Kysymys vapaaehtoisesti lapsettomille: Kaduttaako?

Ei kaduta ja odotan innolla vanhuuden päiviä. Olen aina tiennyt olevani yksinäinen mummo :)

Olen 32-vuotias. En ole oikeastaan koskaan halunnut lapsia. Vuosi sitten minulle tuli mieleen ensimmäisen kerran koskaan että ehkäpä voisi hankkia yhden, ja vain yhden lapsen. Tämä ajatus ei tosin ole ottanut sen kummemmin tuulta alleen. Eipä ole miestäkään. Eipä tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä. Jollain tasolla sitä haluaisi kokea äitiyden, mutta minä luulen että katuisin lapsen hankkimista jälkeen päin. Helpompaa olla ilman lasta kuin katua sitä jälkeenpäin.

Taidat olla vähän yksinkertainen, 119. Haluaisitko sinä vankeuteen tai itsellesi todella vastenmieliseen ammattiin, jos tietäisit pääseväsi vapaaksi viimeistään kahdenkymmenen vuoden päästä?

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 14:43"]

Lapsettoman on myös toisaalta turhaa laukoa hyökkääviä kuvailuja lapsiarjen kaiken kattavasta vastenmielisyydestä, koska hän ei ihan oikeasti lopulta tiedä vanhemmuudesta (toisin kuin vanhemmat, jotka kaikki kyllä ovat eläneet ei-vanhempina myös).

[/quote]

Taas yksi emakko, jolta on hävinnyt looginen ajattelukyky istukan mukana.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2013 klo 14:55"]

Kiva sitten 50-vuotiaana tajuta, että mahdollisuus saada lapsia oli ja meni.

Jos olen 50 vuotta ollut haluamatta lapsia, mistä kummasta mulle sinkoutuisi yhtäkkiä hirveä halu niitä saada? Tai jotain lapsenlapsia? Mikä mut yhtäkkiä muuttaisi täysin toisenlaiseksi ihmiseksi kuin mitä olen ollut jo 50 vuotta?

Se mahdollisuus oli ja meni. Ymmärrän, jos joku 50-vuotias ei halua kelata koko asiaa ja sulkee sen pois mielestään.

Minua vaan järkyttäisi lapseton vanhuus, varsinkin kun se olisi ollut oma valinta. Lapset ovat ikkuna tulevaisuuteen, ja ilman lapsia ei ole sitä tulevaisuutta. Ja ennenkaikkea järkyttäisi se, mitä olisi jäänyt paitsi. Raskaudet, synnytykset, vauva-aika, kasvavat lapset, miten paljon ne antaakaan naiselle ja muovaa naista.

Ihan tekisi fyysisesti kipeää hedelmättömäksi jäänyt kohtu, jos se olisi ollut oma valinta eikä olosuhteiden seurausta.

facepalm...

t:kahden lapsen äiti

Ei kaduta. Olen aina, siis lapsesta saakka, tiennyt, että en halua lapsia. Joskus lapsena kuvittelin, että niitä on pakko tehdä ja oli valtava helpotus, kun ymmärsin, että niin ei olekaan.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä suuremmaksi helpotus kasvaa, kun ei enää edes ole mahdollisuutta tulla raskaaksi.

34 vuotta eikä ole ainakaan vielä kaduttanut. Ihanaa kun saa elää omaa elämäänsä, harrastaa omia juttujaan ja nukkua viikonloppuisin pitkään. Siskolla on ihana vauva jonka kanssa Tykkään olla mutta silti sen kans huomaa miten puuduttavaa on pienen lapsen hoito. Ei mulle kiitos. Enkä voisi kuvitella pitäväni kuria kenellekään, olisi tosi epämieluisa tehtävä.

En usko että elämäni koskaan tulee tyhjäksi, vanhempanakaan. Esim. Musiikki, kirjallisuus, kulttuuri ovat ihan loputtomia harrastuksia mistä ammentaa, ei tule riittämään yksi ihmisikä.

Ja vielä sekin hyvä puoli että saan pienen palkkani käyttää itseeni eikä tarvitse olla miehestä tai yhteiskunnasta riippuvainen kuten monet lapsiperheiden äidit.

