Olsitko löytänyt ruokapöydästämme syötävää itsellesi?

etkö tosiaan syö edes kerran päivässä? Jos minut kutsutaan syömään jonnekin, olen siitä iloinen, en ahdistunut. Koska ihminen kuitenkin tarvitsee syötävää, kivahan se on, jos joku toinen sen joskus tarjoaa ja laittaa.

Normaali ihminen ei nosta ruokaa sellaiselle jalustalle, että se menisi ohi sosiaalisista suhteista.

en ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi ruualla pitää ostaa toisten hyväksyntä. Jos joku haluaa laittaa ruokaa, nauttii ruuanlaitosta jne., niin en ole sitä häneltä kieltämässä, mutta toisaalta sen ruuanlaittajan tulee ymmärtää, että kaikki muut eivät välttämättä nauti sen ruuan syömisestä ja palkitse häntä syömällä. Ruuasta on tehty aivan liian iso asia. Jos joku loukkaantuu siitä, että vieraat eivät syö laittamaansa ruokaa, niin minusta pitää mennä itseensä ja miettiä, miksi se loukkaa. Minä en ole sama asia kuin tekemäni ruoka, mutta palstalla moni näyttää ajattelevan niin, että jos dissaa sapuskoitani niin dissaa minua.

Joka demonisoi ruoan joksikin suunnilleen välttämättömäksi pahaksi ja kaiken pahoinvoinnin lähtökohta on se, että on lapsena joutunut eskarissa maistamaan pinaattikeittoa. Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää kaikesta, mutta mietipä nyt "sosiaalisen hyvävksynnän" vähättelijä tilannetta, että ollaan kutsuttu 4 henkilöä virailulle, illalliselle, eli on tiedossa että tarjotaan ruokaa. Emäntä ja/tai isäntä tekee ruokaa useamman tunnin, kattaa pöydän, avaa viinin, sytyttää kynttilät ja odotettavissa on mukava ilta ystävien seurassa. Vieraat käyvät pöytään - tietäen että tarjolla on illallinen, ei siis mikään anopin yllätyvierailu: Ja kukaan ei syö mitään. Vieraat istuisivat pöydässä lautaset tyhjinä ja ruoka kylmenisi tarjoiluastioissa, ihan vaan siksi että "ei mun tartte ilahduttaa toisia syömällä jos ei maistu". Väitätkö että tämän jälkeen tiedossa olisi kiva ilta ystäväporukalla ja tunnelma ei olisi lainkaan vaivaantunut? Edellyttäen tietenkin ettei ruoka olisi jollain tavalla pilaantunutta, liian suolaista tms. jolloin meillä ehkä sattumukselle naurettaisiin yhdessä ja tilattaisiin vaikka pizzaa. Oikeasti, kiitän luojaani ettei mulla ole tuollaisia ystäviä - tai luulenpa ettei me oltaisi enää ystäviä jos koko ajan saisi varoa jonkun kanssa että kääk, mitähän se suostuu syömään. Sairaudet on eri asia, mutta jälleen, olen varmaan onnekas, jos ystäväpiirissäni joku kärsisi vaikka palstalla näköjään todella yleisistä sappikohtauksista hän hyvin todennäköisesti kertoisi sen etukäteen eikä kääntelisi mykkänä paistettua broilerinfilettä lautasella kun ei voisikaan syödä sitä. Kuten on tapana kertoa laktoosi-intoleranssista tai allergioista. Lapsetkin osaavat tämän, mutta palstan mukaan emännän pitäisi osata varautua kaikkeen mahdolliseen diabeteksen kautta sappikivikohtauksiin ja tomaattiallergioista siihen, että jollain tulee oksennusreaktio jos ruoassa on sipulia.

syötävää. Osaan jopa ravintolassa palauttaa annoksen, jos se on epäkelpo enkä suomalaiseen tapaan syö sitä samalla valittaen makua.

Mikä ihme teidät saa yhdistämään ruuan ja ystävyyden tai ruuan ja kiitollisuuden tai ruuan ja hyvän elämän? Omat läskinnekö?

Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas.

Minulle kiva ilta ystäväporukalla ei edellytä kynttilöitä, monen tunnin raatamista keittiössä jne. Jos sinä et osaa olla ystäviesi kanssa muuten kuin "maksamalla" siitä etukäteen keittiöpalveluna, niin en voi kuin ottaa osaa. Aika hatara on ystävyys, joka perustuu siihen, että sinulle ja keittiössä viettämällesi ajalle pitää osoittaa erityistä arvonantoa, tai suutut.

