Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Teinkö tökerösti kaksoset saaneelle kaverille?
03.08.2012 |
Minulla on kaveri (ei siis mikään läheinen ystävä, mutta mukava tyyppi), jonka kanssa ei olla pidetty yhteyttä pariin vuoteen, mutta sitä ennen käytiin esim. toistemme häissä ja tapailtiin aina välillä. Nyt asutaan eri maissa, siksi yhteydenpito on varmaan vähentynyt.
Kuulin pari kuukautta sitten yhteisellä tutultamme, että tämä kaveri on saanut kaksoset ja yllätyin ja ilostuin kovasti, koska en edes ollut tiennyt hänen olleen raskaana. Koska itse olen kärsinyt lapsettomuudesta ja tarponut hedelmöityshoitojen suossa viidettä vuotta, iso pyörä alkoi kuitenkin raksuttaa ja aloin pohdiskella, olisiko kaveri kohtalotoverini, sillä a) hänelläkin kesti häistä liki viisi vuotta esikoisen tuloon, b) hänkin on jo 35:n paremmalla puolella eli aikaa ei hukattavaksi, ja c) harvemminhan kaksosia nykyään ilman hoitoja saa. Lähetin sitten kaverille onnittelukortin ja liitin mukaan pitkän kirjeen, jossa kerroin pääpiirteitä omista lapsettomuusongelmistani ja sanoin, että JOS hän sattuu olemaan (ollut) samassa veneessä, mielelläni vaihtaisin ajatuksia hänen kanssaan, tarjoaisin vertaistukea jne. Pyytelin kirjeessä vielä anteeksi hätäisiä johtopäätöksiäni ja sanoin, että jos olin oletuksissani väärässä tai jos hän ei halua asiasta kanssani puhua, ei se mitään, ollaan vain kuin mitään kirjettä ei olisi koskaan lähetettykään, mutta että minusta olisi silti mukava pitää jälleen yhteyttä parin vuoden hiljaisuuden jälkeen.
Lähetin kirjeen ja kortin pari kuukautta sitten... eikä mitään vastausta. Äskettäin kutsuin kaverin ja hänen miehensä järjestämiini juhliin (heidän kotikaupungissaan, jossa siis en itse asu), ja vastausten deadline tuli ja meni, mutta ei pihaustakaan heistä. Mietinkin nyt, onnistuinko tahtomattani loukkaamaan kaveria "utelemalla" asiasta, joka ei hänestä muille kuulu, ja mitä ihmettä voisin asialle tehdä.
Kaverilla on kuulemma täysipäiväistä lastenhoitoapua tarjolla ja hän on käynyt mm. muiden kavereiden kanssa syömässä, miehensä kanssa ulkona ja matkustellutkin, joten en usko kaksosten vieneen niin täysin hänen aikaansa, ettei kirjeeseen olisi voinut vastata edes lyhkäisellä sähköpostilla tyyliin "kiitos kortista; en halua puhu vauva-aiheesta, mutta pidetään vain yhteyttä; mitä sinulle kuuluu?"
Ideoita, miten voisin tilanteen korjata? Vai unohdanko vain kaverin ja keskityn niihin, joilla on mullekin aikaa? Tyhmää, että tällainen pikkujuttu painaa, mutta itse olen aina helpottunut, jos löydän kohtalotovereita taakkaa jakamaan ja siksi kuvittelin voivani olla jopa tueksi kaverille - ja toisaalta, jos hänen kaksosensa ovat luomutuotantoa, moni olisi siinä tilanteessa varmaan ärsyyntynyt oletuksistani ja halunnut oikaista ne..!
Kommentit (70)
ja kyllä mua vähän loukkais utelut siitä, että saiko alkunsa hoidoilla. Ikäänkuin vihjaillaan mun olevan kykenemätön saamaan lasta normaalilla tavalla.
Olipa törkeä heitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on lapsettomuustausta ja se kriisi ei todellaakaan lopu siihen lapsen saantiin.
Itse ole myös kerran laittanut vähän samantapaisen viestin ja mitään vastausta siihen en saannut. Mutta ystävyytemme on säilynyt muuten samanlaisena, siistä kirjeestä tai lapsettomuus asiasta ei vaan koskaan puhuta.
