Olsitko löytänyt ruokapöydästämme syötävää itsellesi?

Ystävyyssuhteeni ei kaadu ruokaan. Ystäväni tietävät, että minulle ei ruokaa kannata laittaa, koska ruokailuni on rajoitettua. Allergiat, sappivaivat. Yleensä nautimme viiniä ja parannamme maailmaa. Kyläpaikkaan menen seurustelemaan en syömään. Sanon suoraan, että älä tarjoa ruokaa. Me emme mielistele hymyssä suin, vaikka mielessä vituttaisi. Tuo jankkaaja ei koskaan kehtaa kieltäytyä, koska ystävä voisi pahoittaa mielensä ja jopa suuttua. Sellaista tekopyhyyttä hänellä.

leipää, jolloin voi toki vähän jäädä nälkä. Tosin vegeperhe yleensä ilmoittaa etukäteen erikoisruokavaliostaan jos on syömään menossa, koska sellaiset tilanteet kun pöytä on katettu lihalla on kurjaa niillekin. Jos ei ollut vegejä niin kuulostaa omituiselta nirsoiluluta. Älä pahoita mieltäsi moisesta!

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle. Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Mutta etkö siis koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen, että porukka ympärilläsi ei ole niin tuttua että tietävät täsmälleen, että ai niin, Reetta ei syö punaista paprikaa vaan sen pitää olla vihreää ja sitä ei saa leikata suikaleiksi vaan renkaiksi. Etkö koskaan joudu esim. työn puolesta tai muuten sellaiseen tilanteeseen, että sinulle tarjotaan ateria, jonka syömättä jättäminen herättää huomiota (olettaen että kaikki syövät saman aterian ja se ei ole pilalla tai muuten kelvoton). Itse joudun mm. ulkomailla aika usein syömään asiakkaan tarjoaman aterian, olen syönyt Intiassa jopa asiakkaan ison johtajan kotona hänen vaimonsa tarjoamaa ruokaa. Ja vaikka mulla olisi millainen läskineuroosi ja karppaus meneillään, en ikinä kehtaisi jättää syömättä tällaisessa tilanteessa tarjottua ateriaa (joka onneksi kylläkin oli tosi hyvää - erilaista, mutta hyvää). Ajattelen että se olisi moukkamaisinta mitä voi tehdä.

ei kukaan kiinnitä huomiota siihen, mitä oikeasti syön vaan siihen, mistä puhun. Fiksu isäntä ei ryhdy tenttaamaan kutsuvieraalta, miksi tämä ei syö ja vaadi perusteluja sille, että lautanen ei ole tyhjä. Ja jos joku ryhtyisi liiketapaamisilla syömisiäni kyseenalaistamaan, voisi allekirjoitus jäädä saamatta.

hyvät tarjoilut sinulla.

oltiin siis sovittu vieraiden kanssa, että tulevat meille syömään. Ruoka oli valmiina, kun he tulivat, eli aikaa ei käytetty kokkaamiseen. Olin etukäteen sanonut, että jos laittaisin uusia perunoita, possua ja salaattia, sopisiko se, ja he vastasivat, että sopii oikein hyvin. Ruoka-aineallergioita ei heillä ole. Kyllä he sentään jotain söivät, mutta huomasin, että vaikeaa se oli. Laitoin vihannekset erikseen välttääkseni sen, että joku ei tykkää jostain, eikä ota ollenkaan kun kaikki on sekoitettu sekaisin. Perunoiden kanssa ei ollut kastiketta, koska minusta se ei kuulu uusiin perunoihin. Perunoissa oli runsaasti tilliä, ja pöydässä voita ja tuorejuustoa (en tainnut muistaa mainita, meillä niin tavallista). Sittemmin on nyt selvinnyt se, että ruoka ei tosiaan maistunut, kun heillä ei syödä koskaan possua, lohta eikä perunoita. He syövät enimmäkseen vain makaroniruokia. ap

jäänyt aamupala välin ;)



