Olsitko löytänyt ruokapöydästämme syötävää itsellesi?

Tietyt aineet eivät imeydy raaasta porkkanasta, olisko ollut jonkun vitamiinin esiaste. Näin olen jostain lukenut, nyt ei aineen nimi tule mieleen.

Jeps, totta puhut! Ko. vitamiini on A:n esiaste eli beetakaroteeni.

olisimme tarjonneet hiukan myöhemmin kahvia, mutta kieltäytyivät, koska eivät kuulemma voineet juoda kahvia, kun eivät olleet oikein syöneet kunnolla koko päivänä. ap

Tulee mieleen, että onkohan kyseessä perhe, jossa on aina syöty vain pastaa ja pizzaa? :D

Todella hyvät tarjottavat olit tehnyt, ei voinut siitä olla kiinni!

tosi hyvälle ja terveellisille! Olisin tosi mielelläni nauttinut noista ruoista (silli olisi ehkä jäänyt välistä), ehkä perheen lapset syövät kotona prosessoituja valmisruokia?!

että miksi ruoka ei maistu. Vaikea meidän on mitään tällä palstalla sanoa.



Minulle olisi kelvannut kaikki muu paitsi porsas ja olisin syönyt hyvällä ruokahalulla. Rakastan lohta, salaatteja ja raejuustoa.

etkö tosiaan syö edes kerran päivässä? Jos minut kutsutaan syömään jonnekin, olen siitä iloinen, en ahdistunut. Koska ihminen kuitenkin tarvitsee syötävää, kivahan se on, jos joku toinen sen joskus tarjoaa ja laittaa.

Normaali ihminen ei nosta ruokaa sellaiselle jalustalle, että se menisi ohi sosiaalisista suhteista.

en ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi ruualla pitää ostaa toisten hyväksyntä. Jos joku haluaa laittaa ruokaa, nauttii ruuanlaitosta jne., niin en ole sitä häneltä kieltämässä, mutta toisaalta sen ruuanlaittajan tulee ymmärtää, että kaikki muut eivät välttämättä nauti sen ruuan syömisestä ja palkitse häntä syömällä.

Ruuasta on tehty aivan liian iso asia. Jos joku loukkaantuu siitä, että vieraat eivät syö laittamaansa ruokaa, niin minusta pitää mennä itseensä ja miettiä, miksi se loukkaa. Minä en ole sama asia kuin tekemäni ruoka, mutta palstalla moni näyttää ajattelevan niin, että jos dissaa sapuskoitani niin dissaa minua.

Vai tulivatko sillä mielellä, että saavat kahvia ja pullaa. Itse ainakin inhoan sitä, miten sovitaan joku aika iltapäivästä, esim. 13.30, ja kun mennään paikalle niin isäntäväki väsää hiki hatussa ruokaa. Siihen menee suurin osa 2 tunnin vierailun ajasta. Meillä ei ole nälkä, koska kotoa lähdettiin ruokapöydästä eikä tee mieli syödä toista lounasta. Kohteliaan ihmisen pitää silti syödä, mikä minusta ei ole reilua.

Tavalliset keitetyt perunat ja täysliha on monille muksuille sellaisia etteivät oikein maistu, toki monelle lapselle nekin menevät. Me oltais kyllä syöty ap:n luona kaikkea, maistui tai ei, todella epäkohteliasta närkkiä kylässä ruokaa.

Itse oltiin juuri kyläilemässä eikä ruoka todellakaan ollut hääviä..kaukana ap:n tarjottavista, silti pieninkin meidän perheestä söi mukisematta pienen lautasellisen koska tietää ettei kylässä aleta ruokia yökkimään.

Mä teen yleensä lapsivieraille erikseen pienen makaroonilaatikon tms. Ja aikuisille jotain muuta, tosin moni nirso aikuinenkin on mennyt ennemmin makaroonilaatikko vuoalle:D

minulle olisi mennyt kaikki muu, paitsi porsas ja keitetyt porkkanat

10-vuotiaalle pojalle olisi mennyt muu, paitsi silli ja keitetyt porkkanat



Eli oltaisiin tultu kylläisiksi.

Kaikkea muuta paitsi possua (vakaumus) ja multa olisi jäänyt silli väliin (en tykkää). Hyvät tarjottavat olit laittanut!

