Lue keskustelun säännöt.
Maatilan sukupolvenvaihdos/tyttären kohtelu
07.08.2012 |
Olen 37v nainen Etelä-Suomesta. Kotitilallani tehtiin sukupolven vaihdos muutama vuosi sitten. Minua ei informoitu asiasta mitenkään. Arvokas tila ja 200 hehtaaria metsää siirrettiin veljeni nimiin. Hän ei maksanut tilasta mitään mutta otti velan omiin nimiinsä. Velka on ehkä noin 1/5 - 1/6 tilan arvosta.
Veljeni ei kuitenkaan enää jatka päätoimista maanviljelyä. Vanhempani ovat pyörittäneet tilan peltojen viljelyä muutamat vuodet mutta sekin kohta loppuu. Veljeni käy työssä muualla eikä viljele tilaa. Onko tässä kaikki mennyt oikein? Eikö kyseessä oikeammin ollut lahja eikä sukupolvenvaihdoskauppa? Mitään lahjoitusta ei kuitenkaan tehty. Miten tila voidaan siirtää sukupolvenvaihdoskauppana henkilölle, joka ei enää tilaa päätoimisena viljelijänä jatka?
Vaikka suoraan ei sanottu, olen varma että minut asetettiin eriarvoiseen asemaan koska olen nainen. Mitään muuta syytä ei ole. Veljeni ei ole maanviljelijä eikä sellaiseksi edes aio ryhtyä. Näennäinen "Sukupolvenvaihdos" oli vain helppo tapa sivuuttaa minut perinnönjaossa.
Voinko tehdä asiasta jutun oikeuteen tai pyytää tutkintaa veronkierrosta (eirtyisesti lahjaveron/perintöveron). Vanhempani perustelivat asiaa sillä "että kysessää on sukutila". Ilmeisesti naisena en "kuulu sukuun". Ei tämä näin voi mennä. Välini sukuun ovat katkenneet mutta haluan reilua kohtelua, vaikka sitten oikeuden kautta.
Kommentit (134)
Vanhempien perintöä jaettaessa saattaa tunteet monesti kuumeta. Jos spv on todella mennyt kuten AP kuvailee, en voi sitä ainakaan hirveän reiluna pitää. Sukupolvenvaihdoksen todellinen tarkoitushan on turvata maatalouselinkeinon edellytysten säilyminen. Ei se ole tarkoitettu turvaamaan isompaa perintöä yhdelle tai edes turvaaman "sukuomaisuuden" säilymistä yhtenä kokonaisuutena. Monet suvut Suomessa ja muualla joutuvat käymään lävitse perinteisen suvulle kuuluneen omaisuuden jaon tuskineen ja veroineen ja riitoineen. ja ihan ilman mahdollisuutta kepuloida asiaa verohelpotuksineen spv kautta.
eli niillä on mahdollisuus sukupolvenvaihdokseen ja sen suomiin etuihin. Yleensä verottajaa ei kiinnosta suvussa sata vuotta säilynyt ruokapöytä tai tilkkupeitto, vaikka sukulaiset niistä verisesti taistelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä ettei valtion millään eduilla ja helpotuksilla pidä asettaa mitään sukuja erikoisasemaan. Sukupolvenvaihdos on elinkeinopolitiikkaa eikä sen kautta saisi sallia mitään muita lahjoitus ja perimysjärjestelyjä muiden kansalaisten maksaessa k.o. verot ihan kltisti. Maalla elää edelleen tämä vanha ajatus sukutilasta jonain suvulle kuuluvana rälssinä jonka voi verotta siirtää jollekin perijöistä vaikkei tämä enää elinkeinoa jatkaisikaan. Luulisi näitten vanhojen säätyerivapauksien olevan jo kuolleita mutta näköjään on vielä nykyaikanakin mahdollisuus järjestellä näitä asioita vanhanajan malliin.
Kyseessä on sukutila, ja valitettavasti asiahan menee niin että veljesi on suvun jatkaja, sinä et.
Ihan oikein tuo menee.
Olen 37v nainen Etelä-Suomesta. Kotitilallani tehtiin sukupolven vaihdos muutama vuosi sitten. Minua ei informoitu asiasta mitenkään. Arvokas tila ja 200 hehtaaria metsää siirrettiin veljeni nimiin. Hän ei maksanut tilasta mitään mutta otti velan omiin nimiinsä. Velka on ehkä noin 1/5 - 1/6 tilan arvosta.