Minä maistan mielelläni kaikkea uutta ja voin sanoa olevani kaikkiruokainen. Ap:n lista olisi meilel sopinut hyvin. Kokkaan itsekin mielelläni ystävilleni, yleensä sapuskat uppoavat hyvin. En tietystikään kuorruta ruokaa sinohomejuustolla jos tiedän ettei vieras siitä pid tms.

oltiin siis sovittu vieraiden kanssa, että tulevat meille syömään. Ruoka oli valmiina, kun he tulivat, eli aikaa ei käytetty kokkaamiseen. Olin etukäteen sanonut, että jos laittaisin uusia perunoita, possua ja salaattia, sopisiko se, ja he vastasivat, että sopii oikein hyvin. Ruoka-aineallergioita ei heillä ole. Kyllä he sentään jotain söivät, mutta huomasin, että vaikeaa se oli. Laitoin vihannekset erikseen välttääkseni sen, että joku ei tykkää jostain, eikä ota ollenkaan kun kaikki on sekoitettu sekaisin. Perunoiden kanssa ei ollut kastiketta, koska minusta se ei kuulu uusiin perunoihin. Perunoissa oli runsaasti tilliä, ja pöydässä voita ja tuorejuustoa (en tainnut muistaa mainita, meillä niin tavallista). Sittemmin on nyt selvinnyt se, että ruoka ei tosiaan maistunut, kun heillä ei syödä koskaan possua, lohta eikä perunoita. He syövät enimmäkseen vain makaroniruokia. ap

toisaalta aika harva lapsi pitää uusista perunoista älyttömän paljon, tai kokolihasta muuten kuin pihvinä. Ja aika moni tekee sikapaistin kanssa kastikkeen.

Mutta kokeehan sitä olevansa jotenkin parempi, kun saa kertoa, että muut ne makaronia (pastaa?) mussuttaa, meillä on kuoriperunoita.

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle. Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Mutta etkö siis koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen, että porukka ympärilläsi ei ole niin tuttua että tietävät täsmälleen, että ai niin, Reetta ei syö punaista paprikaa vaan sen pitää olla vihreää ja sitä ei saa leikata suikaleiksi vaan renkaiksi. Etkö koskaan joudu esim. työn puolesta tai muuten sellaiseen tilanteeseen, että sinulle tarjotaan ateria, jonka syömättä jättäminen herättää huomiota (olettaen että kaikki syövät saman aterian ja se ei ole pilalla tai muuten kelvoton). Itse joudun mm. ulkomailla aika usein syömään asiakkaan tarjoaman aterian, olen syönyt Intiassa jopa asiakkaan ison johtajan kotona hänen vaimonsa tarjoamaa ruokaa. Ja vaikka mulla olisi millainen läskineuroosi ja karppaus meneillään, en ikinä kehtaisi jättää syömättä tällaisessa tilanteessa tarjottua ateriaa (joka onneksi kylläkin oli tosi hyvää - erilaista, mutta hyvää). Ajattelen että se olisi moukkamaisinta mitä voi tehdä.

ei kukaan kiinnitä huomiota siihen, mitä oikeasti syön vaan siihen, mistä puhun. Fiksu isäntä ei ryhdy tenttaamaan kutsuvieraalta, miksi tämä ei syö ja vaadi perusteluja sille, että lautanen ei ole tyhjä. Ja jos joku ryhtyisi liiketapaamisilla syömisiäni kyseenalaistamaan, voisi allekirjoitus jäädä saamatta.

Kommenttina vaan, että olin asiakkaan luona ja ehkä johtajan vaimon ja meidän kahden muun vieraan avecien kuuluminen seurueeseen kertoo ettei kyseessä ollut varsinaisesti liiketapaaminen. Eikä kukaan normaali ihminen myöskään kysele että miksi syöt tai et syö, mutta kehon kieli, ilmeet ja eleet ja juuri tuollainen närpiminen vaan kertoo niin paljon ihmisestä ja hänen tavoistaan.

