Kuinka vanhoja kakaroita te niissä vaunuissa oikein lykitte?

Meillä 4,5v viettää päivät ulkona riekkumassa. Lähdettiin tänä vuonna ilman rattaita 2 viikon lomalle ja ostettiin sieltä rattaat. Kyllä muuten helpotti!!! Endomondon mukaan kilsoja tuli yli 10 uintien päälle. Rattaat vähensi kitinää ja oli muutenkin ihan huiput! Osoittivat tänään taas mahtavuutensa kun vietettiin Helsinki-päivää.

on kohta neljä vuotias ja kuusi vuotias. Isompi oli viimeisen kerran rattaissa viisi vuotiaana. Oli korkea kuume ja vein lääkäriin. Meillä ei ole autoa ja oli niin kipeä että en halunnut pistää kävelemään. Jos olisi ollut huono keli oltaisiin menty taksilla.



Viime kesänä oli pienemmällä rattaat vielä mukana päivä reissuilla päikkäreiden takia, mutta tänä kesänä ollaan menty ilman. Syksyllä käytettiin rattaita kun isommalla oli harrastus johon piti mennä aika kiireellisellä aikataululla (kävellen 3 km suuntaansa). Eipä tuo pienempi kauaa rattaissa suostunut tuota matkaa kulkemaan vaan kuukauden jälkeen jätettiin rattaat kotiin ja pienempikin käveli reippaasti (silloin siis ikää 3v 2kk).



Kyllä meillä lapset kävelee sen viisi kilometriä tai pidenpäänkin ja esim tarhan jälkeen kauppaan ja sieltä kotiin kitisemättä (tai ainakin kohtuullisella kitinällä). Toki lapsissa on eroja, mutta tuttavapiirissä nämä pisimpään jaksamisen takia rattaissa kuskatut on kyllä niitä, jotka on tottuneet siihen että minnekkään ei kävellä vaan mennään aitolla ovelta ovelle.

ne, joiden lapsilla on jokin sairaus. Sitten olla niiiin marttyyria. Ikävää, että lapsella on jokin tauti, mutta tuskin ihan jokaisella "vanhalla" rattaissa kuljetetulla sellaista on.



Meillä lopetettiin rattaissa kuskaus siinä 2-vuotiaana. Ei tosin olla kävelty mitään ihmeitä matkoja, kauppaan n. 500m jne. Korkeasaaressa kun käytiin niin otettiin varmuudeksi 2,5v:lle ja 4v:lle rattaat, nuorempi istuskeli jonkin verran, vanhempi ei oikeastaan lainkaan. Jotenkin älyttömän näköistä, kun selvästi yli 3v lapsi kulkee rattaissa.

Mutta kyllä aikakin on muuttunut. Parikymmentä vuotta sitten, kun omat lapset olivat pieniä päiviteltiin kun isot lapset (2-3-vuotiaat) kulkivat rattaissa, samalla tavalla päivitellään nytkin, mutta isoilla lapsilla tarkoitetaankin koululaisia. :-D

mikäli autoton perhe kuljettaa aamuisin 4v lapsensa päiväkotiin rattaisssa. Eihän siinä ole aikaa mahdollisesti kiukuttelevan lapsen kanssa haastella. Ja jos tähän nyt joku vastaa, että lapset pitää OPETTAA kulkemaan kiltisti ja valittamatta, niin :D :D Töihin on pakko ehtiä. Aina ei voi edes lähteä aiemmin, jos esim. vähän isompi lapsi täytyy ensin laittaa koulukuljetukseen tms.



Minä asun maalla ja kuljemme lähes kaikki asioinnit autolla. Silloin rattaat ovat jääneet käytöstä jo aikoja sitten. Mutta kyllä meillä vielä 4vuotias oli mun juoksulenkeillä rattaissa, kun ei jaksanut vielä ajaa pyörällä tarpeeksi kovaa. Ja kyllä, miehen ollessa työreissussa pitkiä aikoja oli päästävä myös lenkille! Ei lasta haitannut, hänellä oli aina omat leikit lenkin aikana menossa. Nykyään onkin jo ongelmana, että miten lenkille pääsisi, kun tälläisten ihmisten vuoksi ei vaan enää KEHTAA ottaa rattaisiin. Pyöräilyä harjoitellaan joka päivä, mutta vauhti on edelleen parhaimmillaankin mulla reipasta kävelyä lapsen pyöräillessä.

