Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ärtyneen suolen oireyhtymä pilaa elämäni

Vierailija
13.11.2014 |

Olen 24-vuotias opiskelija. Valmistun yliopistosta joko ensi keväänä tai vuoden päästä syksyllä. Alani valitsin puhtaasti siitä syystä, että tiesin ettei sen opiskelu vaadi läsnäoloa koululla. Tai vaatisi, mutta käytännössä ei ole pakko. Olen hoitanut 4 edellistä opiskeluvuotta lähes täysin kotoa käsin opiskellen, tentit olen suorittanut lukamalla kirjat ja lainaamalla kavereilta luentomuistiinpanoja. On ylipäätään ihme että minulla on muutama ystävä koululta. En ole kokenut itseäni koskaan opiskelijaksi, eikä se ainakaan hyvältä tunnu etten ole käynyt juuri ollenkaan luennoilla koko tänä aikana. 

Minulla on siis todella paha ärtyneen suolen oireyhtymä. Vuosien tutkimusten ja poissuljettujen muiden vaihtoehtojen tuloksena minulle todettiin, että näin se vain on eikä ole mitään keinoa millä minua voisi auttaa. Ruokavaliolla tai millään kokeilemallani asialla ei ole mitään vaikutusta. Voin ainoastaan pahentaa tilannetta tietyillä ruuilla, joita en luonnollisestikaan syö. Vaiva alkoi yläasteella, ja silloin elämäni oli puhdasta helvettiä, koska koulussa oli käytävä. 

Vaiva oireilee aina syömisen jälkeen. Aamuisin pystyn käymään koululla esim. pakollisilla kielten tunneilla, mutta ruokailun jälkeen (pakko minunkin on syödä) ei tunneille ole enää asiaa. Parhaimmassa tapauksessa selviän sillä, että vatsani myöryää ja kurisee seuraavien tuntien aikana, pahimmassa tapauksessa joudun juoksemaan ruokapöydästä vessaan. Pari viikkoa sitten lähdin ravintolaan juhlistamaan ystävän syntymäpäiviä, ja heti annoksen syötyäni jouduin poistumaan vessaan. Hävettää kirjoittaakin tämä tänne, mutta suurimpia ongelmiani ovat valtavat, kivuliaat ilmavaivat, ripuli ja järkyttävä vatsan turvotus. Joskus ongelma yllättää, ja olen useasti nieleskellyt itkua yrittäen ehtiä kotiin ajoissa. Yhden kerran elämässäni en ehtinyt, ja asia kummittelee mielessäni edelleen. Silloin onneksi olin yksin liikkeellä eikä kukaan nähnyt.

Nuorempana sairastuin lievään masennukseen ja paniikkihäiriöön ongelmani vuoksi. Masentunut en enää ole, mutta ahdistunut kyllä. Luokkahuoneet, elokuvateatterin katsomot ja vastaavat saavat aikaan paniikin tunteen. En tiedä, tulenko koskaan pärjäämään työelämässä. Entä sosiaalinen elämä, puoliso? Miten tästä voisi kenellekään koskaan kertoa. Kuka edes jaksaisi vessassa ravaavaa, hermostunutta ja rajoittunutta ihmistä, joka voi joutua jättämään vaikka kivat juhlat kesken tällaisen syyn takia. Pelkään myös sitä, että tulevaisuudessa pidätyskykyni jostain syystä heikkenee. Vaikka synnytyksen tai ihan vain vanhenemisen vuoksi. En pystyisi käymään ulkona enää ollenkaan.

Vuosien ajan vaadin eri tutkimuksia ja apua lääkäreiltä. Kaikkensa he yrittivätkin, mutta minua ei ilmeisesti voi auttaa. Minusta ei ole löydetty mitään konkreettista vikaa, kaikki mahdollinen on tutkittu, eikä ole mitään tiettyjä ruoka-aineita jotka voisin vain jättää pois. Ainut toimiva keino olisi lakata kokonaan syömästä, ja sitä en tietenkään voi tehdä. 

Olkaa onnellisia te, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Antaisin ihan mitä tahansa siitä, että voisin syödä normaalisti ja jatkaa sen jälkeen päivääni ilman ongelmia. 

Kommentit (487)

Vierailija
41/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 18:55"]

Jos jotain kiinnostaa niin löysin tälläisen sivun jossa oli lyhyitä videoita funktionaalisen lääketieteen näkökulmasta IBS:n. -Kiinnostunut

https://www.functionalmedicine.org/conference.aspx?id=2675&cid=0&section=t303

[/quote]

 

Valitettavasti funktionaalinen "lääketiede" on pseudotiedettä. Huuhaata, joka ei perustu tieteelliseen tietoon, vaan käyttää hoitomuotoja, jotka on joko todistettu hyödyttömiksi tai joiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.