Ei ole kyse sinun ravintolaillallisista tai siitä, kokkaillaanko ystäväpiirissäsi. Kyse on ap:n tapauksessa siitä, että kun on tietoisesti menossa syömään ja sitten ei syökään mitään, niin se on epäkohteliasta ja töykeää. Jos tiedät, ettet halua syödä, kerrot sen varmaan etukäteen emännälle. Tästä ei ollut kyse.

On moukkamaista ottaa vastaan lounaskutsu/päivälliskutsu ja jättää sitten syömättä - oli syy mikä tahansa (allergiat on varmaan kerrottu etukäteen).

En näe listassasi mitään kastiketta. Jätitkö vain mainitsematta, vai puuttuiko se?

Ei uusiakaan perunoita ilman soosia syödä, vaikka se olisikin pelkkää sulatettua voita.



Kyllä, olisin löytänyt ihan tarpeeksi syötävää, vaikka ihan kaikki ei olisi minulle maistunut. Myös lapseni olisivat saaneet tarpeeksi syötävää.



Ei sillä ole oikeastaan mitään väliä, jos jäivät nälkäisiksi - vaikka ethän sinä todellakaan voi tietää, mistä syystä jättivät syömättä.

Kaikki vaan valittaa täällä että "EN söis possua kun tehotuotettu ym.." Entä se lohi, joka yleensä on norjan lohta, hormoneilla tuotettua höttöä, kaikkea muuta kun ekologista kalan tuotantoa!! Tuskin palstamammat jotka valittaa possunlihasta pyytää villilohta merestä ruokapöytäänsä.. Tokihan sitä kaupoistakin saa mutta se on huomattavan kallista!

Silli ei, mutta kaikki muut.

Ei ole kyse sinun ravintolaillallisista tai siitä, kokkaillaanko ystäväpiirissäsi. Kyse on ap:n tapauksessa siitä, että kun on tietoisesti menossa syömään ja sitten ei syökään mitään, niin se on epäkohteliasta ja töykeää. Jos tiedät, ettet halua syödä, kerrot sen varmaan etukäteen emännälle. Tästä ei ollut kyse. On moukkamaista ottaa vastaan lounaskutsu/päivälliskutsu ja jättää sitten syömättä - oli syy mikä tahansa (allergiat on varmaan kerrottu etukäteen).

Se ei ilmennyt mistään. Entä jos tuttavapariskunta oli luvannut lomalla käväistä ja ap päätti tarjota ruokaa, vaikka vieraille olisi riittänyt yhdessäolo. Hyvä tapa paeta ihmissuhteita on mennä piiloon keittiöön.

Meillä ei ole lapsuudenkodissakaan syöty kastikkeita erikseen vaan yleensä liha on sen verran mehevää, että siitä on riittänyt vähän nestettä perunoiden päälle tai sitten on halutessaan voinut laittaa voita perunoiden päälle.



Uudet perunat eivät maistu kuin vanhoilta, jos niitä syö kastikkeen kanssa. Outoa pilata maku, ja kastikkeet ovat sitäpaitsi lihottaviakin!



Anoppi on kastikeihminen, ja jouluisin kinkullekin pitää olla kastike (ja täältä luin, että se on aika tyypillistä). En vain tällaista läträystä tajua...



Niin, ja minä syön uusia perunoita ihan ilman mitään. Joskus päällä on tilliä, joskus sillin kanssa, joskus ihan ilman mitään.

syötävää. Osaan jopa ravintolassa palauttaa annoksen, jos se on epäkelpo enkä suomalaiseen tapaan syö sitä samalla valittaen makua. Mikä ihme teidät saa yhdistämään ruuan ja ystävyyden tai ruuan ja kiitollisuuden tai ruuan ja hyvän elämän? Omat läskinnekö? Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas. Minulle kiva ilta ystäväporukalla ei edellytä kynttilöitä, monen tunnin raatamista keittiössä jne. Jos sinä et osaa olla ystäviesi kanssa muuten kuin "maksamalla" siitä etukäteen keittiöpalveluna, niin en voi kuin ottaa osaa. Aika hatara on ystävyys, joka perustuu siihen, että sinulle ja keittiössä viettämällesi ajalle pitää osoittaa erityistä arvonantoa, tai suutut.