Yksinkertainen? Emakko? Onko normaalia, ei-katkeran ihmisen puhetta nimitellä tuntemattomia ihmisiä näillä määreillä? Onko teille paha olo? Kaduttaako joku?

Olen kohta 45v vela enkä ole katunut päivääkään. Olen löytänyt rinnalleni noin samanikäisen, täydellisen velamiehen 13 vuotta sitten. Meidän yhteiselämäämme ei validoi se että lyömmekö geenit yhteen ja puskemme pihalle pennun, vaan se että saamme tehdä mitä ikinä lystäämme emmekä ole vastuussa kenestäkään muusta, ei lapsesta, ei lemmikeistä, ei hitsi vie edes kasveista! :D

Olen 46v. vela enkä kadu lapsettomuutani. Mitä vanhemmaksi elän, sen oikeammalta tämä ratkaisu tuntuu. Seurustelen 5-kymppisen miehen kanssa, jolla on kaksi aikuista lasta. Tämä sopii hyvin minulle.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 18:38"]

Onko normaalia, ei-katkeran ihmisen puhetta nimitellä tuntemattomia ihmisiä näillä määreillä? Onko teille paha olo? Kaduttaako joku?

[/quote]

Ei kaduta, ei ole paha olo. Vituttaa vain toisen ihmisen näköalaton typeryys.

Näköalatonta typeryyttä? Eiks tässä nyt nimenomaan sanottu, että kumpikin vaihtoehto voi olla ihan ok, katuminen turhaa ja jonkun toisen valinnan kritisointi ja arvoittaminen täysin päätöntä? Miksi tämä agressio ja mistä se kumpuaa? Nauttikaa lapsellisesta tai lapsettomasta elämästänne, ihan miten vaan,

ajanhukkaa vääntää täällä.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:41"]

Näköalatonta typeryyttä? Eiks tässä nyt nimenomaan sanottu, että kumpikin vaihtoehto voi olla ihan ok, katuminen turhaa ja jonkun toisen valinnan kritisointi ja arvoittaminen täysin päätöntä? Miksi tämä agressio ja mistä se kumpuaa? Nauttikaa lapsellisesta tai lapsettomasta elämästänne, ihan miten vaan,

ajanhukkaa vääntää täällä.

[/quote]

Se on aggressio.

Nyt 48v eikä lapsettomuus ole koskaan edes yhtä sekunnin sadasosaa kaduttanut.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:41"]

Näköalatonta typeryyttä? Eiks tässä nyt nimenomaan sanottu, että kumpikin vaihtoehto voi olla ihan ok, katuminen turhaa ja jonkun toisen valinnan kritisointi ja arvoittaminen täysin päätöntä?

[/quote]

Etkö lukenut viestiä, jota kommentoit? Tuossahan taas kerran eräs äityli esitti tietäväistä, vaikka hänellä ei ole aavistustakaan siitä, millaista on vapaaehtoisesti lapsettoman elämä ja ajattelu. On todella ylimielistä kuvitella, että koska itse on elänyt joitakin vuosia aikuisikää lapsia edeltävässä tilassa, olisi kokenut elämää samalla tavalla kuin vapaaehtoisesti lapseton. Tilapäinen ja vapaaehtoinen lapsettomuus ovat täysin eri ilmiöitä. 

Tyypillinen yksinkertainen emakko: tekee kirjoitusvirheitä. Hyvä että korjasit.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:50"]

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:41"]

Näköalatonta typeryyttä? Eiks tässä nyt nimenomaan sanottu, että kumpikin vaihtoehto voi olla ihan ok, katuminen turhaa ja jonkun toisen valinnan kritisointi ja arvoittaminen täysin päätöntä?

[/quote]

Etkö lukenut viestiä, jota kommentoit? Tuossahan taas kerran eräs äityli esitti tietäväistä, vaikka hänellä ei ole aavistustakaan siitä, millaista on vapaaehtoisesti lapsettoman elämä ja ajattelu. On todella ylimielistä kuvitella, että koska itse on elänyt joitakin vuosia aikuisikää lapsia edeltävässä tilassa, olisi kokenut elämää samalla tavalla kuin vapaaehtoisesti lapseton. Tilapäinen ja vapaaehtoinen lapsettomuus ovat täysin eri ilmiöitä. 

