Kuinka vanhoja kakaroita te niissä vaunuissa oikein lykitte?

Meillä on ikäisekseen pitkä tyttö, parin kk:n päästä täyttää 5 v.

Ja meillä on rattaat edelleenkin käytössä silloin, kun menemme julkisilla helsingin keskustaan tai jonnekin pidemmille matkoille. Ne on siksi, että reissusta tulee pitkä, olemme liikenteessä monta tuntia, koko päivän ja lapsi väsyy jossain vaiheessa. Koko päivän kävelymatkat yhteenlaskettna on niin monta kilometriä, ettei hän jaksa, ja päivä on pitkä.

Viimeistään siinä vaiheessa kun lähdemme kotiin, muksu on väsynyt ja nukahtaa rattaisiin.



Hän on iso ja pitkä, ja painava. En jaksa kantaa sylissä pysäkiltä kotiin, vaikka se matka on lyhyt.



En myöskään näe mitään järkeä siinä, että lapsen pitäisi jaksaa koko pitkä päivä ja niitä kilometrimääriä kävellen.



Hän ei istu rattaissa kuin pieniä hetkiä, ja kävelee suurimman osan matkasta, rattaat on kasseja ja reppuja varten lähinnä ja vain väsyneelle lapselle.



Esim.

Kävin suomenlinnassa lasten kanssa alkuviikosta. Mentiin bussilla, matka kesti noin 45 m + elielinaukiolta kävellen sokoseen ja stokkalle synttärilahjaa etsimään ja siitä kauppatorille + lautalla suomenlinnaan.



Jostain syystä muksu kompuroi tuolla matkalla ja viimeisimmän kerran suomenlinnassa heti laiturialueen ulkopuolella, ja istui hetken aikaa rattaissa, kun teloi koipensa, tuli paha mieli ja itku.



Suomenlinnassa juostiin muutama tunti ja takaisn lautalla mantereelle, kävellen elielinaukiolle. Bussia odotellessa lapset istuivat vuorotellen rattaissa; pian 5 v tyttö ja 9 v koululainen, koska molemmilla oli jalat väsyneet paljosta kävelystä. Bussivuorot oli onnettomat, bussi tuli 20.30 laiturille ja kotona olimme klo 21 jälkeen, kumpikin nukahti bussiin, pienemmän nostin rattaisin ja isomman herättelin sitten penkistään.

Pienempi jatkoi kotona yöunia ihan suoraan, heräämättä.



Koululainen istuskeli suomenlinnassakin rattaissa ja molemmat olivat hetkenaikaa kyydissäkin.



Laiskojahan me kaikki ollaan.

että vaunuissa/rattaissa oleva lapsi + mukana oleva aikuinen saavat matkustaa ilmaiseksi? Jossain vaiheessa Lahdessa oli näin... Ehkä siksi jopa ekaluokkalaista kuljetetaan rattaissa.

niin kauan kun minä olen asunut täällä,(8 vuotta)ei ole päässyt ilmatteeksi.

lykin 1,5-vuotiaaksi jolloin syntyi kakkonen. Tämä taas ei juuri rattaissa viihtynyt kun oppi kävelemään, joten siinä reilun vuoden ikäisenä lopetti myös kyydittävänä olemisen.

Harvemmin valittaakaan ja käy mukana 5 kilometrin lenkeillä muutenkin vielä päivien päätteeksi omasta tahdostaan.

ja siksi olenkin pannut kaikki kolme kävelemään 2v 9kk- 2v 10kk iässä.

Siis 5-vuotias ja koululainen rattaissa?? Eikö tuollainen ole jo lapsen pahoinpitelyä?



Kuinka tuon ikäiset kersat edes kehtaavat istua pers homeessa vauvankärryissä? Näin niitä sairaalloisen lihavia, velttoja ja sairaita ihmisiä kasvatetaan...