 

Tuosta vähän tietoa Jeffrey Blandista, joka on tuon linkitetyn Institute for Functional Medicinen perustaja: http://www.quackwatch.com/04ConsumerEducation/bland.html

 

Ja Mark Hymanista, joka on instituutin johtokunnan puheenjohtaja ja itse harjoittaa "funktionaalista lääketiedettä": http://www.sciencebasedmedicine.org/bill-and-hillary-clinton-go-woo-with-mark-hyman-and-functional-medicine/

 

Mainio artikkeli 'Functional medicine (FM) what it is?': http://www.sciencebasedmedicine.org/fuctional-medicine-fm-what-is-it/

 

Suomeksi löytyy todella vähän kritiikkiä FM:ää kohtaan - hakutulokset antavat sivukaupalla vain näitä palvelujaan mainostavia rahastajia - mutta Aamulehdessä on julkaistu yksi artikkeli: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194877228407/artikkeli/puheenaihe+uskomushoitoja+ja+lisaravinnebisnesta+flt+puhdistaa+kukkarosi.html

Vierailija
42/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:16"]

3 ja 4, kiitos neuvoista mutta olen kokeillut molempia. En huomannut minkäänlaista muutosta. Olenkin arvellut, että jos joidenkin ruoka-aineiden pois jättäminen auttaisi, niin olisin varmaan huomannut vuosien varrella että vatsa sietäisi joitain ruokia paremmin. Näin ei ole, vaan samat oireet aiheuttaa niin vaalea leipä, tumma leipä, jogurtti, perunamuusi, riisi kuin hedelmätkin. Siis kaikki mitä suuhuni pistän. On toki kausia, kun vatsa on rauhallisempi, ja nämä kaudet olen yhdistänyt stressin vähenemiseen. 

Pahimmaksi ongelmaksi nimeäisin ilmavaivat, sillä ne vaivaavat koko ajan ja joka päivä, toisin kuin esim. ripuli ja nämä "kiire vessaan" -tilanteet. Ilmavaivoihin on onneksi lääkkeitä, jotka helpottavat, mutta ongelma ei silti poistu.

Ap

[/quote]

 

Karppaus ? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen kuuluin niihin ihmisiin, joka ajatteli ettei ikinä rupea näin rajoitetulle ruokavaliolle. Siinä sitten kärsin pari vuotta, kun vetelin napaan mitä mieli teki; maitotuotteita, leipää, pastaa, omenaa, päärynää, sipulia,  todella paljon suklaata ja karkkia, sipsiä, pizzaa jne. Välillä koitin syödä maitohappobakteereita ja hiivanhäätökuureja, joista ei ollut _mitään_ apua, koska en puuttunut ruokavalioon. Kun kävi läpi kaikki ahdistavat tutkimukset, tähystykset ja vaikka mitkä, niin päätin, että mähän en näitä "turhaan" läpi käynyt. Pakkohan sitä ruokavaliota on muuttaa niin pitkälle kuin vain pystyy, tai tavallaan saa syyttää ihan itseään. Tottakai ymmärrän, että aina juhlissa, kaverilla, ulkona, ulkomaanmatkoilla jne. ei voi vaikuttaa siihen, mitä syö, mutta kuitenkin suurimmaksi osaksi voi. Uskon myös siihen, että vanhavat maitohappobakteerit ja entsyymivalmisteet eivät välttämättä auta mitään, jos ruokapuoli ei ole kunnossa. 

Onko kukaan muuten kokeillut digest goldia? Harkitsin sen tilaamista. 

Vierailija
44/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syöttäkää lapsillenne pienestä pitäen puhdasta lisäaineetonta ruokaa. Tää on hirveetä miten nää elintasosuolistosairaudet lisääntyvät koko ajan. Suuri osa suolistosairaiden vanhemmista saa katsoa peiliin.

Vierailija
45/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole itse varma, uskonko edes koko ärtyneen paksusuolen oireyhtymään, vai onko se vain lääkäreiden keksimä diagnoosi oireyhtymälle, jonka syytä ei tiedetä. Olen siis itsekin saanut tuon diagnoosin.

Mä olen sitä mieltä, että kyse on pahasta mikroflooran epätasapainotilasta suolistossa, jonka syntymiseen vaikuttavat syödyt antibioottikuurit, vääränlainen ravinto, liian vähäinen liikunta, stressi jne.

Syömämme ravinto on ensinnäkin liian steriloitua. Emme saa tarpeeksi luonnon probiootteja, jotka ovat suoliston terveyden perusta. Lisäksi syömme liikaa lisäaineita, lääkkeitä, hormoneja ja muita myrkkyjä.

Jos ravinto kulkeutuu suolistossasi liian nopeaa, ripuloit usein ja näin ravintoaineet eivät ehdi imeytyä. Tämä saattaa johtaa erilaisiin puutostiloihin elimistössä, joka puolestaan voi aiheuttaa masennusta. Aivot ovat loppujen lopuksi kudos-solumössöä ja pelkkää kemiaa. Olet helvetinmoisessa oravanpyörässä.

Minä uskon täysin, että oikea ravinto on ratkaisu sun ongelmaasi. Uskon täysin, että sulla on täysi mahdollisuus parantua ja elää normaalia elämää!