Epäilen, että ehkä ovat luomulapsia ja kaverisi hämmentyi sinun lapsettomuudesta, eikä osaa vasta siihen mitään. Näin minulle on käynnyt aina kun kirjeitse olen kertonut lapsettomuudesta kavereille.
t. 7 tuhatta
Tämä "mukava tyyppi" siis ei ollut ap:n läheinen kaveri alkujaankaan. Nythän on niin, että kaikki eivät mitenkään riemastu ajatuksesta, että saisivat jauhaa jonkun vähän etäisemmän tyypin kanssa lapsettomuusasioista. Oli sitten heillä itsellään asiasta omakohtaista kokemusta tai ei.
Jos ap. otat vielä yhteyttä tähän ihmiseen, niin sen on sitten mitä ilmeisimmin tapahduttava sillä ehdolla, ettet juttele hänelle lapsettomuusasioista, et kysele hänen tilanteestaan etkä uskoudu omastasikaan. Te nyt ette vain ilmeisestikään ole hänen mielestään niin läheisiä, että hän jaksaisi sinua tukea tai olla tuettavanasi näissä asioissa.
Jos kyseessä olisi ollut ap:n oikeasti hyvä ystävä, niin tämä olisi varmasti oikaissut väärinkäsityksenkin. Mutta kun ei ollut.
voi hyvänen aika ap! Olet laittanut kortin ja kirjeen ja pyytänyt juhliin ja oliko vielä jotain muuta. Jos sen jälkeen jatkat tunkeilua vielä soittamalla, niin sähän olet ihan stalkkeri-häirikkö!
Mä en tajua ystäväsi tylyyttä, ei ollut aiheellista ton perusteella, mitä kerroit. Mutta se riittää, että syyn tai toisen takia hän ei halua olla kanssasi tekemisissä. JOs joku noin sinnikkäästi tunkeilisi mun elämään, että seuraaavaksi jo soittaa, kun ei vastaa yhteydenottoihin, niin mua alkaisi ahdistaa.
Anna olla. Voi peräti olla, että ystäväsi ei ole koskaan pitänyt sinusta ja siksi ei vataa. Tai huom:
kirjeesi on voinut olla joku ryhävalaan kokoinen hirvittävä järkäle, joka on jo pituudellaan saantu ystäväsi miettimään että täh. Kävikö näin? Oli mikä oli, niin nyt keskity niihin kivoihin ystäviin. Älä nyt rupea häiriköksi.
Mihin se sinun vertaistukea yhtä äkkiä kaipaisi, kunlapset on jo?
Ajatteletko, että tuttavasi haluaisi nyt kaksosten äitinä alkaa murehtia aiempaa lapsettomuutta? Ja miksi juuri sinun kanssasi, jos on muutenkin vain tuttavasi ettekä ole olleet yhteydessä muutamaan vuoteen?
Et kuulosta kovin tasapainoiselta ihmiseltä.
Joku lapsettomuusryhmä voisi olla hyvä idea, kuten joku täällä ehdottikin.
Toisaalta mikset tuollaisena kaikkitietävänä laupiina samarialaisena ja vertaistukihenkilönä lähettäisi samanlaiden kirjeen kaikille tuntemillesi naisille, oli lapsia tai ei, eihän voi tietää, jos heilläkin on lapsettomuusongelma ja sinun tilityskirjeesi auttaa asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta mikset tuollaisena kaikkitietävänä laupiina samarialaisena ja vertaistukihenkilönä lähettäisi samanlaiden kirjeen kaikille tuntemillesi naisille, oli lapsia tai ei, eihän voi tietää, jos heilläkin on lapsettomuusongelma ja sinun tilityskirjeesi auttaa asiaa.
Ja miehille myös. Voihan nekin kärsiä lapsettomuudesta. Ja ota huomioon, että on myös sekundääristä lapsettomuutta, eli myös kaikki, joilla on lapsia, on huomioitava.
Se muuttaa muotoa, mutta se lapsettomuus jää sun sieluun. Tietysti vähän riippuu miten pitkä lapsettomuus on taustalla ja varmasti yksilöllisiä erojakin on.
t. 7 tuhatta
Mihin se sinun vertaistukea yhtä äkkiä kaipaisi, kunlapset on jo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan niiden kaikken lähemsimpien kanssa? Ja miten vaikea se on puhua semmoisten kanssa, jotka eivät tajua asiasta yhtään mitään. Ei niitä kohtalontovereita ihan joka oksalla kuitenkaan ole.
Ja miksi juuri sinun kanssasi, jos on muutenkin vain tuttavasi ettekä ole olleet yhteydessä muutamaan vuoteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten ihmisten mahdollista lapsettomuutta ei kannata ruveta arvailemaan. Kaksosista suurin osa syntyy luomusti.