Meillä olisi aikuisille toki maistunut mutta sikanirso 4-vuotiaamme tuskin olisi ottanut juuri mitään nuista, ehkä perunaa voin kanssa, jos sitäkään. Mutta se on meidän ongelmamme ja aina kylässä sanotaankin, että ei tarvitse tehdä numeroa tuon lapsen syömisestä eikä sitä varten vaivata päätään, syö jos syö ja muuten on ilman. :)



Sama periaate meillä on vieraittenkin kanssa. Laitan omasta mielestäni hyvää ruokaa, vieraiden allergiat ja tiedossa olevat inhotukset huomioden ja sitten vastuu siirtyynauttijalle. Jos ei kelpaa niin eipä ole minun asia :D

Olisi kyllä varmasti löytänyt tuosta tarjoilusta syötävää. Sillin olisi kyllä kaikki jättäneet väliin ja minä myös porsaan. Oikein hyvältä kuulostaa.

En olisi syönyt porsasta, silliä tai juustoja.

Lapsistani kaikista nirsoin olisi syönyt kurkkua, leipää, nokareen lohta ja yhden perunan. Hänelle olisi saattanut jäädä nälkä, paitsi jos leipää olisi saanut ottaa mielin määrin.

Meillä kävi lapsiperhe kylässä ja jäivät taatusti nälkäiseksi, kun ei oikein mikään maistunut. Olimme laittaneet omasta mielestämme ruokaa varman päälle, että kaikille maistuisi jokin.

Tarjolla oli: keitettyjä uusia perunoita, kurkkua, tomaattia, salaatinlehtiä, raejuustoa, silliä, tummaa leipää, juustoa, mureaksi haudutettua porsaanfilettä, keitettyjä porkkanoita ja paistettua lohta.

etkö tosiaan syö edes kerran päivässä? Jos minut kutsutaan syömään jonnekin, olen siitä iloinen, en ahdistunut. Koska ihminen kuitenkin tarvitsee syötävää, kivahan se on, jos joku toinen sen joskus tarjoaa ja laittaa.

Normaali ihminen ei nosta ruokaa sellaiselle jalustalle, että se menisi ohi sosiaalisista suhteista.

en ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi ruualla pitää ostaa toisten hyväksyntä. Jos joku haluaa laittaa ruokaa, nauttii ruuanlaitosta jne., niin en ole sitä häneltä kieltämässä, mutta toisaalta sen ruuanlaittajan tulee ymmärtää, että kaikki muut eivät välttämättä nauti sen ruuan syömisestä ja palkitse häntä syömällä.

Ruuasta on tehty aivan liian iso asia. Jos joku loukkaantuu siitä, että vieraat eivät syö laittamaansa ruokaa, niin minusta pitää mennä itseensä ja miettiä, miksi se loukkaa. Minä en ole sama asia kuin tekemäni ruoka, mutta palstalla moni näyttää ajattelevan niin, että jos dissaa sapuskoitani niin dissaa minua.

Joka demonisoi ruoan joksikin suunnilleen välttämättömäksi pahaksi ja kaiken pahoinvoinnin lähtökohta on se, että on lapsena joutunut eskarissa maistamaan pinaattikeittoa.

Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää kaikesta, mutta mietipä nyt "sosiaalisen hyvävksynnän" vähättelijä tilannetta, että ollaan kutsuttu 4 henkilöä virailulle, illalliselle, eli on tiedossa että tarjotaan ruokaa. Emäntä ja/tai isäntä tekee ruokaa useamman tunnin, kattaa pöydän, avaa viinin, sytyttää kynttilät ja odotettavissa on mukava ilta ystävien seurassa.

Vieraat käyvät pöytään - tietäen että tarjolla on illallinen, ei siis mikään anopin yllätyvierailu: Ja kukaan ei syö mitään. Vieraat istuisivat pöydässä lautaset tyhjinä ja ruoka kylmenisi tarjoiluastioissa, ihan vaan siksi että "ei mun tartte ilahduttaa toisia syömällä jos ei maistu".

Väitätkö että tämän jälkeen tiedossa olisi kiva ilta ystäväporukalla ja tunnelma ei olisi lainkaan vaivaantunut? Edellyttäen tietenkin ettei ruoka olisi jollain tavalla pilaantunutta, liian suolaista tms. jolloin meillä ehkä sattumukselle naurettaisiin yhdessä ja tilattaisiin vaikka pizzaa.