Veljeni ei kuitenkaan enää jatka päätoimista maanviljelyä. Vanhempani ovat pyörittäneet tilan peltojen viljelyä muutamat vuodet mutta sekin kohta loppuu. Veljeni käy työssä muualla eikä viljele tilaa. Onko tässä kaikki mennyt oikein? Eikö kyseessä oikeammin ollut lahja eikä sukupolvenvaihdoskauppa? Mitään lahjoitusta ei kuitenkaan tehty. Miten tila voidaan siirtää sukupolvenvaihdoskauppana henkilölle, joka ei enää tilaa päätoimisena viljelijänä jatka?
Vaikka suoraan ei sanottu, olen varma että minut asetettiin eriarvoiseen asemaan koska olen nainen. Mitään muuta syytä ei ole. Veljeni ei ole maanviljelijä eikä sellaiseksi edes aio ryhtyä. Näennäinen "Sukupolvenvaihdos" oli vain helppo tapa sivuuttaa minut perinnönjaossa.
Voinko tehdä asiasta jutun oikeuteen tai pyytää tutkintaa veronkierrosta (eirtyisesti lahjaveron/perintöveron). Vanhempani perustelivat asiaa sillä "että kysessää on sukutila". Ilmeisesti naisena en "kuulu sukuun". Ei tämä näin voi mennä. Välini sukuun ovat katkenneet mutta haluan reilua kohtelua, vaikka sitten oikeuden kautta.
kuulostaa enenmmäkni ennakkoperinnöltä kuin sukupolvenvaihdokselta
...millä vuosisadalla sinä oikein elät? Höhlä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...millä vuosisadalla sinä oikein elät? Höhlä!
Olis siis vastaus tähän hölmöön viestiin:
Kuule ap,
Kyseessä on sukutila, ja valitettavasti asiahan menee niin että veljesi on suvun jatkaja, sinä et.
Ihan oikein tuo menee.
viljelyn kanssa. kyllä se tila pysyy pystyssä vaikka metsää olisi lohkaistu tytöllekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tiedä näistä idiooteista av-mammoista millä vuosituhannella ne elävät, mutta eihän tuo missään tapauksessa mikään reilukauppa ole.
Tästä ketjusta tulikin taas mieleen, että miten oi miten voikaan ihminen olla näin tyhmä
Tätä palstaa ei kannata käyttää juridisten neuvojen kysymiseen. Täällä on "asiantuntijoita" enemmän kuin todellista tietoa.
Jos asia todella vaivaa, ota lakimies ja kysy neuvoa. Pelkkä neuvonta ei vielä ole niin kallista jos mitään prosessia ei aloiteta. Saat ainakin asiantunevat neuvot ja mielenrauhan sen suhteen onko tehty mitään edes mahdolliesti laitonta. Se että maalla joku sumplimisjärjestely on "maan tapa" ei muuten sitten tarkoita sitä että se olisi aina oikein tai edes laillista. Eli älä lannistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä palstaa ei kannata käyttää juridisten neuvojen kysymiseen. Täällä on "asiantuntijoita" enemmän kuin todellista tietoa. Jos asia todella vaivaa, ota lakimies ja kysy neuvoa. Pelkkä neuvonta ei vielä ole niin kallista jos mitään prosessia ei aloiteta. Saat ainakin asiantunevat neuvot ja mielenrauhan sen suhteen onko tehty mitään edes mahdolliesti laitonta. Se että maalla joku sumplimisjärjestely on "maan tapa" ei muuten sitten tarkoita sitä että se olisi aina oikein tai edes laillista. Eli älä lannistu.
vanhemmat ovat tehneet sen täysissä ruumiin ja sielun voimissa niin mikä tässä ei ole laillista?
Ihanko oikeasti te luulette omistavanne vanhempienne omaisuuden jo ennen heidän kuolemaansa? Ei tuo kauppa välttämättä ap:n kannalta ole reilu tms., mutta kun reiluus ei ole missään säädöksissä vaadittu asia. Jos esim. saman asunto-osakkeen haluaa ostaa kaksi henkilöä, saa omistaja myydä sen kummalle tahtoo, oli se reilua tai ei sen mielestä, joka ei saanutkaan kauppoja.
Jos tuossa kaupassa on jotain laitonta, on verottaja se taho, joka ottaa omansa, ei ap.
Tätä palstaa ei kannata käyttää juridisten neuvojen kysymiseen. Täällä on "asiantuntijoita" enemmän kuin todellista tietoa. Jos asia todella vaivaa, ota lakimies ja kysy neuvoa. Pelkkä neuvonta ei vielä ole niin kallista jos mitään prosessia ei aloiteta. Saat ainakin asiantunevat neuvot ja mielenrauhan sen suhteen onko tehty mitään edes mahdolliesti laitonta. Se että maalla joku sumplimisjärjestely on "maan tapa" ei muuten sitten tarkoita sitä että se olisi aina oikein tai edes laillista. Eli älä lannistu.
vanhemmat ovat tehneet sen täysissä ruumiin ja sielun voimissa niin mikä tässä ei ole laillista?Ihanko oikeasti te luulette omistavanne vanhempienne omaisuuden jo ennen heidän kuolemaansa? Ei tuo kauppa välttämättä ap:n kannalta ole reilu tms., mutta kun reiluus ei ole missään säädöksissä vaadittu asia. Jos esim. saman asunto-osakkeen haluaa ostaa kaksi henkilöä, saa omistaja myydä sen kummalle tahtoo, oli se reilua tai ei sen mielestä, joka ei saanutkaan kauppoja.