Millä minä paranin? Ruokavaliolla, kovalla lisäravinnetankkauksella, säännöllisellä liikunnalla, säännöllisillä ruoka-ajoilla ja riittävällä unella. Ensin aloin parantumaan fyysisesti, henkinen puoli tulee hitaasti, mutta varmasti perässä.

En käytä mitään, missä on lisättyä valkoista sokeria. Siis totaalikieltäytyminen. Vaaleat viljat, vehnä pahimpana, valkoinen riisi kiellettyjen listalla. Kaikki einekset pannassa. Ruoka itse tehtynä mahdollisimman puhtaista luomutuotteista. Ei maitoa! Paljon marjoja ja vihanneksia, juureksia. Hapanmaitotuotteita vatsani kestää. Aluksi jouduin soseuttamaan kaiken ravinnon. Tällä vähensin kuormitusta ja ylimääräistä työskentelyä suolistossa. Smoothieita meni litratolkulla. Pikkuhiljaa aloin kokeilemaan kokonaisia paloja ja katsoin, mitä suolisto kestää.

Ja niitä probiootteja triplamääriä. Jonkun mainitsema aloevera juoma on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Hyviä öljyjä paljon! Ne voiteluvaikeuksia suolistoa.

Uskon kuule sataprosenttisesti, että sulla on mahdollisuus parantua. Se vaatii täydellisen muutoksen sun elämässä, asenteessa ravintoon, rutkasti uskoa ja itsekuria.

Kun katsot katukuvaa, siellä kulkee paljon ylipainosia eritavoin suolistosairaita ihmisiä. Eikä ihme, kun tietää, mitä p*skaa ihmiset suuhunsa pistää. Sä olet nuori ihminen ja voit vielä muuttaa paljon asioita. Ja kuten joku sanoi, onneksi suolistosi ei ole siinä kunnossa, että siellä olisi chron ja cu. Ja en, en yhtään vähättele oireitasi. Tiedän, että sun sairautesi on ihan yhtä invalidisoiva ja kärsimystä aiheuttava. Ero on vaan, että sun suolisto ei ole vielä lopullisesti tärveltynyt ja sun tilanteesta on huomattavasti helpompi kuntoutua viettämään ns normaalia elämää. 

Voimia!

Vierailija
46/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entä jos söisit kiinteää ruokaa vain illalla kotona ja sitten aamulla ja päivällä lähinnä joisit? Ehkä olisit jo keksinyt tämän, jos näin pystyisi tekemään, mutta tuli vain mieleen. Pelkkä vedenjuonti ei varmaan aiheita oireita?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:58"]

Ennen kuuluin niihin ihmisiin, joka ajatteli ettei ikinä rupea näin rajoitetulle ruokavaliolle. Siinä sitten kärsin pari vuotta, kun vetelin napaan mitä mieli teki; maitotuotteita, leipää, pastaa, omenaa, päärynää, sipulia,  todella paljon suklaata ja karkkia, sipsiä, pizzaa jne. Välillä koitin syödä maitohappobakteereita ja hiivanhäätökuureja, joista ei ollut _mitään_ apua, koska en puuttunut ruokavalioon. Kun kävi läpi kaikki ahdistavat tutkimukset, tähystykset ja vaikka mitkä, niin päätin, että mähän en näitä "turhaan" läpi käynyt. Pakkohan sitä ruokavaliota on muuttaa niin pitkälle kuin vain pystyy, tai tavallaan saa syyttää ihan itseään. Tottakai ymmärrän, että aina juhlissa, kaverilla, ulkona, ulkomaanmatkoilla jne. ei voi vaikuttaa siihen, mitä syö, mutta kuitenkin suurimmaksi osaksi voi. Uskon myös siihen, että vanhavat maitohappobakteerit ja entsyymivalmisteet eivät välttämättä auta mitään, jos ruokapuoli ei ole kunnossa. 

Onko kukaan muuten kokeillut digest goldia? Harkitsin sen tilaamista. 

[/quote]

Lisään vielä, että eihän se ruokavaliokaan auta 100% mutta varmasti sillä on paljon vaikutusta suurimmalle osalle :) Itsellänikin vaan tuntuu kasvavan se lista ruoka-aineista, jota en "saa" syödä ja tottakai se harmittaa... mutta minkäs teet.

Vierailija
48/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 20:03"]En ole itse varma, uskonko edes koko ärtyneen paksusuolen oireyhtymään, vai onko se vain lääkäreiden keksimä diagnoosi oireyhtymälle, jonka syytä ei tiedetä. Olen siis itsekin saanut tuon diagnoosin.

Mä olen sitä mieltä, että kyse on pahasta mikroflooran epätasapainotilasta suolistossa, jonka syntymiseen vaikuttavat syödyt antibioottikuurit, vääränlainen ravinto, liian vähäinen liikunta, stressi jne.