Jos toinen on juuri tullut äidiksi, ei varmasti ole kiinnostusta ruveta tilittämään vuosien takaiselle tuttavalle mahdollista lapsettomuutta tai ryhtyä tukihenkilöksi.
18/26:lle: Tasapainoisuudestako me täällä puhuttiin... :D :D :D
Itse asiassa olen parinkin lapsettomuusryhmän pitkäaikainen jäsen ja yksi vetäjistä, ja siksikin tyhmästi kuvittelin, että olisin hyvinkin voinut tarjota tukea samassa suossa tarpojille.
24:lle: niin nyt ajattelinkin, että jos soitan, soitan vain kysyäkseni, haluaisiko/ehtisikö kaveri kahveille ja sillä tavoin jätän hänen päätettäväkseen, haluaako hän enää pitää yhteyttä.
Ehkä selitin tuolla alkuperäisessä viestissä, että mielestäni emme olleet "läheisiä ystäviä", koska läheiset pysyvät mukana elämänvaiheissa, vaikka maa vaihtuisikin, mutta kyllä me silloin 3-10 vuotta sitten puhuttiin ihan oikeista asioista aika avoimesti, puolin ja toisin. No, voivathan ihmisetkin muuttua, ja tilanteet nyt varsinkin.
Ugh, olen puhunut. Trollit, älkää tuhlatko energiaanne vastailluun, menkää vaikka haukkumaan Tuksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en todellakaan alkaisi loukkaantua, vaikka olisi mitkä luomu-viitoset. Luulen, että kannattaa vain antaa asian olla, olisi kaverista kuulunut, jos olisi ollut kuuluakseen.
Kyllä muakin harmittaisi tai nolottaisi se, ettei olisi mitään vastausta tullut.
Näin jälkiviisaana voisi ajatella, ettet olisi kirjeessäsi vihjaillut ajatelleesi, että ystävälläsi on saattanut olla lapsettomuusongelmaa. Olisit vaan onnitellut kaksosten syntymästä ja kirjeessäsi kirjoittanut, että teillekin on pitkään toivottu vauvaa ja että käyt läpi lapsettomuushoitoja. Näin ystäväsi olisi voinut tarttua tuohon "avautumiseesi" halutessaan. Ei tuo minusta kuitenkaan mitenkään hirveän tökeröä ollut. En minä loukkaantuisi, mutta tiedän tietysti, että on ihmisiä, jotka loukkaantuvat huomattavasti herkemmin.
Minä luulisin, että ystäväsi (jos ei ole sitä kaikesta loukkaantuvaa sorttia) on ilahtunut yhteydenotostasi, mutta pienten kaksosvauvojen äitinä ei vaan ole saanut aikaiseksi kirjoittaa vastausta, vaikka se on kenties hänellä ollut aikeena. Tietysti hieman epäkohteliasta häneltä olla vastaamatta kutsuusi, mutta senkin voi pistää vauvojen hoitamisen piikkiin. Minulla oli vain yksi vauva, mutta silti esikoisen kanssa tuntui kaikki kovin raskaalta.
En ehkä soittaisi, mutta mitenkä olisi tekstiviesti? Jos siihenkään ei kuulu vastausta, voit vetää johtopäätöksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[i
Jos toinen on juuri tullut äidiksi, ei varmasti ole kiinnostusta ruveta tilittämään vuosien takaiselle tuttavalle mahdollista lapsettomuutta tai ryhtyä tukihenkilöksi.
[/quote]
Kaiken huippuhan on, että tämä ihminen itse on ilmouttautumassa synnyttäneen kaverinsa tukihenkilöksi.
Ja todellakin: itse kirjoitit avautumiskirjeessäsi, että jos hän ei halua asiasta puhua, ei tarvitse. Mikä olisi sinulle tarpeeksi selvä merkki, että tuttavasi ei halua olla tekemisissä kanssasi, jos vastaamattomuus onnitteluun ja kirjeeseen ja kutsuun ei riitä? Lähetymiskielto kenties?
Kuulostat stalkerilta ja pakkomielteiseltä, kun et anna tuttavasi olla. Ja yhäkään et edes tiedä, onko hän kärsinyt lapsettomuudesta!
Sinulla ei ole hienotunteisuuttaeikä kunnioitusta muiden ihmiesten rajoja kohtaan. Röyhkeää ja itsekästä käytöstä.