Vinkkejä siis otetaan vastaan! En halua treenata lasta niin, että liikkumisesta tulee hänelle ikävää, eli sitä on turha ehdottaa. Joka päiväinen ulkoilu ja pyöräily riittävät.

Ei tarvi ap:n mielenterveyttä järkyttää kulkemalla julkisilla. Siinähän ne meidän lapset just saakin ihan hirveästi liikuntaa kun istuvat turvaistuimissaan. ;P



Mua niin huvittaa nämä, joiden pienetkin lapset juoksevat suurinpiirtein maratooneja, eivät koskaan väsy eivätkä koskaan kiukuttele. Missä te oikein olette, te superäidit, kun ei teitä missään näe? Asumme päiväkodin vieressä, ja hyvin harva lapsi lähtee sieltä iltapäivällä reippaasti vanhempien mukaan _kävellen_. Hyvä että ne lapset jaksaa edes autolle kävellä, sekin näyttää tekevän tiukkaa ja siinäkin ehtii vanhempien ääni monta kertaa nousta.

SE EI TEILLE KUULU, ETTÄ KULJETAN LASTANI RATTAISSA!!!!



Minulla on siihen syyt ja ne syyt ovat todellakin olemassa. EI TEIDÄN TARVITSE KATSELLA MUIDEN LAPSIA. Onko teiltä jotain pois, jos lapseni istuu rattaissa kaupassa?? ME EMME KÄYTÄ BUSSIA, JUNAA, METROA TAI RATIKKAA VAAN KULJEMME JOKO KÄVELLEN TAI AUTOLLAMME.

Koska olivat tottuneet kävelemään. Ei meillä ollut autoa, kun olin pieni. Muistan kävelyn pahana vain kun olin n. 3v ja piti kävellä pph:n kanssa ylämäkeen puistoon yli kilometri. Takaisin päin matka meni helpommin.



Jos vanhemmilla on ne kärrryt joita käyttää 5v+ lapsen kanssa, hän ei edes tiedä, paljonko lapsi normaalisti jaksaisi/voisi jaksaa. Kyllä lapset jaksaa!



Mäkin kuulin pari päivää sitten yhden terveen 10v lapsen ihmettelevän, kuinka joku esiintyjä jaksaa liikkua 2h putkeen lavalla. No kyllä musta hänen ikäisensä lapsen ei edes pitäisi ihmetellä, että kuinkas joku jaksaa liikkua pari tuntia. Sen ikäisen pitäisi jaksaa vaikka koko päivä!

Suosittelen pyörätuoliin siirtymistä viimeistään, kun lapsi on 4-5v. Ensinnäkin he voivat päästä liikkeelle silloin itse, vaikka eivät jaksaisi kävellä. Yleensä terapeutit suosittavat sitä, että vaikka lapsella olisi sairaus, häntä tuettaisiin ikätasoiseen suoriutumiseen.

Juttu ei ole se, että pitäisi curlata aina niiin, että lapsi tekee vain sen, minkä tekee reippaasti. Myös ei-reipas suoritus on ihan ok. Kyllä me aikuisetkin kiukutellaan monista asioista, eikä niitä sittenkään kenenkään muun tarvitse ottaa huolehtiakseen.

Toinen juttu on se, että täytyy suunnitella joskus lasten kanssa asioita, joihin he voivat osallistua täysillä ikätasoisesti. Eikä niin aikuisen ehdoilla, että ei voida lasta odottaa. Nyt en tarkoita päiväkotiin kävelyä vaan jotain 20km lenkkejä. Mahtaa olla kiva istua lobotomisena kärryssä, kun vanhempi haluaa suorittaa.