Syömämme ravinto on ensinnäkin liian steriloitua. Emme saa tarpeeksi luonnon probiootteja, jotka ovat suoliston terveyden perusta. Lisäksi syömme liikaa lisäaineita, lääkkeitä, hormoneja ja muita myrkkyjä.

Jos ravinto kulkeutuu suolistossasi liian nopeaa, ripuloit usein ja näin ravintoaineet eivät ehdi imeytyä. Tämä saattaa johtaa erilaisiin puutostiloihin elimistössä, joka puolestaan voi aiheuttaa masennusta. Aivot ovat loppujen lopuksi kudos-solumössöä ja pelkkää kemiaa. Olet helvetinmoisessa oravanpyörässä.

Minä uskon täysin, että oikea ravinto on ratkaisu sun ongelmaasi. Uskon täysin, että sulla on täysi mahdollisuus parantua ja elää normaalia elämää!

Millä minä paranin? Ruokavaliolla, kovalla lisäravinnetankkauksella, säännöllisellä liikunnalla, säännöllisillä ruoka-ajoilla ja riittävällä unella. Ensin aloin parantumaan fyysisesti, henkinen puoli tulee hitaasti, mutta varmasti perässä.

En käytä mitään, missä on lisättyä valkoista sokeria. Siis totaalikieltäytyminen. Vaaleat viljat, vehnä pahimpana, valkoinen riisi kiellettyjen listalla. Kaikki einekset pannassa. Ruoka itse tehtynä mahdollisimman puhtaista luomutuotteista. Ei maitoa! Paljon marjoja ja vihanneksia, juureksia. Hapanmaitotuotteita vatsani kestää. Aluksi jouduin soseuttamaan kaiken ravinnon. Tällä vähensin kuormitusta ja ylimääräistä työskentelyä suolistossa. Smoothieita meni litratolkulla. Pikkuhiljaa aloin kokeilemaan kokonaisia paloja ja katsoin, mitä suolisto kestää.

Ja niitä probiootteja triplamääriä. Jonkun mainitsema aloevera juoma on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Hyviä öljyjä paljon! Ne voiteluvaikeuksia suolistoa.

Uskon kuule sataprosenttisesti, että sulla on mahdollisuus parantua. Se vaatii täydellisen muutoksen sun elämässä, asenteessa ravintoon, rutkasti uskoa ja itsekuria.

Kun katsot katukuvaa, siellä kulkee paljon ylipainosia eritavoin suolistosairaita ihmisiä. Eikä ihme, kun tietää, mitä p*skaa ihmiset suuhunsa pistää. Sä olet nuori ihminen ja voit vielä muuttaa paljon asioita. Ja kuten joku sanoi, onneksi suolistosi ei ole siinä kunnossa, että siellä olisi chron ja cu. Ja en, en yhtään vähättele oireitasi. Tiedän, että sun sairautesi on ihan yhtä invalidisoiva ja kärsimystä aiheuttava. Ero on vaan, että sun suolisto ei ole vielä lopullisesti tärveltynyt ja sun tilanteesta on huomattavasti helpompi kuntoutua viettämään ns normaalia elämää. 

Voimia!
[/quote]

Järjen ääni

70

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täälläkin kärsitään. Mua oikeasti ahdistaa, kun joudun huomenna lähtemään luokan kanssa 8tunnin bussimatkalle, päiväksi messuille ja vielä 8 tuntia takaisin. En uskalla syödä varmaan mitään...

Vierailija
50/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP:kuulostaa tutulta. Itsekin olen eräätkin luennot yliopistolla hikoillut tuskasta, kun vatsaa väänsi niin kauheasti. Opiskelutkin venyivät ihan sen takia, etten pystynyt suorittamaan niin paljon kursseja kuin olisin halunnut. Päivisin oli pakko levätä, että vatsan kanssa pystyi elämään. Yksi keino joka minua auttoi oli se,että opin rentoutumaan. Siis ihan oikeasti opettelin tavan rentoutua vaikka luennolla. Se ainakin minulla helpotti sitä suoliston jatkuvaa kramppaamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 20:03"]

En ole itse varma, uskonko edes koko ärtyneen paksusuolen oireyhtymään, vai onko se vain lääkäreiden keksimä diagnoosi oireyhtymälle, jonka syytä ei tiedetä. Olen siis itsekin saanut tuon diagnoosin.

Mä olen sitä mieltä, että kyse on pahasta mikroflooran epätasapainotilasta suolistossa, jonka syntymiseen vaikuttavat syödyt antibioottikuurit, vääränlainen ravinto, liian vähäinen liikunta, stressi jne.

Syömämme ravinto on ensinnäkin liian steriloitua. Emme saa tarpeeksi luonnon probiootteja, jotka ovat suoliston terveyden perusta. Lisäksi syömme liikaa lisäaineita, lääkkeitä, hormoneja ja muita myrkkyjä.