[/quote]

Minä elin 37 vuotta vapaaehtoisesti lapsettomana. Rakastin elämääni. En juuri tykännyt lapsista, ahdistuin kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi. Yllättäen tukahduin onneen, kun ensimmäinen lapsi syntyi ja siinä kasvoi vierelläni. Se on odottamaton ja selittämätön tunne se äitiyden onni, eikä se vaan kokonaisena välity kenellekään, ellei sitä itse koe. Voiko olla onnellinen ilman sen tunteen kokemista? Tietenkin. Voiko olla onneton sen tunteen koettua? Tietenkin. Lapsi ei lopulta tee ketään onnellisemmaksi tai onnettomammaksi, kyse ei ole siitä. 

Mikä tässä on ongelma? Miksi naisten pitää nuijia toisiaan? Miksi omat valinnat pitäisi olla toisten valintoja paremmat? Ei tämä ole mikään kilpailu.

Lapsettoman, joka kokee tarvetta hakea vahvistusta omalle päätökselleen tällaisella palstalla, äitiyden valinneita ja siitä iloitsevia yksinkertaisiksi emakoiksi solvaten, kannattaa oikeesti vielä työstää sitä päätöstään. Ihan sinut kun ei selvästi vielä asian kanssa ole.

Vastaus otsikon kysymykseen: ei kaduta, tänä vuonna täytän 50v.

Vanhuudenturvaa voi miettiä sitten kun se on ajankohtaista, yksityisiä hoitolaitoksia tulee aina ihan varmasti löytymään, ja mun mielestä on omituista että lapset jotenkin velvoitettaisiin huolehtimaan vanhemmistaan.

Ja vastaus siihen miksi velat roikkuu mammapalstalla - täähän on "kuuluisa" foorumi, tästä on heitetty läppää esim. telkkarin HHU:ssa, ja toisaalta aika montaa asiaa googlaamalla tulee aina esiin joku ketju täältä. Ja kyllä mun mielestä täällä on enemmän keskustelua kaikenmaailman muista asioista kuin vauvoista ja lapsista - parisuhteesta, matkailusta, taloudenhoidosta, ihan mistä vaan. Ja jos jotain keksii täällä kysyä, varmaan ainakin joku vastaa.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 20:06"]

äitiyden valinneita ja siitä iloitsevia yksinkertaisiksi emakoiksi solvaten

[/quote]

Et ilmeisesti lukenut.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:50"]

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:41"]

Näköalatonta typeryyttä? Eiks tässä nyt nimenomaan sanottu, että kumpikin vaihtoehto voi olla ihan ok, katuminen turhaa ja jonkun toisen valinnan kritisointi ja arvoittaminen täysin päätöntä?

[/quote]

Etkö lukenut viestiä, jota kommentoit? Tuossahan taas kerran eräs äityli esitti tietäväistä, vaikka hänellä ei ole aavistustakaan siitä, millaista on vapaaehtoisesti lapsettoman elämä ja ajattelu. On todella ylimielistä kuvitella, että koska itse on elänyt joitakin vuosia aikuisikää lapsia edeltävässä tilassa, olisi kokenut elämää samalla tavalla kuin vapaaehtoisesti lapseton. Tilapäinen ja vapaaehtoinen lapsettomuus ovat täysin eri ilmiöitä. 

[/quote]

Mun mielestä 38-vuotiaaksi velana eläminen ei ole "joitakin vuosia aikuisikää"... Ilmaisin itseäni varmaan typerästi ja huonosti, mutta pointtini oli, että olen kokenut sekä vela-elämän että "äityli"-elämän ja oma mielipiteeni on, että kumpikin voi olla onnetonta, onnetonta tai kumpaakin. Harmi että sinulla/teillä on tarve kutsua minua yksinkertaiseksi emakoksi sen takia. Onnea tekemistäsi valinnoista ja siitä että koet ne selvästi muiden tekemiä valintoja paremmiksi. Se on varmaan hieno, joskin myöskin luultavasti ainakin ajoittain varmasti työläskin tunne.