Ei tarvi ap:n mielenterveyttä järkyttää kulkemalla julkisilla. Siinähän ne meidän lapset just saakin ihan hirveästi liikuntaa kun istuvat turvaistuimissaan. ;P

Mua niin huvittaa nämä, joiden pienetkin lapset juoksevat suurinpiirtein maratooneja, eivät koskaan väsy eivätkä koskaan kiukuttele. Missä te oikein olette, te superäidit, kun ei teitä missään näe? Asumme päiväkodin vieressä, ja hyvin harva lapsi lähtee sieltä iltapäivällä reippaasti vanhempien mukaan _kävellen_. Hyvä että ne lapset jaksaa edes autolle kävellä, sekin näyttää tekevän tiukkaa ja siinäkin ehtii vanhempien ääni monta kertaa nousta.

mikäli autoton perhe kuljettaa aamuisin 4v lapsensa päiväkotiin rattaisssa. Eihän siinä ole aikaa mahdollisesti kiukuttelevan lapsen kanssa haastella. Ja jos tähän nyt joku vastaa, että lapset pitää OPETTAA kulkemaan kiltisti ja valittamatta, niin :D :D Töihin on pakko ehtiä. Aina ei voi edes lähteä aiemmin, jos esim. vähän isompi lapsi täytyy ensin laittaa koulukuljetukseen tms.

Minä asun maalla ja kuljemme lähes kaikki asioinnit autolla. Silloin rattaat ovat jääneet käytöstä jo aikoja sitten. Mutta kyllä meillä vielä 4vuotias oli mun juoksulenkeillä rattaissa, kun ei jaksanut vielä ajaa pyörällä tarpeeksi kovaa. Ja kyllä, miehen ollessa työreissussa pitkiä aikoja oli päästävä myös lenkille! Ei lasta haitannut, hänellä oli aina omat leikit lenkin aikana menossa. Nykyään onkin jo ongelmana, että miten lenkille pääsisi, kun tälläisten ihmisten vuoksi ei vaan enää KEHTAA ottaa rattaisiin. Pyöräilyä harjoitellaan joka päivä, mutta vauhti on edelleen parhaimmillaankin mulla reipasta kävelyä lapsen pyöräillessä.

Vinkkejä siis otetaan vastaan! En halua treenata lasta niin, että liikkumisesta tulee hänelle ikävää, eli sitä on turha ehdottaa. Joka päiväinen ulkoilu ja pyöräily riittävät.

Kyllä niitä itse kelattavia saa vaikka 2-vuotiaalle, kun äiti osaa pyytää ;)

Meilläpäin liikuntarajoitteisilla on pyörätuoleja, ei niitä rattaissa työnnetä, mutta Suomessa on kai eri käytännöt?

Suomessa on käytäntönä, että pyörätuoli otetaan käyttöön vasta sitten, kun lapsi on niin isokokoinen, että ei mahdu rattaissa. Moni viisivuotias vielä mahtuu, vaikka terve samanikäinen ei vaunuja tarvitsekaan.

Pyörätuolit kustantaa yhteiskunta, rattaat taas vanhemmat siinä missä terveillekin lapsille. Ei niitä turhaan hankita.

Tykkään käydä kävellen esim. kaupassa. Ostokset saa kätevästi rattaiden alakoriin. Lapsi on 3,5 v. Kokemuksen mukaan väsähtää noin 3 kilometrin jälkeen kävelyyn, joten yleensä on rattaat mukana.



En kyllä olisi kovin huolissani niiden perheiden lasten liikuntatottumuksista, joissa kuitenkin harrastetaan kärrykävelyitä. Ne oikeasti laiskat ihmiset kulkee autoilla lyhyetkin matkat. Oma lapseni ajelee todennäköisesti ensi kesänä jo pyörällä, mutta tämä kesä mennään vielä näin.

Esikoisen kanssa tilannetta vielä korosti hyvin kehittyneet puheenlahjat. Ensi kesänä ajattelin kuopusta (täyttää loppukeväästä 3) vielä työntää rattaissa.

Tiedän pari lasta, jotka ovat olleet parivuotiaina nelivuotiaiden kokoisia (toinen heistä on nykyään liki parimetrinen 17-vuotias hujoppi). Äitinsä ovat aika monta kertaa mielensä pahoittaneet, kun heiltä ovat ulkopuoliset odottaneet nelivuotiaan käytöstä, vaikka ovat siis olleet kahden.

Siis 5-vuotias ja koululainen rattaissa?? Eikö tuollainen ole jo lapsen pahoinpitelyä?