Jos tuossa kaupassa on jotain laitonta, on verottaja se taho, joka ottaa omansa, ei ap.
Lakiosaa ei voi alihintaisilla kaupoilla tai lahjoituksilla siirtää pois. Toki tätä lakiosaa voi vaatia vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolleet.
Jos ymmärsin oikein niin AP n epäilys kohdistui siihen oliko kysessää kauppa vai lahja. En ole juristi enkää tähän osaa mtn sanoa. Voimme tietysti kysyä sitten, että jos oli laillinen kauppa niin onko laki tässä ihan ajan tasalla. Mutta tämähän on toinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä palstaa ei kannata käyttää juridisten neuvojen kysymiseen. Täällä on "asiantuntijoita" enemmän kuin todellista tietoa. Jos asia todella vaivaa, ota lakimies ja kysy neuvoa. Pelkkä neuvonta ei vielä ole niin kallista jos mitään prosessia ei aloiteta. Saat ainakin asiantunevat neuvot ja mielenrauhan sen suhteen onko tehty mitään edes mahdolliesti laitonta. Se että maalla joku sumplimisjärjestely on "maan tapa" ei muuten sitten tarkoita sitä että se olisi aina oikein tai edes laillista. Eli älä lannistu.
vanhemmat ovat tehneet sen täysissä ruumiin ja sielun voimissa niin mikä tässä ei ole laillista? Ihanko oikeasti te luulette omistavanne vanhempienne omaisuuden jo ennen heidän kuolemaansa? Ei tuo kauppa välttämättä ap:n kannalta ole reilu tms., mutta kun reiluus ei ole missään säädöksissä vaadittu asia. Jos esim. saman asunto-osakkeen haluaa ostaa kaksi henkilöä, saa omistaja myydä sen kummalle tahtoo, oli se reilua tai ei sen mielestä, joka ei saanutkaan kauppoja. Jos tuossa kaupassa on jotain laitonta, on verottaja se taho, joka ottaa omansa, ei ap.
Lakiosaa ei voi alihintaisilla kaupoilla tai lahjoituksilla siirtää pois. Toki tätä lakiosaa voi vaatia vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolleet. Jos ymmärsin oikein niin AP n epäilys kohdistui siihen oliko kysessää kauppa vai lahja. En ole juristi enkää tähän osaa mtn sanoa. Voimme tietysti kysyä sitten, että jos oli laillinen kauppa niin onko laki tässä ihan ajan tasalla. Mutta tämähän on toinen asia.
joten ei hänellä ole mitään oikeuksia asiassa! Lakiosaa ei saa ennen kuin perittävä kuolee eikä sitä voi edes vaatia ennen kuin perittävä on kuollut. Lakiosaa ei lasketa sen mukaan, mitä perittävä on omistanut ollessaan varakkaimmillaan vaan sen mukaan, mitä hän omistaa kuollessaan. Siinä vaiheessa voidaan ryhtyä selvittämään, myytiinkö tila alihintaan eli pitääkö veljen jotenkin hyvittää siskolleen. Siihen voi mennä vielä 30 vuotta!
Tietysti ap voi ottaa lakimiehen, mutta ei edes pätevä juristi onnistu saamaan elävältä perintöä ap:lle.
joten siinä mielessä sinulla ei ole varaa valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä palstaa ei kannata käyttää juridisten neuvojen kysymiseen. Täällä on "asiantuntijoita" enemmän kuin todellista tietoa. Jos asia todella vaivaa, ota lakimies ja kysy neuvoa. Pelkkä neuvonta ei vielä ole niin kallista jos mitään prosessia ei aloiteta. Saat ainakin asiantunevat neuvot ja mielenrauhan sen suhteen onko tehty mitään edes mahdolliesti laitonta. Se että maalla joku sumplimisjärjestely on "maan tapa" ei muuten sitten tarkoita sitä että se olisi aina oikein tai edes laillista. Eli älä lannistu.
vanhemmat ovat tehneet sen täysissä ruumiin ja sielun voimissa niin mikä tässä ei ole laillista? Ihanko oikeasti te luulette omistavanne vanhempienne omaisuuden jo ennen heidän kuolemaansa? Ei tuo kauppa välttämättä ap:n kannalta ole reilu tms., mutta kun reiluus ei ole missään säädöksissä vaadittu asia. Jos esim. saman asunto-osakkeen haluaa ostaa kaksi henkilöä, saa omistaja myydä sen kummalle tahtoo, oli se reilua tai ei sen mielestä, joka ei saanutkaan kauppoja. Jos tuossa kaupassa on jotain laitonta, on verottaja se taho, joka ottaa omansa, ei ap.