Meillä lapset ovat kaiket päivät ulkona ja juoksevat, hyppivät ja kiipeilevät. Ei muutaman kilometrin kävelyt tunnu kyllä missään. Jos väsyy niin pidetään tauko. En kyllä edes kehtaisi tuon ikäisiä rattaissa kärrätä, ei sillä että muksut kehtaisivat sellaisissa matkustaakaan.



Suomessa kyllä kuskataan ihan hirveän kokoisia röhköjä vauvanrattaissa, ei ihme että nuoriso on niin huonokuntoista ja lihavaa porukkaa. Osasyynä varmaan ne ilmaiset bussikyydit, ehkä kansanterveyttä ajatellen huonoin keksintö ikinä. Eiku, kaikki nämä ympäriinsä kärrättävät isot lapset ovat vammaisia. Meilläpäin liikuntarajoitteisilla on pyörätuoleja, ei niitä rattaissa työnnetä, mutta Suomessa on kai eri käytännöt?

Rattaat on pitemmillä matkoilla vielä varalta mukana, ja usein lapsen niihin lykkäänkin keskustassa- ihan turvallisuussyistä.



Mutta en ymmärrä miksi tervettä yli kolmevuotiasta pitää lykkiä kaikkialle. Ymmärrän jos on kiireellinen kävelymatka jonnekin, mutta noin yleensä. Eräs tuttu ei antanut silloin 2,5-vuotiaan lapsensa kävellä sataa metriä kirjastoautolle, koska oli muka kiire. :) Hyvin ehti silti vaunut hakea kellarista joo-o...

Se siitä laiskuudesta.

Rattaat ovat mukana kolmevuotiaalle pikkuveljelle, mutta isoveljen väsyessä tehdään välillä vahdin vaihto. Kuljemme ihan kevyesti 5km matkoja kävellen ja kyllä siinä isot pojatkin väsyvät ja istuvat mielellään välillä. Vaan sinäpä arvioit kulkevia ihmisiä sen mukaan, että itse raahaudut kävellen max kahden kilometrin matkoja, joten nuo rattaissa olevat lapsetkaan eivät koskaan tee muuta kuin istuvat löysinä rattaissa koko matkan?

Ei herran jumala, 5- vuotiashan on energiaa täys ja jaksaa kyllä jo retket kävellen. En tunne ketään 5 vuotiasta, joka olisi enää kärryissä, edes retkillä. Ihan samoja monen tunnin retkiä mekin julkisilla teemme ja lapset haluavat vielä näiden reissujenkin jälkeen jäädä ulos leikkimään. Eivätkä valita. Meillä ei pahemmin kärryissä ole viihdytty sen jälkeen kun kävelemään oppivat ja kolme vuotiaana ne jäivät kokonaan pois. Sairaudet on asia erikseen. Kyllä on huvittavan näköistä kun isot lapset istuvat rattaissa, jopa ärsyttävää, vaikka mitä se minulle kuuluu.

Ei herran jumala, 5- vuotiashan on energiaa täys ja jaksaa kyllä jo retket kävellen. En tunne ketään 5 vuotiasta, joka olisi enää kärryissä, edes retkillä. Ihan samoja monen tunnin retkiä mekin julkisilla teemme ja lapset haluavat vielä näiden reissujenkin jälkeen jäädä ulos leikkimään. Eivätkä valita. Meillä ei pahemmin kärryissä ole viihdytty sen jälkeen kun kävelemään oppivat ja kolme vuotiaana ne jäivät kokonaan pois. Sairaudet on asia erikseen. Kyllä on huvittavan näköistä kun isot lapset istuvat rattaissa, jopa ärsyttävää, vaikka mitä se minulle kuuluu.

