Lue keskustelun säännöt.
Lopetin täysin mieheni "äitinä olemisen" ja seuraukset alkavat kypsyä :D
10.10.2014 |
Elämme jännittäviä aikoja!
Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".
Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".
En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.
Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D
Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...
Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
Kommentit (993)
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:36"]
Höh, no eiks avioliitto ole huolenpitoa puolin ja toisin. Kai ukkoasikin ärsyttää sinussa moni asia.
[/quote]
Avioliitto on kahden aikuisten kumppanuutta, ei äiti-lapsi-suhde
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 00:08"][quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 00:03"]En ymmärrä, miten te jaksatte jakaa elämänne tuollaisten vajakkien kanssa. Miten tuollaista kehitysvammaisen tasolla olevaa kohtaan voi tuntea edes seksuaalista halua? No, elämä on valintoja.
[/quote]
Olepa nyt ihan rehellinen.
Sutko saa märäksi essu päällä pölyhuiskan kanssa konttaava tossukka?
Niin, sitä minäkin.
[/quote]
Tähän täytyy kertoa, että kun nuorempana ensimmäisen kerran näin poikaystäväni tiskaamassa, kävin aivan kuumana häneen. Se oli jotain niin uutta ja ihmeellistä, koska isäni ei koskaan hoitanut kotitöitä.
Eli kyllä siivoava mies voi olla todella seksikäs.
Perheenjäsenten omat pyykkikorit ovat kai yleensä heidän huoneissaan, niin meillä ainakin. Tietysti eri tilanne, jos on joku saunan pukuhuone tai vastaava, jossa kaikilla on tapana riisuutua. Kaupunkiasunnoissa ei yleensä ole kodinhoitohuoneita.
Uskon vakaasti, että 80 % noista miehistä on normaali-Aspergerinsyndrooma-asteikolla lähempänä Aspergeria kuin normaalia eli kyse on hermostollisesta epätyypillisyydestä. Oman toiminnan ohjauksessa on puutteita ja aistihavaintojen käsittely aivoissa taitaa myös olla erilaista kuin muilla. 20 % on sitten kusipäitä, jotka teettävät työnsä naisilla. Asperger on miehillä paljon yleisempi kuin naisilla ja perinnöllinen, sen takia on helppo erehtyä luulemaan, että äidit ovat opettaneet sen pojilleen tai että on kyse perhekulttuurista.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 23:39"]Jotkut kirjoitteli siitä. että miehet jotka kotona on vähän tälläisiä "ajattelemattomia", ovat töissään todella skarppeja ja oma-aloitteisia. Sama pätee täällä. Töihin liittyen miehelle on hyvin tärkeää mitä hänestä ajatellaan ja että kaikki on kunnolla tehty jne. Jännä juttu että kotiasioissa se on täysin päinvastoin. Käynhän minäkin töissä, missä vaaditaan asioita, mutta en mä silti osaa/voi kotona heittää täysin vaihdetta vapaalle :O Ainakaan jos en halua hukkua jätteisiin. AP
[/quote]
Mä luulen et miehesi työpaikalla hallinnosta huolehtivat pitävät miestäsi ihan toivottomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, miten monet naiset vain alistuvat olemaan jotain miehiensä orjia.
Hyvä Ap, että sinä päätit tehdä jotain eri tavalla.
Mun mieheni suvusta löytyy muuten myös todella paljon samanlaisia naisia kuin Ap:n mies. Olenkin alkanut uskoa, että ympäristö muokkaa ihmisestä tuollaisen sotkuisen ja aloitekyvyttömän aikuisena.
Ja miksi sitten miehissä tuntuisi olevan näitä enemmän....no sehän on Se ÄITI...joskus myös isä, joka pureksii lapsensa puolesta ihan kaiken. Ja jos siihen tottuu elämänsä ekojen 20 vuoden ajan, niin on kyllä vaikeaa oppia muuta.