Taidat olla provo, jos et muka oikeasti näe, miksi on epäkohteliasta jättää maistamatta, kun joku tarjoaa sinulle vaivalla tehtyä ruokaa! Ei ole normaalia pelätä lihomista noin kovasti. Ei sitä ruokaa ole tarkoituskaan mättää kilotolkulla, maistaminen riittää. Ja se, ettei nyrpistele nokkaansa, kun joku on nähnyt vaivaa tarjoomusten eteen. Tässä kunnioitetaan nimenomaan sitä emännän vaivannäköä, ei juhlita mässäilyllä. Normaali ihminen tämän tajuaa kyllä sanomattakin. :D Ja normaali ihminen tajuaa, ettei ihmisten koko ystävyys perustu sille, että joku arvostaa toisen keittiössä viettämää aikaa. Kyse on siitä, että arvostaa toisen näkemää vaivaa. Kuvitellaanpa, että saat lahjaksi jonkun itsetehdyn lahjan. Vaikkapa mummon neulomat villasukat, joita et kuitenkaan juuri nyt tarvitse. Sanotko antajalle nenääsi nyrpistäen, että pidä sukkas, on meinaan niin kamalat? Tässä on kyse ihan samasta asiasta, mutta et vaan tuon häiriintyneen ruokasuhteesi vuoksi sitä näe. Niin joo, BMI:ni on 19, kun niistä läskeistä jaksat jauhaa.

Taidat todella olla niitä, jotka eivät uskalla ravintolassa avata suutaan, vaikka riisi olisi raakaa ja salaatissa kynnenpalasia. Kun on epäkohteliasta moittia!

Tuossa ap: ruokapöydässä olisin ollut ihan hiljaa ruuan laadusta, en olisi sylkenyt perunoiden päälle jne. Silti en edelleenkään ymmärrä, miksi pitää syödä jotain, mitä ei itse halua. Toki olisin voinut ottaa perunaa, lihaa, raejuustoa ja sotkea lautasen niillä syömättä mitään. Emäntä olisi ollut tyytyväinen, koska lautanen likaantui ja ruoka siis kelpasi?

Minusta on kohteliasta tarjota sellaista ruokaa, joka vieraille maittaa. Sen taas saa selville kysymällä. Minusta ap oli epäkohtelias, koska ei etukäteen varmistanut, mitä vieraat haluavat. Vasta sen toivotun ja pyydetyn ruuan syömättä jättäminen olisi epäkohteliasta olettaen, että ruoka olisi kunnollisesti valmistettu.

Toinen olisi syönyt varmaan perunoita, tomaattia, salaattia, leipää, juustoa ja lohta.

Toinen taas ainoastaan kurkkua, tomaattia, salaattia, raejuustoa ja lohta.

Olisi noilla kuitenkin nälkä lähtenyt.



Itse olisin popsinut hyvällä ruokahalulla kaikkea.

syötävää. Osaan jopa ravintolassa palauttaa annoksen, jos se on epäkelpo enkä suomalaiseen tapaan syö sitä samalla valittaen makua. Mikä ihme teidät saa yhdistämään ruuan ja ystävyyden tai ruuan ja kiitollisuuden tai ruuan ja hyvän elämän? Omat läskinnekö? Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas. Minulle kiva ilta ystäväporukalla ei edellytä kynttilöitä, monen tunnin raatamista keittiössä jne. Jos sinä et osaa olla ystäviesi kanssa muuten kuin "maksamalla" siitä etukäteen keittiöpalveluna, niin en voi kuin ottaa osaa. Aika hatara on ystävyys, joka perustuu siihen, että sinulle ja keittiössä viettämällesi ajalle pitää osoittaa erityistä arvonantoa, tai suutut.