Oletko niin todellisuudesta vieraantunut, että luulet ihmisten kulkevan lasten kanssa vain retkillä? Monella perheellä ei ole autoa/auto ei ole käytössä lasten kanssa arkikulkemisessa. Kun joka aamu kävellään päiväkotiin ja päiväkodista suoraan kotiin tai kaupan kautta, ei lapsella välttämättä ole vielä/enää energiaa. Silloin saa isompikin levätä (arkikulkemisessa kun ei aina ole niiden retkien aikaa kulkea lapsen nopeudella ja istua lepäämään). Huvireissut ovat asia erikseen, niillä kävellään kiirettä ja istutaan välillä penkille. Vaan mistäs tiedät millä reissulla ja ajalla vastaan tuleva on?

t:sinua edeltänyt, joka antaa viisivuotiaan istua välillä vuorostaan. (Lapset hoikkia eikä meillä edes pääse bussiin ilmaiseksi rattaiden kanssa, mutta bussit kulkevatkin niin huonosti ettei niitä käytetä kuin joskus junalle mennessä)

meillä oli rattaat käytössä vielä neljävuotiaalla välillä, kun mentiin jonnekin koko päiväreissulle, josta kotiuduttiin vasta iltamyöhällä. Kaikki lapset eivät jaksa kävellä kahdeksaa tuntia, tai pari tuntia nukkumaanmenoajan jälkeen.

Siis 5-vuotias ja koululainen rattaissa?? Eikö tuollainen ole jo lapsen pahoinpitelyä?

Kuinka tuon ikäiset kersat edes kehtaavat istua pers homeessa vauvankärryissä? Näin niitä sairaalloisen lihavia, velttoja ja sairaita ihmisiä kasvatetaan...

Meillä lapset ovat kaiket päivät ulkona ja juoksevat, hyppivät ja kiipeilevät. Ei muutaman kilometrin kävelyt tunnu kyllä missään. Jos väsyy niin pidetään tauko. En kyllä edes kehtaisi tuon ikäisiä rattaissa kärrätä, ei sillä että muksut kehtaisivat sellaisissa matkustaakaan.

Suomessa kyllä kuskataan ihan hirveän kokoisia röhköjä vauvanrattaissa, ei ihme että nuoriso on niin huonokuntoista ja lihavaa porukkaa. Osasyynä varmaan ne ilmaiset bussikyydit, ehkä kansanterveyttä ajatellen huonoin keksintö ikinä. Eiku, kaikki nämä ympäriinsä kärrättävät isot lapset ovat vammaisia. Meilläpäin liikuntarajoitteisilla on pyörätuoleja, ei niitä rattaissa työnnetä, mutta Suomessa on kai eri käytännöt?

No jos yhtään helpottaa, niin kumpikaan lapsistani ei ole ylipainoinen, ei pullea, eikä edes lihava. Varsin laihoja ovat molemmat.

Ja rauhottelen sinun järkyttynyttä mieltäsi; meilläkin lapset ovat kaiken päivää ulkona, juoksevat, leikkivät, kiipeilevät, menevät potkulaudalla jne. Ihan aamusta iltaan.

5 kmn fillarilenkki ei tunnu missään. Mutta kun lähdemme koko päiväksi jonnekin, missä välimatkat ovat pitkiä, ne kävellään ja viivymme ihan koko päivän, en edes oleta että heidän täytyisi jaksaa. Sinä istut puistonpenkille pitämään taukoa. Minä kävelen ja laitan lapset kärryyn tauolle - esim. rautatientorilta kaivopuistoon. Sitten jäämme sinne retkelle, kiertelemme aluetta ym.

Kyllä siinä on kuule kävelyä ihan tarpeeksi lapsille, katso kartasta sen matkan pituus. Ja ota huomioon, että lapset juoksentelevat kaivarin puistoissa, leikkivät kallioilla ym ja palaamme sieltä vielä kävellen poiskin jotain reittiä pitkin, bussi lähtee sieltä rautatientorin kupeesta.

Ja olemme liikenteessä ihan aamusta iltaan, emme tekemässä kodin nurkilla mitään 5 km. ulkoilulenkkiä.

Ja pyyhi se näky silmistäsi: rattaat ovat ihan ikivanhat perusrattaat, semmoset softyt, ei siis makuuasentoon menevät kuomurattaat. Lapset eivät istua röhnötä, vaan seisovat jalkatuen päällä, eivätkä he ole siinä kuin max 1 km, tuskin sitäkään, koska en jaksa työntää. Lepuuttavat jalkojaan.