Jos ravinto kulkeutuu suolistossasi liian nopeaa, ripuloit usein ja näin ravintoaineet eivät ehdi imeytyä. Tämä saattaa johtaa erilaisiin puutostiloihin elimistössä, joka puolestaan voi aiheuttaa masennusta. Aivot ovat loppujen lopuksi kudos-solumössöä ja pelkkää kemiaa. Olet helvetinmoisessa oravanpyörässä.

Minä uskon täysin, että oikea ravinto on ratkaisu sun ongelmaasi. Uskon täysin, että sulla on täysi mahdollisuus parantua ja elää normaalia elämää!

Millä minä paranin? Ruokavaliolla, kovalla lisäravinnetankkauksella, säännöllisellä liikunnalla, säännöllisillä ruoka-ajoilla ja riittävällä unella. Ensin aloin parantumaan fyysisesti, henkinen puoli tulee hitaasti, mutta varmasti perässä.

En käytä mitään, missä on lisättyä valkoista sokeria. Siis totaalikieltäytyminen. Vaaleat viljat, vehnä pahimpana, valkoinen riisi kiellettyjen listalla. Kaikki einekset pannassa. Ruoka itse tehtynä mahdollisimman puhtaista luomutuotteista. Ei maitoa! Paljon marjoja ja vihanneksia, juureksia. Hapanmaitotuotteita vatsani kestää. Aluksi jouduin soseuttamaan kaiken ravinnon. Tällä vähensin kuormitusta ja ylimääräistä työskentelyä suolistossa. Smoothieita meni litratolkulla. Pikkuhiljaa aloin kokeilemaan kokonaisia paloja ja katsoin, mitä suolisto kestää.

Ja niitä probiootteja triplamääriä. Jonkun mainitsema aloevera juoma on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Hyviä öljyjä paljon! Ne voiteluvaikeuksia suolistoa.

Uskon kuule sataprosenttisesti, että sulla on mahdollisuus parantua. Se vaatii täydellisen muutoksen sun elämässä, asenteessa ravintoon, rutkasti uskoa ja itsekuria.

Kun katsot katukuvaa, siellä kulkee paljon ylipainosia eritavoin suolistosairaita ihmisiä. Eikä ihme, kun tietää, mitä p*skaa ihmiset suuhunsa pistää. Sä olet nuori ihminen ja voit vielä muuttaa paljon asioita. Ja kuten joku sanoi, onneksi suolistosi ei ole siinä kunnossa, että siellä olisi chron ja cu. Ja en, en yhtään vähättele oireitasi. Tiedän, että sun sairautesi on ihan yhtä invalidisoiva ja kärsimystä aiheuttava. Ero on vaan, että sun suolisto ei ole vielä lopullisesti tärveltynyt ja sun tilanteesta on huomattavasti helpompi kuntoutua viettämään ns normaalia elämää. 

Voimia!

[/quote]

Itse olen lukenut mm. Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino-kirjan ja sitä lukiessa tuli samanlaisia juttuja mieleen :) Kärsin muuten monta vuotta anemiasta ja söin aivan vääränlaista ruokaa, nämä varmasti liittyvät toisiinsa... Nytkin harkitsen iherbistä lisäravinnetilausta ja mietin, että hyödyttääkö se mitään tai että imeytyvätkö ne edes, jos ei ole suolisto kunnossa... Mutta hyviä vinkkejä, vaikka en olekaan ap!

Vierailija
52/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on keväällä edessä ulkomaanmatka ja _hieman_ jännittää, miten se tulee menemään näiden oireiden kanssa... Tai jos olen sinne asti syömättä mm. viljoja ja siellä niitä "joudun" syömään, niin voi olla vatsa hieman kipeä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kovasti täällä keskustellaan tuosta ruokavaliosta ja vannotaan sen nimeen, mutta ihan oikeasti se ei kertakaikkiaan välttämättä auta! Minä en voisi syödä muutakun veteen keitettyä kaurapuuroa ja mustikoita jos en käyttäisi lääkkeitä tähän vaivaan. En todellakaan haluaisi loppuelämääni syödä pelkkää puuroa mustikkasopalla kun kerran lääkkeiden avulla voin syödä niinkuin normaali ihminen. Onko muuten kenelläkään muulla kokemusta siitä miten raskaus on vaikuttanut IBS:ään? Itselläni 2 raskautta vaivan aikana ja olen silloin voinut paremmin kuin koskaan. Muutama kk synnytyksestä oireet palanneet. Mistähän voisi johtua?

Vierailija
54/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:36"]

IBS on vielä pieni vaiva verrattuna Cu:aan tai Crohniin. Jäät kyllä eloon vaikka joudutkin katsomaan mitä suuhusi laitat. Ja tiedoksi, ei välttämättä poistu kaikki oireet ruokavaliolla.

