kyllä mistään jeesusteluistakaan löydä vastausta..

Ihminen palaa samaan tilaan, jossa oli ennen syntymäänsä = ei ole mitään. Ei yhtään mitään.

että on olemassa hyvä paikka kuoleman jälkeen. En tiedä, onko se varsinaisesti mikään "paratiisi", jossa juoksennellaan ikinuorina tammenlehvä värkin edessä, vai jokin muu. Uskon lujasti tapaavani vielä kerran rakkaat edesmenneet ihmiset. Uskon, että kaikki taivaaseen uskovat pääsevät taivaaseen, oli se sitten millainen tahansa. En tiedä, onko siellä sitten vaikka jotain hottentotteja, jotka ovat yhtä uskollisesti uskoneet omaan hyvään luojaansa ja palvelleet häntä, vai menevätkö he sitten omaan taivaaseensa.

Itse asiassa ajattelen jotenkin niin, että taivas on vähän kuin lepäisi sumussa ja tuntisi lähellään rakkaat sielut. Sieltä näkee kirkkaasti maahan mutta ympärilleen huonosti, vaikka onkin valoisaa. On vain hyvyyden ja syvän rauhan tunne ja tietoisuus siitä, että omat rakkaat ovat siinä lähellä ja heilläkin on hyvä olla. En yhtään tiedä, mistä olen tämmöistä saanut päähäni.

, Itse asiassa ajattelen jotenkin niin, että taivas on vähän kuin lepäisi sumussa ja tuntisi lähellään rakkaat sielut. Sieltä näkee kirkkaasti maahan mutta ympärilleen huonosti, vaikka onkin valoisaa. On vain hyvyyden ja syvän rauhan tunne ja tietoisuus siitä, että omat rakkaat ovat siinä lähellä ja heilläkin on hyvä olla. En yhtään tiedä, mistä olen tämmöistä saanut päähäni.

Lohdullista, kun menettää oman vanhempanja ja kun kertoo lapselle missä isovanhempi on.

Ja niille, joille kohdalle ei ole sattunut, kiitos kommenteista; mutta ikinä et tajua ennenkuinse (ehkä yllättäenkin) iskee

Viimeistään siinä vaiheessa kun esim. mies kuolee, joka on ollut ennemmin naimisissa/suhteessa, ja häneltä on kuollut tämä esellinen puoliso aijemmin. Niin yllättäen tämä jäljelle jäänyt puoliso ei haluakkaan uskoa enään "jälleennäkemiseen"

kukaan meistä elävistä ei OIKEESTI tiedä mitä tulevan pitää?

Mutta eipä tuo haittaa, kun ei ole tietoisuutta sitä murehtimassa.



Kroppa sen sijaan muuttaa muotoaan kovastikin.

Viimeistään siinä vaiheessa kun esim. mies kuolee, joka on ollut ennemmin naimisissa/suhteessa, ja häneltä on kuollut tämä esellinen puoliso aijemmin. Niin yllättäen tämä jäljelle jäänyt puoliso ei haluakkaan uskoa enään "jälleennäkemiseen"

En nyt oikein tajua, mitä tällä tarkoitit. Miksi se, että mies jatkaa elämää ekan vaimon kuoleman jälkeen, jotenkin muuttaisi taivaan olemassaoloa? Rakastatko sinä vain yhtä ainoaa ihmistä maailmassa? Varmaan (toivottavasti) sinulla on monta rakasta ihmistä. Mitä väliä sillä on, onko niiden kanssa ollut naimisissa. Ei se ole minulta pois, jos mieheni on rakastanut ennen minua jotakuta toista, eikä se vähennä minun rakkauttani häneen.

Minusta on tosi surullista, että joku ei usko siihen, että kuoleman jälkeen tapaa rakkaita ihmisiä. Ihan kuin he eivät oikeasti edes rakastaisi näitä, kun eivät toivo näkevänsä heitä enää.

Viimeistään siinä vaiheessa kun esim. mies kuolee, joka on ollut ennemmin naimisissa/suhteessa, ja häneltä on kuollut tämä esellinen puoliso aijemmin. Niin yllättäen tämä jäljelle jäänyt puoliso ei haluakkaan uskoa enään "jälleennäkemiseen"

kukaan meistä elävistä ei OIKEESTI tiedä mitä tulevan pitää?

http://www.city.fi/artikkeli/kuoleman+jalkeen/1897/

ruumis mätänee vähitellen ja tulee osaksi kiertokulkua. Tai no, itse haluan tuhkauksen, enkä halua että uurnaa lasketaan maahan likaamaan luontoa.



Sielua minulla ei ole, joten minulle ei ole mitään taivasta tai helvettiä. Ja miksikö minulla ei ole sielua?

Koska olen eläin ja kristinuskon mukaan eläimillä ei ole sielua.