Minusta on lapsen kiusaamita ja lapsen pahoinpitelyä vaatia lapselta samaa jaksamista kuin aikuiseltakin.

Kohta 5 v saa nukahtaa rattaisiin, jos päivä on pitkä, on juostu ja ulkoilut koko se päivä ja väsyttää. Pian 9 v täyttävä saa myös väsyä, ja lepuuttaa jalkojaan. teillä puiston penkillä, meillä rattaitta.

Enkä ymmärrä miksi rattaissa istahtava koululainen on naurettava näky, kun seisomme paikoillaan bussia odottamassa, mutta penkillä istuessaan ei ole lainkaan naurettava näky.

Meilläpäin liikuntarajoitteisilla on pyörätuoleja, ei niitä rattaissa työnnetä, mutta Suomessa on kai eri käytännöt?

Suomessa on käytäntönä, että pyörätuoli otetaan käyttöön vasta sitten, kun lapsi on niin isokokoinen, että ei mahdu rattaissa. Moni viisivuotias vielä mahtuu, vaikka terve samanikäinen ei vaunuja tarvitsekaan.

Pyörätuolit kustantaa yhteiskunta, rattaat taas vanhemmat siinä missä terveillekin lapsille. Ei niitä turhaan hankita.

Jos viisivuotias jaksaa kävellä sen minkä äitinsäkin ja yhtä nopeasti, nii äiti on kyllä varsin huonokuntoinen. Luultavasti myös liikalihava.

ole minullakaan autoa käytössä ja kyllä myös tarhapäivän jälkeen lapset jaksavat vielä ulkoilla, pyöräillä, lähteä uimaan ym. Ei tietenkään aina, silloin jäädäänkin kotiin. Kyllä ihmettelen, eihän mitkään rattaat ole edes mitoitettu näin vanhoille. Pullamössö nuorisoa kasvatetaan.

kaikki eivät voi toimia niin kuin te, että jäädään kotiin, jos lapset eivät jaksa. Meillä esim. oli rattaa aika pitkään käytössä siksi, että joka ikisen tarhapäivän jälkeen piti viedä isompia sisaruksia harrastuksiin. Ei siinä voitu jäädä kotiin, jos lapsi ei jaksanut kävellä.

Joku lapsi voi vaikuttaa monta vuotta ikäistään vanhemmalta, mutta silti voi olla paras kulkea rattaissa. Esim, autistisesta lapsesta ihan heti et voi sanoa, että ei ole ns. normaali lapsi. Helposti ajattelee, että onpa laiskat/ankeat vanhemmat.



Miettikää miltä vanhemmista tuntuu, kun heitä tuijotetaan arvostellen.



En ole itse tälläinen äiti, mutta sieppaa nämä yleistykset.

ole minullakaan autoa käytössä ja kyllä myös tarhapäivän jälkeen lapset jaksavat vielä ulkoilla, pyöräillä, lähteä uimaan ym. Ei tietenkään aina, silloin jäädäänkin kotiin. Kyllä ihmettelen, eihän mitkään rattaat ole edes mitoitettu näin vanhoille. Pullamössö nuorisoa kasvatetaan.

Entä jos lapset ovat väsyneitä kun pitäisi aamulla aikaisin lähteä sinne tarhaan? Jäättekö kotiin

Entä jos lapset ovat väsyneitä jo tarhasta lähdettäessä? Jäättekö tarhaan?

Haisee pahasti siltä, että arvostelijat ovat ihmisiä, jotka kulkevat kävellen vain vapaaehtoiset matkat jotka voi tarvittaessa jättää väliin.

Tiedän pari lasta, jotka ovat olleet parivuotiaina nelivuotiaiden kokoisia (toinen heistä on nykyään liki parimetrinen 17-vuotias hujoppi). Äitinsä ovat aika monta kertaa mielensä pahoittaneet, kun heiltä ovat ulkopuoliset odottaneet nelivuotiaan käytöstä, vaikka ovat siis olleet kahden.