Mutta onnea omalla linjallasi, sotke ja sörssää ruokaa lautasella syömättä niin paljon kuin haluat, kaipa se sitten on aina ja kaikkialla ihan ok.

Ystävyyssuhteeni ei kaadu ruokaan. Ystäväni tietävät, että minulle ei ruokaa kannata laittaa, koska ruokailuni on rajoitettua. Allergiat, sappivaivat. Yleensä nautimme viiniä ja parannamme maailmaa. Kyläpaikkaan menen seurustelemaan en syömään. Sanon suoraan, että älä tarjoa ruokaa. Me emme mielistele hymyssä suin, vaikka mielessä vituttaisi. Tuo jankkaaja ei koskaan kehtaa kieltäytyä, koska ystävä voisi pahoittaa mielensä ja jopa suuttua. Sellaista tekopyhyyttä hänellä.

:D :D

Ystävyyssuhteeni ei kaadu ruokaan. Ystäväni tietävät, että minulle ei ruokaa kannata laittaa, koska ruokailuni on rajoitettua. Allergiat, sappivaivat. Yleensä nautimme viiniä ja parannamme maailmaa. Kyläpaikkaan menen seurustelemaan en syömään. Sanon suoraan, että älä tarjoa ruokaa. Me emme mielistele hymyssä suin, vaikka mielessä vituttaisi. Tuo jankkaaja ei koskaan kehtaa kieltäytyä, koska ystävä voisi pahoittaa mielensä ja jopa suuttua. Sellaista tekopyhyyttä hänellä.

:D :D

kyllä niitä 2 on

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle. Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Mutta etkö siis koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen, että porukka ympärilläsi ei ole niin tuttua että tietävät täsmälleen, että ai niin, Reetta ei syö punaista paprikaa vaan sen pitää olla vihreää ja sitä ei saa leikata suikaleiksi vaan renkaiksi. Etkö koskaan joudu esim. työn puolesta tai muuten sellaiseen tilanteeseen, että sinulle tarjotaan ateria, jonka syömättä jättäminen herättää huomiota (olettaen että kaikki syövät saman aterian ja se ei ole pilalla tai muuten kelvoton). Itse joudun mm. ulkomailla aika usein syömään asiakkaan tarjoaman aterian, olen syönyt Intiassa jopa asiakkaan ison johtajan kotona hänen vaimonsa tarjoamaa ruokaa. Ja vaikka mulla olisi millainen läskineuroosi ja karppaus meneillään, en ikinä kehtaisi jättää syömättä tällaisessa tilanteessa tarjottua ateriaa (joka onneksi kylläkin oli tosi hyvää - erilaista, mutta hyvää). Ajattelen että se olisi moukkamaisinta mitä voi tehdä.

ei kukaan kiinnitä huomiota siihen, mitä oikeasti syön vaan siihen, mistä puhun. Fiksu isäntä ei ryhdy tenttaamaan kutsuvieraalta, miksi tämä ei syö ja vaadi perusteluja sille, että lautanen ei ole tyhjä. Ja jos joku ryhtyisi liiketapaamisilla syömisiäni kyseenalaistamaan, voisi allekirjoitus jäädä saamatta.

Kommenttina vaan, että olin asiakkaan luona ja ehkä johtajan vaimon ja meidän kahden muun vieraan avecien kuuluminen seurueeseen kertoo ettei kyseessä ollut varsinaisesti liiketapaaminen. Eikä kukaan normaali ihminen myöskään kysele että miksi syöt tai et syö, mutta kehon kieli, ilmeet ja eleet ja juuri tuollainen närpiminen vaan kertoo niin paljon ihmisestä ja hänen tavoistaan. Mutta onnea omalla linjallasi, sotke ja sörssää ruokaa lautasella syömättä niin paljon kuin haluat, kaipa se sitten on aina ja kaikkialla ihan ok.

mutta kun emännät eivät hyväksy sitä, että tulen vain käymään. Mieluiten olisin ottamatta mitään, mutta kun ruokaa tarjoavat olettavat, että syöminen = hyväksyminen. Jos ei ota mitään, saa kuulla tuhahtelua ja voivottelua. Helpompaa sotkea lautanen kuin kuunnella, miten paljon vaivaa on nähty.