Taidat olla provo, jos et muka oikeasti näe, miksi on epäkohteliasta jättää maistamatta, kun joku tarjoaa sinulle vaivalla tehtyä ruokaa! Ei ole normaalia pelätä lihomista noin kovasti. Ei sitä ruokaa ole tarkoituskaan mättää kilotolkulla, maistaminen riittää. Ja se, ettei nyrpistele nokkaansa, kun joku on nähnyt vaivaa tarjoomusten eteen. Tässä kunnioitetaan nimenomaan sitä emännän vaivannäköä, ei juhlita mässäilyllä. Normaali ihminen tämän tajuaa kyllä sanomattakin. :D Ja normaali ihminen tajuaa, ettei ihmisten koko ystävyys perustu sille, että joku arvostaa toisen keittiössä viettämää aikaa. Kyse on siitä, että arvostaa toisen näkemää vaivaa. Kuvitellaanpa, että saat lahjaksi jonkun itsetehdyn lahjan. Vaikkapa mummon neulomat villasukat, joita et kuitenkaan juuri nyt tarvitse. Sanotko antajalle nenääsi nyrpistäen, että pidä sukkas, on meinaan niin kamalat? Tässä on kyse ihan samasta asiasta, mutta et vaan tuon häiriintyneen ruokasuhteesi vuoksi sitä näe. Niin joo, BMI:ni on 19, kun niistä läskeistä jaksat jauhaa.

Taidat todella olla niitä, jotka eivät uskalla ravintolassa avata suutaan, vaikka riisi olisi raakaa ja salaatissa kynnenpalasia. Kun on epäkohteliasta moittia!

Tuossa ap: ruokapöydässä olisin ollut ihan hiljaa ruuan laadusta, en olisi sylkenyt perunoiden päälle jne. Silti en edelleenkään ymmärrä, miksi pitää syödä jotain, mitä ei itse halua. Toki olisin voinut ottaa perunaa, lihaa, raejuustoa ja sotkea lautasen niillä syömättä mitään. Emäntä olisi ollut tyytyväinen, koska lautanen likaantui ja ruoka siis kelpasi?

Minusta on kohteliasta tarjota sellaista ruokaa, joka vieraille maittaa. Sen taas saa selville kysymällä. Minusta ap oli epäkohtelias, koska ei etukäteen varmistanut, mitä vieraat haluavat. Vasta sen toivotun ja pyydetyn ruuan syömättä jättäminen olisi epäkohteliasta olettaen, että ruoka olisi kunnollisesti valmistettu.

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa?

Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa.

Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

ja tuo olisi tarjoiluna, niin olisi aika ihmeissäni. Keitettyjen porkkanoiden sijaan olisin laittanut uunissa paadettuja juureksia, kurkun ja tomaatin rinnalle nostanut kukkakaalilohkoja, possun viereen hillosipulia ja täytettyjä paprikoita, lohen jättänyt kokonaan pois ja tilalla olisi ollut kalapatee. Pienet lihapullat ovat yleensä suosittuja, niitäkin olisin laittanut. Juuston sijaan olisi ollut juustoja. Ja ainakin meillä salaatinkastike on aina pöydässä eli balsamicoa ja öljyä löytyisi.

syötävää. Osaan jopa ravintolassa palauttaa annoksen, jos se on epäkelpo enkä suomalaiseen tapaan syö sitä samalla valittaen makua. Mikä ihme teidät saa yhdistämään ruuan ja ystävyyden tai ruuan ja kiitollisuuden tai ruuan ja hyvän elämän? Omat läskinnekö? Elämäni ei pyöri ruuan ympärillä, en jatkuvasti mieti sitä, en oleta kaikkien haluavan viettää aikaansa syömällä. Tällä palstalla ruoka on nostettu äärimmäisen tärkeäksi tavaksi osoittaa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Jos ei syö kaikkea tarjottua, on sosiaalisesti rajoittunut ja suhde ruokaan on sairas. Minulle kiva ilta ystäväporukalla ei edellytä kynttilöitä, monen tunnin raatamista keittiössä jne. Jos sinä et osaa olla ystäviesi kanssa muuten kuin "maksamalla" siitä etukäteen keittiöpalveluna, niin en voi kuin ottaa osaa. Aika hatara on ystävyys, joka perustuu siihen, että sinulle ja keittiössä viettämällesi ajalle pitää osoittaa erityistä arvonantoa, tai suutut.

