Kumpi näistä on mielestäsi enemmän "väärin"?

Kuinka vääränä pidät sitä, että minä kuulun kirkkoon ja haluaisin erota siitä välttyäkseni kirkollisverolta, mutta helvetinpelko estää eroamasta?



Inhoan vapaamatkustajia ja henkilö B voisi ihan kiltisti kantaa aneensa kirkkoon.

Jokainen tehköön uskontojuttujensa kanssa niinkuin itse parhaaksi katsoo.

Jumalaanhan voi uskoa lukemattomin eri tavoin ja miksi kannattaa ev. lut kirkkoa, jos uskoo erilailla kuin ev. lut. kirkko opettaa

Eihän usko ala kun kuuluu seurakuntaan. Usko on minun ja Jumalan välinen asia. Ei minun rahapussini siihen pitäisi kuulua. Mutta ymmärrän että seurakunta maksaa palkkoja jne näistäkin tuloista..

Mutta alkujaan Jumala kyllä sanoi että jättäkää omaisuutenne ja seuratkaa häntä. Uskonnollisessa mielessä ajattelen että uskominen on Jumalan seuraamista.



Tapauskova siis nimenomaan uskoo, muttei käy kirkossa. Pitäisikö siis käydä? Pitääkö uskontoa osoittaa omalla tekemisellä? Ei minusta.



Eli lyhyesti, sallin molemmat. Mutta minun ei kuulu muutenkaan tuomita.

Tapauskovaisuudessa ei ole mitään pahaa, koska jos ihminen kuuluu kirkkoon, kyllä kirkolla hänelle jotain merkitystä on. Arvostan ev.lut. kirkkoa juuri siksi, että siellä saa myös "roikkua" seurakunnan/uskonasioiden laitamilla. Kaikenlaiset ihmiset saavat kuulua yhteisöön ja valita itse kuulumisensa asteen. Pienemmissä, henkilökohtaista uskoa korostavissa seurakunnissa (helluntailaisuus jne) on paljon kovemmat kriteerit uskon laadulle ja harjoittamiselle.



Toisekseen, Jumalaan voi tosiaan uskoa kuulumatta kirkkoon. Mitä se kenellekään kuuluu? Sitä paiti moni uskovainen kuuluu muihin seurakuntiin kuin luterilaiseen.

Kuinka vääränä pidät sitä, että minä kuulun kirkkoon ja haluaisin erota siitä välttyäkseni kirkollisverolta, mutta helvetinpelko estää eroamasta?

Inhoan vapaamatkustajia ja henkilö B voisi ihan kiltisti kantaa aneensa kirkkoon.

Täytyykö siis jumalaan uskomisesta maksaa? Jos henkilö b vain uskoo jumalaan, mutta ei edes käytä kirkon palveluita, niin onko se mielestäsi vapaamatkustusta että ei halua maksaa kirkollisveroa.

Itse en kuulu kirkkoon enkä usko jumalaan, mutta vaikka uskoisinkin niin tuskin haluaisin maksaa kirkolle siitä, saan ajatella ilmaiseksikin.

koska hän ei noudata Raamatun oppia ja anna omistaa niille, jotka tarvitsevat. Siitähän kirkollisverossa on välillisesti kyse: seurakunta huolehtii monista sellaisista asioista, joista muut eivät kanna vastuuta. Kirkollisvero mahdollistaa sen. On erilaista lastenhoitoapua, päiväkerhoja, mummonkammareita, äijäpiirejä jne., joita ei olisi, jos kirkollisveroja ei kerättäisi.



Usko on jotain muuta kuin rukousten hokeminen.

Kirkollisveron maksaminen on konkreettinen teko.

Minä taas en usko siihen, että kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.

Sen sijaan nostan esille nykyisen katolisen paavin "ohjelmanjulistuksen" joka minusta herättää ajatuksia.



Paavi on ilmaissut huolensa nykyajan asenteesta muokata uskonto ja jumala omaan maailmankatsomukseensa sopivaksi, vastakohtana sille, että luottaa kirkon olevan jumalan edustaja joka kertoo miten tehdään.



Eli tavallaan nypitään rusinat pullasta, valikoidaan Isä Meidän tai lohduttava Paimen, ja ohitetaan ne sellaiset seikat esim. raamatusta jotka eivät sovi omaan maailmankatsomukseen.