Lisäksi pyysit projisoiden siinä itsellesi apua. Hänellä on kolme ihanaa lasta, kaksi vauvaa. Oli miten oli, niin hänellä on nyt monta lasta.
sinusta ap taas ymmärsin, että vielä yrität, sinä kärsit lapsettomuudesta ja oletat, että toinen onnenkukkuloillaan edelleen tai siis tästä kirjeestään alkaen haluaisi olla vertaisena tukena sinulle, joka edelleen kärsit lapsettomuudesta.
Itse en esim. jaksa enää uusia perheväkivaltavertaissuhteita, vaikka itsellä olikin niitä kokemuksia. Olen käsitellyt ne ja nyt haluan jakaa suruni ja iloni niiden kanssa, joiden elämä ei akuutisti pyöri saman ongelman ympärillä. Ohjaan kyllä avun piiriin, mutta en avaa sydäntäni, en toista kannattele.
Ehkä selitin tuolla alkuperäisessä viestissä, että mielestäni emme olleet "läheisiä ystäviä".
Tarkoitin siis sanoa, että "ehkä selitin HUONOSTI tuolla alkuperäisessä viestissä.."
t. ap
Uskomatonta, mitä vastauksia ap on osaksi saanut. Kyllähän toi kirje on selvästi kohtelias. Sen sijaan vastaanotto voi olla ihan mitä vaan ja kaikki perustuu arvailuun. Olen huomannut, että tietyt ihmiset (osa vastaajista myös) kuuluvat ns. mielensäpahoittajiin. Yksi väärin valittu sana/ajatus ja koko viesti muuttuu ilkeäksi. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että harva käyttää energiaa ollakseen ilkeä = ei kannata aina mieltänsä pahoittaa TURHAAN.
enkä voi sietää ap:n tapaisia ihmisiä!
Minulla ei ole lapsettomuustaustaa, enkä tiedä mitään hedelmöittymishoidoista, mutta joka paikassa on joku jatkuvasti uskoutumassa. Pölpöttää vielä yleensä ainakin puoli tuntia kaikki omat kipukohtansa - ja kun lopulta saan suunvuoron ja totean, etten tajua, mistä hän edes puhuu, suuttuu minulle!
Uskomatonta, mitä vastauksia ap on osaksi saanut. Kyllähän toi kirje on selvästi kohtelias. Sen sijaan vastaanotto voi olla ihan mitä vaan ja kaikki perustuu arvailuun. Olen huomannut, että tietyt ihmiset (osa vastaajista myös) kuuluvat ns. mielensäpahoittajiin. Yksi väärin valittu sana/ajatus ja koko viesti muuttuu ilkeäksi. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että harva käyttää energiaa ollakseen ilkeä = ei kannata aina mieltänsä pahoittaa TURHAAN.
No niinhän tuo ap:n kirjekin oli pelkkää arvailua ja vähän tungettelevaakin sellaista. Kyseessä kuitenkin oli ei niin läheinen ystävä, jonka kanssa ei ollut ollut pariin vuoteen missään tekemisissä.
En ole ilkeä mutta sanon rehellisesti, että kyllä minäkin olisin hätkähtänyt kirjettä tuollaisessa tilanteessa ja miettinyt useampaan kertaan, vastaanko mitään ja onko ap:n tarkoitus vain saada itselleen henkilö, jolle vuodattaa murheensa.
Alue: Aihe vapaa
14:lle: kaipa sen voi noinkin joku tulkita. Tarkoituksenani oli kuitenkin jakaa ajatuksia ja tukea häntä, jos hän sitä olisi kaivannut, mutta ennen kaikkea jatkaa kaveruuttamme parin vuoden hiljaisuuden jälkeen. Itselläni on onneksi ihan mukavasti vertaistukea. Ja omasta mielestäni tunsin kaverin vanhastaan niin hyvin, että oletin, ettei hän loukkaantuisi, mutta saatanhan olla siinä väärässä.
16:lle: kuulemma kaverilla on täysipäiväinen lastenhoitaja apuna ja kuten mainitsin, hän on ihan peräti uskaltautunut itsekseen kodin ulkopuolelle. :)
18:lle: huh huh. o_O En kirjeessäni mielestäni udellut, vaan kerroin vain, että JOS hän sattuu olemaan samassa tilanteessa, tarjoutunut tueksi, jos hän sellaista sattuis kaipaamaan. Kyllä ihmiset osaavat tulkita toisia sitten jännittävän eri tavoilla! :D
Taidan kerätä rohkeutta soittaa kaverille sitten, kun ollaan taas samassa maassa. Kiitos kommenteista, olivat hyvin hyödyllisiä! Tämä ap vaikenee nyt ja lähtee suremaan lapsettomuuttaan ja vertaistuen puutettaan. ;)