Taidat olla provo, jos et muka oikeasti näe, miksi on epäkohteliasta jättää maistamatta, kun joku tarjoaa sinulle vaivalla tehtyä ruokaa! Ei ole normaalia pelätä lihomista noin kovasti. Ei sitä ruokaa ole tarkoituskaan mättää kilotolkulla, maistaminen riittää. Ja se, ettei nyrpistele nokkaansa, kun joku on nähnyt vaivaa tarjoomusten eteen. Tässä kunnioitetaan nimenomaan sitä emännän vaivannäköä, ei juhlita mässäilyllä. Normaali ihminen tämän tajuaa kyllä sanomattakin. :D Ja normaali ihminen tajuaa, ettei ihmisten koko ystävyys perustu sille, että joku arvostaa toisen keittiössä viettämää aikaa. Kyse on siitä, että arvostaa toisen näkemää vaivaa. Kuvitellaanpa, että saat lahjaksi jonkun itsetehdyn lahjan. Vaikkapa mummon neulomat villasukat, joita et kuitenkaan juuri nyt tarvitse. Sanotko antajalle nenääsi nyrpistäen, että pidä sukkas, on meinaan niin kamalat? Tässä on kyse ihan samasta asiasta, mutta et vaan tuon häiriintyneen ruokasuhteesi vuoksi sitä näe. Niin joo, BMI:ni on 19, kun niistä läskeistä jaksat jauhaa.

Taidat todella olla niitä, jotka eivät uskalla ravintolassa avata suutaan, vaikka riisi olisi raakaa ja salaatissa kynnenpalasia. Kun on epäkohteliasta moittia!

Tuossa ap: ruokapöydässä olisin ollut ihan hiljaa ruuan laadusta, en olisi sylkenyt perunoiden päälle jne. Silti en edelleenkään ymmärrä, miksi pitää syödä jotain, mitä ei itse halua. Toki olisin voinut ottaa perunaa, lihaa, raejuustoa ja sotkea lautasen niillä syömättä mitään. Emäntä olisi ollut tyytyväinen, koska lautanen likaantui ja ruoka siis kelpasi?

Minusta on kohteliasta tarjota sellaista ruokaa, joka vieraille maittaa. Sen taas saa selville kysymällä. Minusta ap oli epäkohtelias, koska ei etukäteen varmistanut, mitä vieraat haluavat. Vasta sen toivotun ja pyydetyn ruuan syömättä jättäminen olisi epäkohteliasta olettaen, että ruoka olisi kunnollisesti valmistettu.

Että jos näistä ap:n tarjottavista sinun olisi pitänyt sotkea lautanen ja sörkkiä ruokaa edes takaisin, niin mitä olisit kysyttäessä toivonut sinulle tarjottavan?

Kysyn ihan ystävällisesti, kun pöydässä tuntuu olevan aika monipuolinen suomalainen lounastarjoilu, jossa mitään ruoka-ainetta ei ilmeisesti ole sekoitettu keskenään, vaan jokainen on voinut poimia vain haluamaansa. Kun luin avauksen ajattelin että tähän ei kukaan voi vastata ettei olisi pystynyt syömään noista mitään ja ihan aidosti kiinnostaa että mitä sellainen ihminen suostuu syömään jolle ei mikään noista tarjotuista käy tai pystyy korkeintaan väkisin siirtelemään ruokaa lautasella?

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle.

Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Hyvät tarjottavat todellakin. Mutta miksi ihmeessä laitoit noin montaa sorttia, oliko joku juhla kyseessä?



Itse laittaisin vain jotain perusruokaa salaatin ja leivän kera, jos ei kelpaa niin voi voi. En alkaisi ostelemaan lihaa kalaa ja kanaa vain siksi että varmasti kaikille maistuu, kun ei näköjään maistu silloinkaan.



Ja tosiaan, vika ei ollut sinun tarjoiluissa vaan jossain muussa nyt.

joten sori jos tulee toistoa. Mutta mitä tarkoitat, että "oikein mikään ei maistunut"? Vieraat siis söivät kuitenkin jotain, niinkö?



Veikkaan, että lähes jokainen löytää tuosta kyllä JOTAIN syötävää itselleen, mutta emännälle voi silti tukla tunne, että "oikein mikään ei maistu". Me olisimme voineet syödä salaattia, leipää, raejuustoa, perunoita ja porkkanoita. Juustoa, mikäli siinä ei ole eläinperäistä juoksutetta. Olemme nimittäin kasvissyöjiä.

kalat (allerginen) ja porsas (en ole 10 vuoteen syönyt, nykyisin inhoan porsaanlihan hajua) syömättä, muut olisi kelvanneet ja kastiketta olisin kaivannut.



Teen kotona kaiken liharuuan joko naudasta, kanasta tai hirvestä ja joskus lampaasta ja jäniksestä. (Palvattua hevostakin syödään, jos lihakauppiaalta saadaan. On muuten parhaimman makuista lihaa, mitä tiedän!)