Lakiosaa ei voi alihintaisilla kaupoilla tai lahjoituksilla siirtää pois. Toki tätä lakiosaa voi vaatia vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolleet. Jos ymmärsin oikein niin AP n epäilys kohdistui siihen oliko kysessää kauppa vai lahja. En ole juristi enkää tähän osaa mtn sanoa. Voimme tietysti kysyä sitten, että jos oli laillinen kauppa niin onko laki tässä ihan ajan tasalla. Mutta tämähän on toinen asia.
joten ei hänellä ole mitään oikeuksia asiassa! Lakiosaa ei saa ennen kuin perittävä kuolee eikä sitä voi edes vaatia ennen kuin perittävä on kuollut. Lakiosaa ei lasketa sen mukaan, mitä perittävä on omistanut ollessaan varakkaimmillaan vaan sen mukaan, mitä hän omistaa kuollessaan. Siinä vaiheessa voidaan ryhtyä selvittämään, myytiinkö tila alihintaan eli pitääkö veljen jotenkin hyvittää siskolleen. Siihen voi mennä vielä 30 vuotta!Tietysti ap voi ottaa lakimiehen, mutta ei edes pätevä juristi onnistu saamaan elävältä perintöä ap:lle.
Käsittääkseni AP ei vaatinut eläviltä vanhemmiltaan lakiosaa. Kyse oli sukupolvenvaihdoskaupan ehdoista ja rajoitteista. Tilassahan on viljelyvelvollisuus tietyn määräajan. Noh, tilaahan viljeltiin, mutta ilmeisesti viljelijä oli isä eikä poika. "Maailasjärjellä" ajateltuna tilanne ei ole reilu eikä lain tulisi missään tapauksessa sallia tällaisia järjestelyitä kaikkine verohelpotuksineen. Ehkä se sallii ne kuitenkin, mutta siitähän AP juuri halusi lisätietoa.
Et siis sinä, vaan tuo kohtelu. Voisitko ottaa yhteyttä oikeusaputoimistoon ihan kaiken varalta ja kysyä, kannattaisiko tätä lähteä selvittämään? Ota sitten yhteyttä lakimieheen, jos ovat sitä mieltä, että tuo on väärin.
Tsemppiä!
Kai se kuitenkin edellyttää jonkinlaista viljelyä?
ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät rajoitukset tietäen. Jos vanhemmat edelleen asuvat tilalla, alentaa asuminen kauppahintaa. Verottaja määrittää sen summan, jolla tila voidaan lahjaverotta sukupolvenvaihdoksessa myydä ja sitä on hankala lakimiehen kanssa ryhtyä vastustamaan.
Juridisesti sinulla ei ole tilaan mitään oikeuksia, jos molemmat vanhempasi ovat elossa. Et voi riitauttaa kauppaa tai lahjaa, mutta voit ottaa asian esille jommankumman vanhemman kuoltua. Siihen asti on hyväksyttävä, että myös sinun vanhempasi saavat tehdä omalla omaisuudellaan ihan mitä tahtovat, sinulta lupaa kysymättä.
viljellä pitää että tuet tulee, samoin jatkajan pitää hankkia maatalouskoulutus, vaikka isäsi sitä käytännössä viljelisi.
Kai se kuitenkin edellyttää jonkinlaista viljelyä?
että pitää jättää päivätyönsä tai että ei saa hankkia työntekijöitä/urakoitsijoita tekemään peltotöitä.
Vanhempien perintöä jaettaessa saattaa tunteet monesti kuumeta. Jos spv on todella mennyt kuten AP kuvailee, en voi sitä ainakaan hirveän reiluna pitää. Sukupolvenvaihdoksen todellinen tarkoitushan on turvata maatalouselinkeinon edellytysten säilyminen. Ei se ole tarkoitettu turvaamaan isompaa perintöä yhdelle tai edes turvaaman "sukuomaisuuden" säilymistä yhtenä kokonaisuutena. Monet suvut Suomessa ja muualla joutuvat käymään lävitse perinteisen suvulle kuuluneen omaisuuden jaon tuskineen ja veroineen ja riitoineen. ja ihan ilman mahdollisuutta kepuloida asiaa verohelpotuksineen spv kautta.