[/quote]

Eläpä halveksu ja väheksy muiden sairauksia! Oireet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä. Tiedän ihmisiä, joilla on hyvin lievä CU tai Crohn ja ihmisiä, joilla on hyvin hankala IBS.

t. erittäin vaikeaa ja invalidisoivaa Crohnin tautia lapsesta sairastanut ihminen, jolla riittää kuitenkin empatiaa muitakin ihmisiä kohtaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 20:18"]

Kovasti täällä keskustellaan tuosta ruokavaliosta ja vannotaan sen nimeen, mutta ihan oikeasti se ei kertakaikkiaan välttämättä auta! Minä en voisi syödä muutakun veteen keitettyä kaurapuuroa ja mustikoita jos en käyttäisi lääkkeitä tähän vaivaan. En todellakaan haluaisi loppuelämääni syödä pelkkää puuroa mustikkasopalla kun kerran lääkkeiden avulla voin syödä niinkuin normaali ihminen. Onko muuten kenelläkään muulla kokemusta siitä miten raskaus on vaikuttanut IBS:ään? Itselläni 2 raskautta vaivan aikana ja olen silloin voinut paremmin kuin koskaan. Muutama kk synnytyksestä oireet palanneet. Mistähän voisi johtua?

[/quote]

Noh, ainut lääke josta mulle edes mainittiin lääkärissä oli masennuslääke. Kuulemma on kokeiluasteella tutkimukset siitä, auttaako masennuslääkkeet pieninä annoksina nostamaan kipukynnystä tjsp. Että sellasta, en lähtenyt kokeilemaan. Yritän ensin rajata ruokavaliotani mahdollisimman paljon ja sitten turvautua siihen imodiumiin. Vai mitä lääkettä itse käytät?

Vierailija
56/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:00"]

Olen 24-vuotias opiskelija. Valmistun yliopistosta joko ensi keväänä tai vuoden päästä syksyllä. Alani valitsin puhtaasti siitä syystä, että tiesin ettei sen opiskelu vaadi läsnäoloa koululla. Tai vaatisi, mutta käytännössä ei ole pakko. Olen hoitanut 4 edellistä opiskeluvuotta lähes täysin kotoa käsin opiskellen, tentit olen suorittanut lukamalla kirjat ja lainaamalla kavereilta luentomuistiinpanoja. On ylipäätään ihme että minulla on muutama ystävä koululta. En ole kokenut itseäni koskaan opiskelijaksi, eikä se ainakaan hyvältä tunnu etten ole käynyt juuri ollenkaan luennoilla koko tänä aikana. 

Minulla on siis todella paha ärtyneen suolen oireyhtymä. Vuosien tutkimusten ja poissuljettujen muiden vaihtoehtojen tuloksena minulle todettiin, että näin se vain on eikä ole mitään keinoa millä minua voisi auttaa. Ruokavaliolla tai millään kokeilemallani asialla ei ole mitään vaikutusta. Voin ainoastaan pahentaa tilannetta tietyillä ruuilla, joita en luonnollisestikaan syö. Vaiva alkoi yläasteella, ja silloin elämäni oli puhdasta helvettiä, koska koulussa oli käytävä. 

Vaiva oireilee aina syömisen jälkeen. Aamuisin pystyn käymään koululla esim. pakollisilla kielten tunneilla, mutta ruokailun jälkeen (pakko minunkin on syödä) ei tunneille ole enää asiaa. Parhaimmassa tapauksessa selviän sillä, että vatsani myöryää ja kurisee seuraavien tuntien aikana, pahimmassa tapauksessa joudun juoksemaan ruokapöydästä vessaan. Pari viikkoa sitten lähdin ravintolaan juhlistamaan ystävän syntymäpäiviä, ja heti annoksen syötyäni jouduin poistumaan vessaan. Hävettää kirjoittaakin tämä tänne, mutta suurimpia ongelmiani ovat valtavat, kivuliaat ilmavaivat, ripuli ja järkyttävä vatsan turvotus. Joskus ongelma yllättää, ja olen useasti nieleskellyt itkua yrittäen ehtiä kotiin ajoissa. Yhden kerran elämässäni en ehtinyt, ja asia kummittelee mielessäni edelleen. Silloin onneksi olin yksin liikkeellä eikä kukaan nähnyt.

Nuorempana sairastuin lievään masennukseen ja paniikkihäiriöön ongelmani vuoksi. Masentunut en enää ole, mutta ahdistunut kyllä. Luokkahuoneet, elokuvateatterin katsomot ja vastaavat saavat aikaan paniikin tunteen. En tiedä, tulenko koskaan pärjäämään työelämässä. Entä sosiaalinen elämä, puoliso? Miten tästä voisi kenellekään koskaan kertoa. Kuka edes jaksaisi vessassa ravaavaa, hermostunutta ja rajoittunutta ihmistä, joka voi joutua jättämään vaikka kivat juhlat kesken tällaisen syyn takia. Pelkään myös sitä, että tulevaisuudessa pidätyskykyni jostain syystä heikkenee. Vaikka synnytyksen tai ihan vain vanhenemisen vuoksi. En pystyisi käymään ulkona enää ollenkaan.