Suomalaisittain tämä olisi esim. kirkkohäiden suosiminen, vaikka paasto, tai vaikkapa kirkossa käynti juhlien ulkopuolella ei olisi osa elämää.



Olen paavin kanssa samaa mieltä (heh, paavi on varmastikin tästä kiitollinen, nimetön Suomalainen palstamamma on hänen kanssaan osittain samaa mieltä :) :) ) siitä, että tämä hajottaa kristikuntaa edelleen.



Kristikunnalla tarkoitan niitä kristittyjä joiden piti muodostaa yhteinen kirkko, suunnitelma on mennyt pieleen suuressa mittakaavassa (esim. protestantit vs. katoliset, ja ne miljoonat sektit) ja nyt pienessä, yksilötasoisessa mittakaavassa.



Mielenkiintoista.

koska hän ei noudata Raamatun oppia ja anna omistaa niille, jotka tarvitsevat. Siitähän kirkollisverossa on välillisesti kyse: seurakunta huolehtii monista sellaisista asioista, joista muut eivät kanna vastuuta. Kirkollisvero mahdollistaa sen. On erilaista lastenhoitoapua, päiväkerhoja, mummonkammareita, äijäpiirejä jne., joita ei olisi, jos kirkollisveroja ei kerättäisi.

Usko on jotain muuta kuin rukousten hokeminen.

Tiedän paljon perheitä jotka ovat saaneet monelaista apua kirkolta elämän kriiseissä. Ruokaa, lastenvaatteita, vuokra-asunnon yms.

koska hän ei noudata Raamatun oppia ja anna omistaa niille, jotka tarvitsevat. Siitähän kirkollisverossa on välillisesti kyse: seurakunta huolehtii monista sellaisista asioista, joista muut eivät kanna vastuuta. Kirkollisvero mahdollistaa sen. On erilaista lastenhoitoapua, päiväkerhoja, mummonkammareita, äijäpiirejä jne., joita ei olisi, jos kirkollisveroja ei kerättäisi.

Usko on jotain muuta kuin rukousten hokeminen.

On se vaan niin väärin, että jos uskoo Jumalaan, ei ole pakko kuulua kirkkoon!

Paavi on ilmaissut huolensa nykyajan asenteesta muokata uskonto ja jumala omaan maailmankatsomukseensa sopivaksi, vastakohtana sille, että luottaa kirkon olevan jumalan edustaja joka kertoo miten tehdään.

Eli tavallaan nypitään rusinat pullasta, valikoidaan Isä Meidän tai lohduttava Paimen, ja ohitetaan ne sellaiset seikat esim. raamatusta jotka eivät sovi omaan maailmankatsomukseen.

1) Kirkot ja seurakunnat ovat keskenään erilaisia ja ovat vieläpä aikojen saatossa osoittautuneet erittäin epätäydellisiksi yhteisöiksi. Minusta on ällöttävän itseriittoista Paavilta (tai miltä tahansa kirkolta) luulla olevansa niin erehtymätön, että odottaa ihmisiltä kuuliaisuutta itseään kohtaan. Paljon on meitäkin, jotka ovat saaneet todella pahasti siipeensä seurakunnassa, kun ovat antaneet uskolle ja seurakunnalle liikaa määräysvaltaa elämässään.

2) Minusta on ihan mahtavaa, kun saa nyppiä rusinat pullasta. :) Teen sitä itse ja nimenomaan tietoisesti. Ihminen on loppuviimein ihan itse vastuussa elämästään ja valinnoistaan. On parempi punnita asiat läpi ja muodostaa itselleen sopiva uskonkäsitys, kuin seurata sokeasti jonkun ulkopuolisen neuvoja tai vaatimuksia. Ulkoaohjautuvuus ei ole terveellistä kenellekään.

3) KAIKKI kirkot, ja myös Paavi, poimivat Raamatusta ja/tai uskonnosta itselleen sopivat palat ja jättävät loput pois. Kenelläkään ei ole täydellistä oppia ja toimintatapaa. Yleensä ne jotka syyttävät tästä muita, ovat itse sokeita omalle valikoivuudelleen.

ole mielestäni millään lailla väärin. Ihmistä itseään kohtaan A voi tietysti olla paha, jos joutuu esittämään jotain, mitä ei ole.

Jokainen tehköön uskontojuttujensa kanssa niinkuin itse parhaaksi katsoo.