Kuinka tuon ikäiset kersat edes kehtaavat istua pers homeessa vauvankärryissä? Näin niitä sairaalloisen lihavia, velttoja ja sairaita ihmisiä kasvatetaan...

Meillä lapset ovat kaiket päivät ulkona ja juoksevat, hyppivät ja kiipeilevät. Ei muutaman kilometrin kävelyt tunnu kyllä missään. Jos väsyy niin pidetään tauko. En kyllä edes kehtaisi tuon ikäisiä rattaissa kärrätä, ei sillä että muksut kehtaisivat sellaisissa matkustaakaan.

Suomessa kyllä kuskataan ihan hirveän kokoisia röhköjä vauvanrattaissa, ei ihme että nuoriso on niin huonokuntoista ja lihavaa porukkaa. Osasyynä varmaan ne ilmaiset bussikyydit, ehkä kansanterveyttä ajatellen huonoin keksintö ikinä. Eiku, kaikki nämä ympäriinsä kärrättävät isot lapset ovat vammaisia. Meilläpäin liikuntarajoitteisilla on pyörätuoleja, ei niitä rattaissa työnnetä, mutta Suomessa on kai eri käytännöt?

No jos yhtään helpottaa, niin kumpikaan lapsistani ei ole ylipainoinen, ei pullea, eikä edes lihava. Varsin laihoja ovat molemmat.

Ja rauhottelen sinun järkyttynyttä mieltäsi; meilläkin lapset ovat kaiken päivää ulkona, juoksevat, leikkivät, kiipeilevät, menevät potkulaudalla jne. Ihan aamusta iltaan.

5 kmn fillarilenkki ei tunnu missään. Mutta kun lähdemme koko päiväksi jonnekin, missä välimatkat ovat pitkiä, ne kävellään ja viivymme ihan koko päivän, en edes oleta että heidän täytyisi jaksaa. Sinä istut puistonpenkille pitämään taukoa. Minä kävelen ja laitan lapset kärryyn tauolle - esim. rautatientorilta kaivopuistoon. Sitten jäämme sinne retkelle, kiertelemme aluetta ym.

Kyllä siinä on kuule kävelyä ihan tarpeeksi lapsille, katso kartasta sen matkan pituus. Ja ota huomioon, että lapset juoksentelevat kaivarin puistoissa, leikkivät kallioilla ym ja palaamme sieltä vielä kävellen poiskin jotain reittiä pitkin, bussi lähtee sieltä rautatientorin kupeesta.

Ja olemme liikenteessä ihan aamusta iltaan, emme tekemässä kodin nurkilla mitään 5 km. ulkoilulenkkiä.

Ja pyyhi se näky silmistäsi: rattaat ovat ihan ikivanhat perusrattaat, semmoset softyt, ei siis makuuasentoon menevät kuomurattaat. Lapset eivät istua röhnötä, vaan seisovat jalkatuen päällä, eivätkä he ole siinä kuin max 1 km, tuskin sitäkään, koska en jaksa työntää. Lepuuttavat jalkojaan.

Minusta on lapsen kiusaamita ja lapsen pahoinpitelyä vaatia lapselta samaa jaksamista kuin aikuiseltakin.

Kohta 5 v saa nukahtaa rattaisiin, jos päivä on pitkä, on juostu ja ulkoilut koko se päivä ja väsyttää. Pian 9 v täyttävä saa myös väsyä, ja lepuuttaa jalkojaan. teillä puiston penkillä, meillä rattaitta.

Enkä ymmärrä miksi rattaissa istahtava koululainen on naurettava näky, kun seisomme paikoillaan bussia odottamassa, mutta penkillä istuessaan ei ole lainkaan naurettava näky.

ihanko tosissasi kuvittelet, että 9v rattaissa ei ole NAURETTAVA näky??? Totta kai se on.

Ja jos ne penskat jaksaa juoksennella siellä Kaivopuistossa, ne ihan varmasti jaksaa sinne myös kävellä. Ne istuu niissä rattaissa tasan sen takia, että sä olet opettanut ne siihen.