Tai no, kymmenvuotias ei tykkää raejuustosta, mutta kaikki muu uppoaa (lapset siis 10 ja 12).



Minusta on ihan ok, jos ei maistu ja jättää syömättä ilman sen kummempia selityksiä. Mutta kovaääninen yököttely ja nyrpistely on suorastaan moukkamaista.



2

Miksi jankkaat ravintoloista? Luuletko, että kokki tekee ravintolassa hyvää hyvyyttään lahjan sinulle? :D Totta kai palautan, jos ruoassa on ilmiselvästi jotain vikaa. Olen maksava asiakas, en kutsuvieras. Etkö todellakaan hahmota tätä eroa? Ap:n tapauksessa tarjolla oli monipuolista perusruokaa. Kyllä silloin pitäisi kutsuttujen itsensä jo etukäteen mainita, jos ruokarajoitteet ovat sellaisia, ettei edes tuosta löytyisi mitään suuhunpantavaa. Nämä nyt ovat sellaisia asioita, jotka normaalit ihmiset hahmottavat jo ihan siksi, että hallitsevat normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Olet tämän ketjun ainoa jankkaaja. Joko sosiaalisissa taidoissasi ja ymmärryksessäsi on jotain pahasti vialla, tai sitten olet provo.

Minulle on ihan yksi ja lysti olenko maksava asiakas vai kutsuvieras: minulla on oikeus päättää, mitä syön. Ei ole olemassa mitään sellaista kohteliaisuussääntöä, jonka mukaan on pakko syödä, kun tarjotaan. Jos ruuan tarjoaja (kokki tai kaveri) tästä loukkaantuu, on se hänen ihan oma ongelmansa. Ruoka ei ole synonyymi ystävyydelle tai rakkaudelle. Kun kutsuu minut syömään, niin ystävänäi ilman muuta tietää sen, että syön vain sitä, mitä tahdon enkä maista mitään vain saadakseni toisen tyytyväiseksi. Miksi he siis loukkaantuisivat siitä, että olen heidän seurassaan minä enkä kulissi? Esitätkö sinä ystäviesi seurassa jotain muuta kuin olet, koska olet niin epävarma itsestäsi, että et uskalla näyttää, kuka olet? Pelkäätkö, ettei sinua hyväksytä sinuna, joten pyrit kaikin tavoin miellyttämään?

Mutta etkö siis koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen, että porukka ympärilläsi ei ole niin tuttua että tietävät täsmälleen, että ai niin, Reetta ei syö punaista paprikaa vaan sen pitää olla vihreää ja sitä ei saa leikata suikaleiksi vaan renkaiksi. Etkö koskaan joudu esim. työn puolesta tai muuten sellaiseen tilanteeseen, että sinulle tarjotaan ateria, jonka syömättä jättäminen herättää huomiota (olettaen että kaikki syövät saman aterian ja se ei ole pilalla tai muuten kelvoton). Itse joudun mm. ulkomailla aika usein syömään asiakkaan tarjoaman aterian, olen syönyt Intiassa jopa asiakkaan ison johtajan kotona hänen vaimonsa tarjoamaa ruokaa. Ja vaikka mulla olisi millainen läskineuroosi ja karppaus meneillään, en ikinä kehtaisi jättää syömättä tällaisessa tilanteessa tarjottua ateriaa (joka onneksi kylläkin oli tosi hyvää - erilaista, mutta hyvää). Ajattelen että se olisi moukkamaisinta mitä voi tehdä.

ei kukaan kiinnitä huomiota siihen, mitä oikeasti syön vaan siihen, mistä puhun. Fiksu isäntä ei ryhdy tenttaamaan kutsuvieraalta, miksi tämä ei syö ja vaadi perusteluja sille, että lautanen ei ole tyhjä. Ja jos joku ryhtyisi liiketapaamisilla syömisiäni kyseenalaistamaan, voisi allekirjoitus jäädä saamatta.