Vuosien ajan vaadin eri tutkimuksia ja apua lääkäreiltä. Kaikkensa he yrittivätkin, mutta minua ei ilmeisesti voi auttaa. Minusta ei ole löydetty mitään konkreettista vikaa, kaikki mahdollinen on tutkittu, eikä ole mitään tiettyjä ruoka-aineita jotka voisin vain jättää pois. Ainut toimiva keino olisi lakata kokonaan syömästä, ja sitä en tietenkään voi tehdä. 

Olkaa onnellisia te, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Antaisin ihan mitä tahansa siitä, että voisin syödä normaalisti ja jatkaa sen jälkeen päivääni ilman ongelmia. 

[/quote]

Oletko koettanut Imodiumia tai vastaavia valmisteita? Itse olen saanut sillä oman sairauteni parempaan hallintaan (ei tosin IBS vaan vaikea CU). Itse olen huomannut, että teho on paras, jos otan useamman tabletin kerralla. 

Vierailija
57/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 20:18"]

Kovasti täällä keskustellaan tuosta ruokavaliosta ja vannotaan sen nimeen, mutta ihan oikeasti se ei kertakaikkiaan välttämättä auta! Minä en voisi syödä muutakun veteen keitettyä kaurapuuroa ja mustikoita jos en käyttäisi lääkkeitä tähän vaivaan. En todellakaan haluaisi loppuelämääni syödä pelkkää puuroa mustikkasopalla kun kerran lääkkeiden avulla voin syödä niinkuin normaali ihminen. Onko muuten kenelläkään muulla kokemusta siitä miten raskaus on vaikuttanut IBS:ään? Itselläni 2 raskautta vaivan aikana ja olen silloin voinut paremmin kuin koskaan. Muutama kk synnytyksestä oireet palanneet. Mistähän voisi johtua?

[/quote]

 

Musta on tullut itsestä kovin lääkevastainen. Monet lääkkeet kroonistavat sairautta ja aiheuttavat riippuvuutta. Ja minusta on huono lähtökohta jos lääkkeiden ansiosta voi jatkaa "epäterveellisen ravinnon" syöntiä. Voi olla, että kymmenen vuoden päästä tilanne on huonompi, eivätkä lääkeetkään enää auta.

Mä ajattelen, että suoliston bakteerikanta on koko meidän terveyden perusta. Sitä voi joko hoitaa ja helliä tai vahingoittaa elintavoilla. Tietynlainen ravinto ruokkii tiettyjä haitallisia bakteereja, jotka syövät elintilaa joltain toiselta tärkeältä bakteerilta, joka pikkuhiljaa häviää suolistosta. Jokaisella bakteerilla on tehtävänsä. Ne pilkkovat ja auttavat ravintoaineita imeytymään. Kun tiettyjä ravintoaineita pilkkovat bakteerit häviävät, alkaa tämä ruoka- aine aiheuttaa allergista reaktiota elimistössä. Elimistö tulkitsee tämän ravintoaineen haittatekijäksi ja poistaa tämän esim ripulin avulla elimistöstä. Syntyy autoimmuunisairauksia.

Koska saamme oman bakteerikantamme synnytyksessä äideiltämme, vaikuttavat äidin elintavat, ravinto ja suoliston bakteerifloora suoraan vauvan hyvinvointiin, terveyteen ja esim allergioiden syntyyn. Seuraava sukupolvi näyttää olevan aina edellistä sairaampi, mitä tulee juuri autoimmuunisairauksiin ja allergioihin.

No kukin uskoo, mihin haluaa. Minulle tämä on niin päivänselvää.

terveisin 71

Vierailija
58/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:00"]

Olen 24-vuotias opiskelija. Valmistun yliopistosta joko ensi keväänä tai vuoden päästä syksyllä. Alani valitsin puhtaasti siitä syystä, että tiesin ettei sen opiskelu vaadi läsnäoloa koululla. Tai vaatisi, mutta käytännössä ei ole pakko. Olen hoitanut 4 edellistä opiskeluvuotta lähes täysin kotoa käsin opiskellen, tentit olen suorittanut lukamalla kirjat ja lainaamalla kavereilta luentomuistiinpanoja. On ylipäätään ihme että minulla on muutama ystävä koululta. En ole kokenut itseäni koskaan opiskelijaksi, eikä se ainakaan hyvältä tunnu etten ole käynyt juuri ollenkaan luennoilla koko tänä aikana. 

Minulla on siis todella paha ärtyneen suolen oireyhtymä. Vuosien tutkimusten ja poissuljettujen muiden vaihtoehtojen tuloksena minulle todettiin, että näin se vain on eikä ole mitään keinoa millä minua voisi auttaa. Ruokavaliolla tai millään kokeilemallani asialla ei ole mitään vaikutusta. Voin ainoastaan pahentaa tilannetta tietyillä ruuilla, joita en luonnollisestikaan syö. Vaiva alkoi yläasteella, ja silloin elämäni oli puhdasta helvettiä, koska koulussa oli käytävä. 

