Mille tuntuu kun lapsesi elämänkumppaneineen ohittaa sinut ja puolisosi elintasossa?
Kommentit (34)
onnellinen,että heillä menee taloudellisesti hyvin.
on ollut jo minun sukupolvelleni, ja sitä on ollut suuriin ikäluokkiin kuuluvien vanhempieni kovin, kovin vaikeaa ymmärtää.
Vielä epätodennäköisempää se tulee olemaan lapsilleni/lapsillemme. Tämä on asia, joka kannattaa tiedostaa ja hyväksyä. Monella nuorella on melko näköalaton tulevaisuus edessä, eikä tämä ole mitään masentunutta kitinää. Maailma on muuttunut niin, että edes oma aktiivisuus ei välttämättä enää riitä siihen, että saavuttaisi vanhempien elintason.
Nyt jokaisen kannattaa sitten ymmärtää oman kokemuksen ja tilastollisen todennäköisyyden välinen ero ennen vastauksia.
Muistan kun palkkani ylitti äitini palkan. Se oli semmoinen itsenäisyysbuusti, vaikka mulla jäikin käteen paljon vähemmän opinto- ja asuntolainojen jälkeen. Nykyään olen nelikymmpinen ja lainat on aikaa sitten maksettu, tulotaso reilu kolminkertainen äitiini verrattuna kun hän on jo jäänyt eläkkeelle. Koen että äitini on ylpeä minusta, mutta emme oikeasti keskustele rahasta. Jos olemme yhdessä ulkona syömässä, kaupassa tai matkalla minä maksan automaattisesti.
tuntuisi upealta!
Olen miljonääri ja asumme isossa kivilinnassa ja kaikkea on.
Jos lapset pistävät paremmaksi niin pakahdun ylpeydestä, on mennyt oppi perille.
samansuuruiset bruttotulot kuin minulla yli 30 työvuoden jälkeen, mutta pojan todelliset nettotulot on vähintään tuplat päivärahojen yms vuoksi.
näkeehän tuon, joillekin kova paikka jos lapsi saa jo nuorena aikuisena sitä, mihin itsellä ei ollut varaa mutta olisi halunnut. ainakin keskiluokkaisissa piireissä. köyhemmät varmaan vain enemmän ylpeitä.
Tämä on melko väistämätöntä, joten ei se hetkauta puoleen jos toiseen. En oikeastaan ole tietoinen "hetkestä" jolloin lapseni ohittaa vanhempansa elintasossa. En kyllä osaa edes verrata omaa elintasoani omien vanhempieni elintasoon.
lapsi muuttaa omakotitaloon
lapsi ostaa tuliterän auton
täällä toki kirjoittajilla on em. asiat mutta ei heidän vanhemmillaan välttämättä. paljon on heitä jotka ei koskaan ole ostaneet uutta autoa tai korkeintaan sitten viimeisinä työvuosinaan
Tämä on melko väistämätöntä, joten ei se hetkauta puoleen jos toiseen. En oikeastaan ole tietoinen "hetkestä" jolloin lapseni ohittaa vanhempansa elintasossa. En kyllä osaa edes verrata omaa elintasoani omien vanhempieni elintasoon.
ja toivon todella, että siinä onnistun.
vaiheessa olla, mutta pojan ja miniän palkat on jo samassa kuin minun tuloni. Itsellä oli jo 3 lasta tuossa vaiheessa ja elimme kädestä suuhun joten toki se että matkustelevat ja nauttivat elämästä on paljon parempaa kuin oma elämä saman ikäisenä. Asuntomuotokin on sama kuin meillä silloin, iso oma rivari.
Vain hyväpalkkaisimmat ja varakkaimmat ovat sellaisessa asemassa, että omat lapset eivät voi vanhempien elintasoa ylittää.
Siinä voi tulla pikkuinen kriisi, kun omat jälkeläiset eivät noudata vanhaa kaavaa vaan siirtyvät downshifataukseen, vai mikä se termi onkaan.
Hyvä olisi kuitenkin muistaa, että elintason nousu voi merkitä elämisen tason laskua, esimerkiksi hyvät tulot vapaa-ajan ja vapaudenkin vähenemistä.
Mistä te niitä tiedätte? En tiedä edes vanhempieni palkkoja, ei niistä koskaan puhuttu. Enkä ikinä alkaisi udella lasteni tuloja!
Kysytään muuten "miltä tuntuu", ei "mille tuntuu". ;)
Omien vanhempieni elintasoa emme ole ylittäneet. Voi olla vaikeaa, jos siihen samaan edes ylletään, niin aikaisintaan varmaan 50-vuotiaina, jos asiat menee putkeen.
Miehen vanhempien elintason ohi ollaan menty. Ihan ovat olleet onnellisia puolestamme, luulisin.
Miehen sisko onkin sitten toista maata. Hyvin heilläkin menee. Mutta kun esim. kerroimme aloittavamme ok-talon rakentamisen, niin suhtautuminen oli pikkuisen nuivaa.
Kenellä on enemmän velkaa? Kenellä on kallein velka-auto, velka-asunto? Kenellä visat vinkuu eniten? Kenellä on eniten pikavippejä? Kenellä suurempi sähkölasku?
Voi teitä keskustelujen keksijöitä, olisiko elämää vähän vielä elettävä lisää, jotta oppisitte elämästä jotain.
King Osric: There comes a time, thief, when the jewels cease to sparkle, when the gold loses its luster, when the throne room becomes a prison, and all that is left is a father's love for his child.
röyh
...purskahdan itkuun onnesta.
Vävyni on toivoton luuseri, joka on mielestään löytänyt mahtavan elämäntavan. Hänellä ei ole mitään aikomusta hankkia koulutusta tai työtä, kun elämä meidän muiden kustannuksella on niin paljon stressittömämpää.