Oikeasti, kiitän luojaani ettei mulla ole tuollaisia ystäviä - tai luulenpa ettei me oltaisi enää ystäviä jos koko ajan saisi varoa jonkun kanssa että kääk, mitähän se suostuu syömään. Sairaudet on eri asia, mutta jälleen, olen varmaan onnekas, jos ystäväpiirissäni joku kärsisi vaikka palstalla näköjään todella yleisistä sappikohtauksista hän hyvin todennäköisesti kertoisi sen etukäteen eikä kääntelisi mykkänä paistettua broilerinfilettä lautasella kun ei voisikaan syödä sitä. Kuten on tapana kertoa laktoosi-intoleranssista tai allergioista. Lapsetkin osaavat tämän, mutta palstan mukaan emännän pitäisi osata varautua kaikkeen mahdolliseen diabeteksen kautta sappikivikohtauksiin ja tomaattiallergioista siihen, että jollain tulee oksennusreaktio jos ruoassa on sipulia.

en syö mutta kaikki muu olisi hyvin kelvannut.

etkö tosiaan syö edes kerran päivässä? Jos minut kutsutaan syömään jonnekin, olen siitä iloinen, en ahdistunut. Koska ihminen kuitenkin tarvitsee syötävää, kivahan se on, jos joku toinen sen joskus tarjoaa ja laittaa.

Normaali ihminen ei nosta ruokaa sellaiselle jalustalle, että se menisi ohi sosiaalisista suhteista.

en ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi ruualla pitää ostaa toisten hyväksyntä. Jos joku haluaa laittaa ruokaa, nauttii ruuanlaitosta jne., niin en ole sitä häneltä kieltämässä, mutta toisaalta sen ruuanlaittajan tulee ymmärtää, että kaikki muut eivät välttämättä nauti sen ruuan syömisestä ja palkitse häntä syömällä. Ruuasta on tehty aivan liian iso asia. Jos joku loukkaantuu siitä, että vieraat eivät syö laittamaansa ruokaa, niin minusta pitää mennä itseensä ja miettiä, miksi se loukkaa. Minä en ole sama asia kuin tekemäni ruoka, mutta palstalla moni näyttää ajattelevan niin, että jos dissaa sapuskoitani niin dissaa minua.

Joka demonisoi ruoan joksikin suunnilleen välttämättömäksi pahaksi ja kaiken pahoinvoinnin lähtökohta on se, että on lapsena joutunut eskarissa maistamaan pinaattikeittoa. Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää kaikesta, mutta mietipä nyt "sosiaalisen hyvävksynnän" vähättelijä tilannetta, että ollaan kutsuttu 4 henkilöä virailulle, illalliselle, eli on tiedossa että tarjotaan ruokaa. Emäntä ja/tai isäntä tekee ruokaa useamman tunnin, kattaa pöydän, avaa viinin, sytyttää kynttilät ja odotettavissa on mukava ilta ystävien seurassa. Vieraat käyvät pöytään - tietäen että tarjolla on illallinen, ei siis mikään anopin yllätyvierailu: Ja kukaan ei syö mitään. Vieraat istuisivat pöydässä lautaset tyhjinä ja ruoka kylmenisi tarjoiluastioissa, ihan vaan siksi että "ei mun tartte ilahduttaa toisia syömällä jos ei maistu". Väitätkö että tämän jälkeen tiedossa olisi kiva ilta ystäväporukalla ja tunnelma ei olisi lainkaan vaivaantunut? Edellyttäen tietenkin ettei ruoka olisi jollain tavalla pilaantunutta, liian suolaista tms. jolloin meillä ehkä sattumukselle naurettaisiin yhdessä ja tilattaisiin vaikka pizzaa. Oikeasti, kiitän luojaani ettei mulla ole tuollaisia ystäviä - tai luulenpa ettei me oltaisi enää ystäviä jos koko ajan saisi varoa jonkun kanssa että kääk, mitähän se suostuu syömään. Sairaudet on eri asia, mutta jälleen, olen varmaan onnekas, jos ystäväpiirissäni joku kärsisi vaikka palstalla näköjään todella yleisistä sappikohtauksista hän hyvin todennäköisesti kertoisi sen etukäteen eikä kääntelisi mykkänä paistettua broilerinfilettä lautasella kun ei voisikaan syödä sitä. Kuten on tapana kertoa laktoosi-intoleranssista tai allergioista. Lapsetkin osaavat tämän, mutta palstan mukaan emännän pitäisi osata varautua kaikkeen mahdolliseen diabeteksen kautta sappikivikohtauksiin ja tomaattiallergioista siihen, että jollain tulee oksennusreaktio jos ruoassa on sipulia.

syötävää. Osaan jopa ravintolassa palauttaa annoksen, jos se on epäkelpo enkä suomalaiseen tapaan syö sitä samalla valittaen makua.

