Mitä ajattelet naisesta joka on ollut

Elä ja anna muidenkin elää -tyylillä mennään.

Minulla ei ole koskaan ollut varaa olla pitkään kotiäitinä. Tällä hetkellä olen, mutta tätä lystiä ei kauan kestä, koska ilman minun palkkaani ei pärjätä.

Olin itse aikanani 5 vuotta kotona ja tapasin paljon kaltaisiani kotiäitejä. Suurin osa akateemisesti koulutettuja, hieman vanhempia äitejä, joilla rahatilanne hyvä ja elämänasenne myönteinen. Mies monilla hyväpalkkaisessa työssä ja kotona olo oli mukavaa. Monilla oli myös jo useita vuosia kokemusta työelämästä ennen kotiäitinä olemista. Minusta tällaiset kotiäidit ovat täysin ok, olinhan itsekin sellainen.

että miten ihmeessä hän jaksaa. Itse olen ollut nyt puoli vuotta kotona (en kotiäitinä), jään pian äitiyslomalle ja aion olla kotona siihen asti, että lapsi on 2-vuotias. Ainakin tähän asti kotona oleminen on ollut erittäin puuduttavaa, ehkä tilanne muuttuu kun lapsi syntyy, mutta silti... Jotenkin se rytmi puuttuu elämästä ja kaikki älykäs tekeminen.

Jäljellä olisi kokonainen hoitovapaa vielä edessä koska olen vanhempainvapaalla.



Tai sitten olen paska, itserakas mamma joka vie pienen lapsen hoitoon? Hmm: kumman valitsen? 7 vuotta kotona vai palaisko jo töihin kun kuopus pienin?

Mutta opiskelukin kiinnostaa. :)

Elmäntilanteet vaihtelevat, eikä niitä voi ulkopuolinen erehtymättömästi arvioida. Sen sijaan naista, joka luulee ulkopuolisena pystyvänsä päättelemään syyt toisen kotiäitinä oloon, pidän hieman hassuna.

Olen itse ollut nyt kuusi vuotta kotiäitinä ja olen vielä vuoden, sitten palaan töihin. Nyt jo haikea mieli, sillä olisin mielelläni vielä kauemmin, mutta aikansa kutakin =/



Onhan välillä ollut tylsiäkin hetkiä ja arki on puuduttanut. Mutta sitä se on luultavasti silloinkin kun olen töissä, kunhan tottuu uuteen rytmiin.

en ajattele mitään. Se on hänen valintanta, tästä syystä toivon myöskin, ettei minun valintoja arvosteltaisi.



Jos tykkää olla kotona, mahdollisuus siihen niin olkoot, mutta muita ketkä tekevät toisin ei saa lähteä arvostelemaan.