Vaiva oireilee aina syömisen jälkeen. Aamuisin pystyn käymään koululla esim. pakollisilla kielten tunneilla, mutta ruokailun jälkeen (pakko minunkin on syödä) ei tunneille ole enää asiaa. Parhaimmassa tapauksessa selviän sillä, että vatsani myöryää ja kurisee seuraavien tuntien aikana, pahimmassa tapauksessa joudun juoksemaan ruokapöydästä vessaan. Pari viikkoa sitten lähdin ravintolaan juhlistamaan ystävän syntymäpäiviä, ja heti annoksen syötyäni jouduin poistumaan vessaan. Hävettää kirjoittaakin tämä tänne, mutta suurimpia ongelmiani ovat valtavat, kivuliaat ilmavaivat, ripuli ja järkyttävä vatsan turvotus. Joskus ongelma yllättää, ja olen useasti nieleskellyt itkua yrittäen ehtiä kotiin ajoissa. Yhden kerran elämässäni en ehtinyt, ja asia kummittelee mielessäni edelleen. Silloin onneksi olin yksin liikkeellä eikä kukaan nähnyt.

Nuorempana sairastuin lievään masennukseen ja paniikkihäiriöön ongelmani vuoksi. Masentunut en enää ole, mutta ahdistunut kyllä. Luokkahuoneet, elokuvateatterin katsomot ja vastaavat saavat aikaan paniikin tunteen. En tiedä, tulenko koskaan pärjäämään työelämässä. Entä sosiaalinen elämä, puoliso? Miten tästä voisi kenellekään koskaan kertoa. Kuka edes jaksaisi vessassa ravaavaa, hermostunutta ja rajoittunutta ihmistä, joka voi joutua jättämään vaikka kivat juhlat kesken tällaisen syyn takia. Pelkään myös sitä, että tulevaisuudessa pidätyskykyni jostain syystä heikkenee. Vaikka synnytyksen tai ihan vain vanhenemisen vuoksi. En pystyisi käymään ulkona enää ollenkaan.

Vuosien ajan vaadin eri tutkimuksia ja apua lääkäreiltä. Kaikkensa he yrittivätkin, mutta minua ei ilmeisesti voi auttaa. Minusta ei ole löydetty mitään konkreettista vikaa, kaikki mahdollinen on tutkittu, eikä ole mitään tiettyjä ruoka-aineita jotka voisin vain jättää pois. Ainut toimiva keino olisi lakata kokonaan syömästä, ja sitä en tietenkään voi tehdä. 

Olkaa onnellisia te, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Antaisin ihan mitä tahansa siitä, että voisin syödä normaalisti ja jatkaa sen jälkeen päivääni ilman ongelmia. 

[/quote]

Rakas ap, tekstisi sai kyyneleet silmiini. Toivon kaikkea hyvää sinulle elämääsi. Olen itse sairastanut Crohnin tautia lapsesta saakka. Suurin osa suolistostani on leikattu pois, olen kärsinyt kaikista mahdollisista sairauksista (mukaan lukien keuhko- ja aivoveritulppa), mikään lääkehoito ei ole auttanut jne. Tästä huolimatta olen löytänyt rakastavan, ymmärtäväisen kumppanin ja ihanan parhaan ystävän, jotka ovat pysyneet rinnallani (molemmat terveitä, mutta erittäin empaattisia ja ymmärtäväisiä - usko pois, sellaisiakin löytyy). Uskon ja toivon, että se on mahdollista myös sinulle :)

Vierailija
59/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:56"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:49"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:36"]IBS on vielä pieni vaiva verrattuna Cu:aan tai Crohniin. Jäät kyllä eloon vaikka joudutkin katsomaan mitä suuhusi laitat. Ja tiedoksi, ei välttämättä poistu kaikki oireet ruokavaliolla. [/quote] Anteeksi nyt vaan mutta IBS ei ole mikään pieni vaiva, pahimmassa tapauksessa oireet melkeinpä samat kuin chrohnissa!! Suututtaa tuo ainainen IBS:n vähättely!

[/quote]

Suutu vaan ihan rauhassa, tiedän kyllä mistä puhun! Keskimmäisellä pojallani on vaikea CU, tyttärellä myös CU+ IBS. Itselläni IBS ja vanhimmalla pojalla keliakia ja IBS.

 

Palataan asiaan sitten kun joudut pistämään itseesi biologisia lääkkeitä ja syömää asacolit ja kortisonit eikä mikään meinaa topata verenvuotoa!

Ja tyttärellä jatkuvasti kipuja ja pahoinvointia.

[/quote]

Olet kyllä uskomaton ihminen.  Ei tämä ole mikään kilpailu, että kenellä on pahin ja vakavin sairaus. Miten voikin joku olla noin epäempaattinen ja juntti...

Vierailija
60/487 |
13.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 15:28"]

Onko pakko syödä? Pärjäisitkö nutridrinkeillä?

[/quote]

Alapeukuttajat, en kirjoittanut tätä viestiä, mutta tämä ei oikeasti ole pöllömpi neuvo. Mulla on vaikea Cu, ja sain huomattavasti suolistoani rauhoitettua tällä konstilla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän kolme