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle.

Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Mutta etkö siis koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen, että porukka ympärilläsi ei ole niin tuttua että tietävät täsmälleen, että ai niin, Reetta ei syö punaista paprikaa vaan sen pitää olla vihreää ja sitä ei saa leikata suikaleiksi vaan renkaiksi. Etkö koskaan joudu esim. työn puolesta tai muuten sellaiseen tilanteeseen, että sinulle tarjotaan ateria, jonka syömättä jättäminen herättää huomiota (olettaen että kaikki syövät saman aterian ja se ei ole pilalla tai muuten kelvoton).

Itse joudun mm. ulkomailla aika usein syömään asiakkaan tarjoaman aterian, olen syönyt Intiassa jopa asiakkaan ison johtajan kotona hänen vaimonsa tarjoamaa ruokaa. Ja vaikka mulla olisi millainen läskineuroosi ja karppaus meneillään, en ikinä kehtaisi jättää syömättä tällaisessa tilanteessa tarjottua ateriaa (joka onneksi kylläkin oli tosi hyvää - erilaista, mutta hyvää). Ajattelen että se olisi moukkamaisinta mitä voi tehdä.

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle.

Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Sä olet näitä "totuudenpuhujia", jotka lipsauttelevat törkeyksiä ystävistään päin naamaa, koska ovat niin ihanan rehellisiä. Päin vastoin, suutut, jos joku puhuu sinulle yhtä suoraan. Tunnen ihmistyypin.

Onpa sun identiteetti heiveröinen, jos se tuosta on kiinni.

Tuo, että puhut ruoasta rakkauden synonyyminä kertoo jo, ettei sun ruokasuhteesi ole millään tasolla terve. Ruoka ei tässä ole olennaista, vaan toisten kunnioittaminen. Vääristyneen ruokasuhteesi takia et kykene tätä hahmottamaan.

Mutta olkoon, en jaksa enää vääntää noin ilmiselvän provon kanssa. Ja ellet oikeasti ole provo, kehotan ottamaan yhteyttä ammattiauttajaan.

esikoiselle olisi kelvannut perunat, kuopukselle ehkä toi possunfile, riippuen mitä mausteita siinä olisi ollut. Kurkkua olisivat rohmineet molemmat.



Miehelle maistuisi perunat, kurkku, salaatinlehti, juusto, possu ja lohi.



Minulle taas käy kaikki, ja kylässä menee, vaikka ois pahaakin.



Minua oikeasti hävettää lasteni nirsoilu, mutta uhkailu, pakottaminen ja lahjonta eivät tehoa. Sanon yleensä, ettei niistä tarvitse välittää, ovat ilman jos ei kelpaa.

minä olisin syönyt kaikkea, mies olisi syönyt kaikkea muuta paitsi silliä ja samaten 1v ipana olisi syönyt kaikkea muuta paitsi silliä:)

Joten tarjottavissa ei kyllä vikaa ollut.

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle. Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Sä olet näitä "totuudenpuhujia", jotka lipsauttelevat törkeyksiä ystävistään päin naamaa, koska ovat niin ihanan rehellisiä. Päin vastoin, suutut, jos joku puhuu sinulle yhtä suoraan. Tunnen ihmistyypin. Onpa sun identiteetti heiveröinen, jos se tuosta on kiinni. Tuo, että puhut ruoasta rakkauden synonyyminä kertoo jo, ettei sun ruokasuhteesi ole millään tasolla terve. Ruoka ei tässä ole olennaista, vaan toisten kunnioittaminen. Vääristyneen ruokasuhteesi takia et kykene tätä hahmottamaan. Mutta olkoon, en jaksa enää vääntää noin ilmiselvän provon kanssa. Ja ellet oikeasti ole provo, kehotan ottamaan yhteyttä ammattiauttajaan.

koska käytät sitä väärässä asiayhteydessä. Kiva kuulla, miten väärin senkin haluat tulkita. :-)

Enkä muuten puhu ruuasta rakkauden synonyymina vaan nimenomaan päinvastoin.

Tässä jutussa ruoka nimenomaan on pääosassa, koska jos joku hakee kunnioitusta itselleen ruuan välityksellä, on hänen minäkuvansa todella vääristynyt! Pelkääkö ap, että hänestä ei välitetä vai miksi hän valittaa, kun ruoka ei maittanut? Terve ihminen ei moista pohdi.