Miten muuten on, meinaatko pitää niitä rattaita mukana vielä silloinkin, kun se sun pienempi on sen 9v ja isompi 13 v? Koska ei kai se pienempi voi olla 9-vuotiaana yhtään jaksavampi kuin se sun 9-v nyt on. Ja siinä voit sitten katsella ympärillesi kuinka monene muun 9- ja 13-v:n äiti kuskaa kärryjä mukanaan, ettei piltin jalat väsähdä.

Ja kyllä, aika moni muukin käyttää julkisia, ja reissaa lasten kanssa ympäriinsä. Mutta muilla lienee sitten normaalit lapset, kun eivät enää 5-v iässä tarvitse rattaita, ne kun on tehtykin huomattavasti pienemmille lapsille.

voi lapsiparkaa. Meiltä on jääneet kärryt pois viimeistään kolmevuotiaana. Olisi hauska ollut nähdä viisivuotiaan ilme, jos olisin yrittänyt tunkea häntä lastenrattaisiin :)))

Hahaa, meillä on auto, mutta siltikin liikun aika usein 3-vuotiaan kanssa julkisilla. Julkisilla kulkeminen on a) oman auton käyttöön verrattuna todella paljon ympäristöystävällisempää ja b) ilmaista, koska mulla on rattaat mukana



Ei lapsi koko aikaa siellä istu :) jaksaa kyllä liikkua koko päivän ja kävellä useita kilometrejä. Ei kuitenkaan yhtä pitkään kuin minä.



Eikös nimenomaan rattaat ole lapsen ehdoilla menemistä (-> lapsi pääsee rattaisiin levähtämään jos tarvitsee taukoa)

Käsittämättömän teini aloitus tämä. Mitä ihmeen väliä sillä on, näyttääkö joku jonkun ahdasmielisen "mun tapa on ainoa tapa" -ämmän mielestä "naurettavalta"??



Jos se systeemi toimii, viis noista typeryksistä.



Ymmärrän oikein hyvin, että pitkän päiväretken aikana on kätevä antaa lasten välillä huilia rattaissa. On tasan kaksi eri asiaa käydä kotikulmilla lenkillä, jonka aikana voi pitää taukoja tarvittaessa ja jonka päätyttyä ollaan kotona lepäämässä. Ja se, että ollaan kantamusten kera koko päivän liikenteessä. Itsestäni tiedän, että sellainen seisoskelu ja uudelleen liikkeelle lähtö käy jalkojen ja selän päälle enemmän kuin tasatahtinen lenkillä olo.



Joo, meillä kuopusta kuskattiin ajoittain rattailla vielä viisivuotiaana. Monesta eri syystä, joita en edes viitsi alkaa tämän ketjun pösilöille selittää, koska se ei heille kuulu, eikä minua kiinnosta, mitä he ajattelevat.

kuljettaa rattaissa. Ja kauhean näköistä myös, lapsi polvet suussa. Kyllä sellaista kaikki normaalit katsoo ihmeissään.

Käsittämättömän teini aloitus tämä. Mitä ihmeen väliä sillä on, näyttääkö joku jonkun ahdasmielisen "mun tapa on ainoa tapa" -ämmän mielestä "naurettavalta"??

Jos se systeemi toimii, viis noista typeryksistä.

Ymmärrän oikein hyvin, että pitkän päiväretken aikana on kätevä antaa lasten välillä huilia rattaissa. On tasan kaksi eri asiaa käydä kotikulmilla lenkillä, jonka aikana voi pitää taukoja tarvittaessa ja jonka päätyttyä ollaan kotona lepäämässä. Ja se, että ollaan kantamusten kera koko päivän liikenteessä. Itsestäni tiedän, että sellainen seisoskelu ja uudelleen liikkeelle lähtö käy jalkojen ja selän päälle enemmän kuin tasatahtinen lenkillä olo.

Joo, meillä kuopusta kuskattiin ajoittain rattailla vielä viisivuotiaana. Monesta eri syystä, joita en edes viitsi alkaa tämän ketjun pösilöille selittää, koska se ei heille kuulu, eikä minua kiinnosta, mitä he ajattelevat.

tämä on helppo yhtälö: Äiti pääsee helpolla (laiska) ja lapsi korjaa sadon (pompottaa). Molempi parempi. Lapselle tosi kurjaa.