Mikä ihme teidät saa yhdistämään ruuan ja ystävyyden tai ruuan ja kiitollisuuden tai ruuan ja hyvän elämän? Omat läskinnekö?

Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas.

Minulle kiva ilta ystäväporukalla ei edellytä kynttilöitä, monen tunnin raatamista keittiössä jne. Jos sinä et osaa olla ystäviesi kanssa muuten kuin "maksamalla" siitä etukäteen keittiöpalveluna, niin en voi kuin ottaa osaa. Aika hatara on ystävyys, joka perustuu siihen, että sinulle ja keittiössä viettämällesi ajalle pitää osoittaa erityistä arvonantoa, tai suutut.

olisi muut maistuneet paitsi silli.

Kyllä meille olisi kelvannut. Jospa vika olikin jossakin muussa?

Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas.

.

Kaiken kirjoittamasi valossa elämäsi päinvastoin näyttää puörivän sen ympärillä mitä voit ja mitä et voi syödä ja missä tilanteessa ja jos söisit kylässä uuden perunan ei voisi syödä jotain muuta :)

Ruoka on iloinen asia ja hyvä seura saa ruoan maistumaan vieläkin paremmalta! Yhdessä kokkaaminen ja syöminen ja nauraminen on todellakin yksi parhaista ajanvietteistä jonka tiedän.

syötävää. Osaan jopa ravintolassa palauttaa annoksen, jos se on epäkelpo enkä suomalaiseen tapaan syö sitä samalla valittaen makua.

Mikä ihme teidät saa yhdistämään ruuan ja ystävyyden tai ruuan ja kiitollisuuden tai ruuan ja hyvän elämän? Omat läskinnekö?

Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas.

Minulle kiva ilta ystäväporukalla ei edellytä kynttilöitä, monen tunnin raatamista keittiössä jne. Jos sinä et osaa olla ystäviesi kanssa muuten kuin "maksamalla" siitä etukäteen keittiöpalveluna, niin en voi kuin ottaa osaa. Aika hatara on ystävyys, joka perustuu siihen, että sinulle ja keittiössä viettämällesi ajalle pitää osoittaa erityistä arvonantoa, tai suutut.

Taidat olla provo, jos et muka oikeasti näe, miksi on epäkohteliasta jättää maistamatta, kun joku tarjoaa sinulle vaivalla tehtyä ruokaa! Ei ole normaalia pelätä lihomista noin kovasti. Ei sitä ruokaa ole tarkoituskaan mättää kilotolkulla, maistaminen riittää. Ja se, ettei nyrpistele nokkaansa, kun joku on nähnyt vaivaa tarjoomusten eteen.

Tässä kunnioitetaan nimenomaan sitä emännän vaivannäköä, ei juhlita mässäilyllä. Normaali ihminen tämän tajuaa kyllä sanomattakin. :D Ja normaali ihminen tajuaa, ettei ihmisten koko ystävyys perustu sille, että joku arvostaa toisen keittiössä viettämää aikaa. Kyse on siitä, että arvostaa toisen näkemää vaivaa. Kuvitellaanpa, että saat lahjaksi jonkun itsetehdyn lahjan. Vaikkapa mummon neulomat villasukat, joita et kuitenkaan juuri nyt tarvitse. Sanotko antajalle nenääsi nyrpistäen, että pidä sukkas, on meinaan niin kamalat? Tässä on kyse ihan samasta asiasta, mutta et vaan tuon häiriintyneen ruokasuhteesi vuoksi sitä näe.

Niin joo, BMI:ni on 19, kun niistä läskeistä jaksat jauhaa.

Lieneekö vieraat niitä jotka osaavat syödä vain nakkeja ja pinaattilettuja, hampurilaisia ja ranskalaisia.