Kommenttina vaan, että olin asiakkaan luona ja ehkä johtajan vaimon ja meidän kahden muun vieraan avecien kuuluminen seurueeseen kertoo ettei kyseessä ollut varsinaisesti liiketapaaminen. Eikä kukaan normaali ihminen myöskään kysele että miksi syöt tai et syö, mutta kehon kieli, ilmeet ja eleet ja juuri tuollainen närpiminen vaan kertoo niin paljon ihmisestä ja hänen tavoistaan. Mutta onnea omalla linjallasi, sotke ja sörssää ruokaa lautasella syömättä niin paljon kuin haluat, kaipa se sitten on aina ja kaikkialla ihan ok.

mutta kun emännät eivät hyväksy sitä, että tulen vain käymään. Mieluiten olisin ottamatta mitään, mutta kun ruokaa tarjoavat olettavat, että syöminen = hyväksyminen. Jos ei ota mitään, saa kuulla tuhahtelua ja voivottelua. Helpompaa sotkea lautanen kuin kuunnella, miten paljon vaivaa on nähty.

noin aggressiivinen asenne syömiseen ja ruoan tarjoamiseen ystäville?

keitettyjä uusia perunoita, salaatinlehtiä, tummaa leipää, juustoa, mureaksi haudutettua porsaanfilettä pienen palan ja keitettyjä porkkanoita olisin syöny.

etten tykkää mausta :) Ei mitään vakaumuksellista syytä esimerkiksi.

uteliaiuudesta kysyn, kun useampikin on sanonut, ettei söisi porsasta että mikä siihen on syynä?

Meillä lapset olisivat ihmeissään, jos mummon mökkiruokaa olisi jossain kyläpaikassa tarjolla. Nykylapset ei yleensä ole mitään perunafaneja, ennemminkin joku wokki olisi OK. Kokolihan ja erityisesti sika sama juttu, ei oikein ole mieluista.



Mitä ihmeen vikaa olisi ollut lapsillekin kelpaavissa lasagnessa, risotossa, grillivartaissa, lihapullissa, itsetehdyissä kananugereissa jne. Ai niin, kun suurin osa lapsista syö niitä, niin eihän niitä voi tarjota.

Meillä lapset olisivat ihmeissään, jos mummon mökkiruokaa olisi jossain kyläpaikassa tarjolla. Nykylapset ei yleensä ole mitään perunafaneja, ennemminkin joku wokki olisi OK. Kokolihan ja erityisesti sika sama juttu, ei oikein ole mieluista. Mitä ihmeen vikaa olisi ollut lapsillekin kelpaavissa lasagnessa, risotossa, grillivartaissa, lihapullissa, itsetehdyissä kananugereissa jne. Ai niin, kun suurin osa lapsista syö niitä, niin eihän niitä voi tarjota.

Ihme kommentti.

Meillä lapset olisivat ihmeissään, jos mummon mökkiruokaa olisi jossain kyläpaikassa tarjolla. Nykylapset ei yleensä ole mitään perunafaneja, ennemminkin joku wokki olisi OK. Kokolihan ja erityisesti sika sama juttu, ei oikein ole mieluista. Mitä ihmeen vikaa olisi ollut lapsillekin kelpaavissa lasagnessa, risotossa, grillivartaissa, lihapullissa, itsetehdyissä kananugereissa jne. Ai niin, kun suurin osa lapsista syö niitä, niin eihän niitä voi tarjota.

Ihme kommentti.

Kyllä kirjoitin tämän viestin kompatakseni toista kaltaistani, jos epäilet meitä yhdeksi ja samaksi, voit varmistaa asian ylläpidolta!

Sinulle osoitin viestin



Vierailija - 24.7.2012 11:27 (40/150)

Ai nyt sä aloit kannustaa itseäsi muka toisena henkilönä