Niin että ei Se sinä ole mies Se palveltava ja holhottava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhuuuu ap en saanut vastausta, kuinka vanha miehesi on :D
Miksi kukaan alun alkaenkaan ryhtyy miehen äidiksi? Mulla on tähänastiset miehet (2) hoitaneet omat pyykkinsä ja sotkunsa alusta alkaen kun en ole niille mitään tehnyt. Molempien pitää mielestäni tehdä yhtä paljon kotitöitä. Siivotaankin yhdessä, jos ollaan samaan aikaan kotona. Lasten jäljet siivoaa lapset itse, kun olivat pieniä siivottiin yhdessä. Kai sitä voi miehelle sanoa, että haluan että on siistiä ja että siivoat jälkesi. Feminismiä kannattaa liputtaa kotonakin. Se on yhtä tärkeää kun työpaikan tasa-arvo. Juntti tuttavani luuli, että se on feminismiä, että mies hieroo ja palvelee naista. Huh huh kaikkea sitä kuuleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho. Kuinkahan vanhaan ikäpolveen pitää mennä, että tietokoneenkorjaushommat on "miesten juttuja" samassa määrin kuin esimerkiksi lumityöt? Olen 21-vuotias enkä kyllä huomaa lähipiirissäni lainkaan tällaista erottelua. Avokilla ja mulla ihan omat koneet, jos tulee jonkinnäköistä pientä ongelmaa niin kummatkin hoitaa ne ihan samoissa määrin, googlaa tarvittaessa että missä vika ja jos tulee isompia ongelmia, otetaan yhteys ammattilaiseen. Kumpikin käyttää konetta myös ihan yhtä paljon päivittäin esim kouluhommiin ja yhteydenpitoon, minä myös kuvien käsittelyyn. Jos taas kone kosahtaa lopullisesti niin kumpikin osaa miettiä omiin tarpeisiinsa sopivan masiinan ja ymmärtää perussanaston arvioidessaan hinta-laatu -suhdetta. Ehkä mä oon sitten oikeasti vaan niin nuori etten ole koskaan älynnyt ajatella tietokonejuttujen osaamista jotenkin miehisen teknisiksi, heh. Ei ole mun sukupolven juttu enää, jotenkin hassu ajatuskin :D
Ei silti, mun avokki on 22-vuotias eikä meillä ole mitään epätasa-arvoista kotihommien jakoa. Eikä ole edes tarvinnut opettaa perussiisteyttä, kyllä se on sille selkäytimestä tullut. Ainoa minkä olen sille "opettanut" (toisinsanoen mies tarkkaili mun tyyliä vähän aikaa ja alkoi sitten matkimaan kun tajusi sen kätevämmäksi) on tiskien nopea tiskaaminen heti käytön jälkeen. Ei siis kerää niitä altaaseen ja pese kerran päivässä, vaan tiskaa heti sen yhdenkin aamiaislautasen noin kymmenessä sekunnissa ja heittää kuivauskaappiin. Tosin tämä on kai helppo toteuttaa kun ei ole lapsia, isomman poppoon kanssa varmaan vähän eri juttu. Luulen että muksujen tultua tiskivuorot on sitten jees :)
Joku sanoi aikaisemmin että heillä kaikkillla on oma pyykkikorinsa, kaikki huolehtii itse omat pyykkinsä.. no en mä vaan viittis kattoa meidän kodinhoitohuoneessa 5 eriä pyykikoria.. vai onko ne likapyykit omissa huoneissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 23:48"]
Oho. Kuinkahan vanhaan ikäpolveen pitää mennä, että tietokoneenkorjaushommat on "miesten juttuja" samassa määrin kuin esimerkiksi lumityöt? Olen 21-vuotias enkä kyllä huomaa lähipiirissäni lainkaan tällaista erottelua. Avokilla ja mulla ihan omat koneet, jos tulee jonkinnäköistä pientä ongelmaa niin kummatkin hoitaa ne ihan samoissa määrin, googlaa tarvittaessa että missä vika ja jos tulee isompia ongelmia, otetaan yhteys ammattilaiseen. Kumpikin käyttää konetta myös ihan yhtä paljon päivittäin esim kouluhommiin ja yhteydenpitoon, minä myös kuvien käsittelyyn. Jos taas kone kosahtaa lopullisesti niin kumpikin osaa miettiä omiin tarpeisiinsa sopivan masiinan ja ymmärtää perussanaston arvioidessaan hinta-laatu -suhdetta. Ehkä mä oon sitten oikeasti vaan niin nuori etten ole koskaan älynnyt ajatella tietokonejuttujen osaamista jotenkin miehisen teknisiksi, heh. Ei ole mun sukupolven juttu enää, jotenkin hassu ajatuskin :D
Ei silti, mun avokki on 22-vuotias eikä meillä ole mitään epätasa-arvoista kotihommien jakoa. Eikä ole edes tarvinnut opettaa perussiisteyttä, kyllä se on sille selkäytimestä tullut. Ainoa minkä olen sille "opettanut" (toisinsanoen mies tarkkaili mun tyyliä vähän aikaa ja alkoi sitten matkimaan kun tajusi sen kätevämmäksi) on tiskien nopea tiskaaminen heti käytön jälkeen. Ei siis kerää niitä altaaseen ja pese kerran päivässä, vaan tiskaa heti sen yhdenkin aamiaislautasen noin kymmenessä sekunnissa ja heittää kuivauskaappiin. Tosin tämä on kai helppo toteuttaa kun ei ole lapsia, isomman poppoon kanssa varmaan vähän eri juttu. Luulen että muksujen tultua tiskivuorot on sitten jees :)
[/quote]
Erinomainen kehityssuunta!
Mutta kauas ei tarvi mennä että tietokonehommat mielletään miesten töiksi. Itse olen 26-vuotias ja miellän huonon tietokoneosaamisen naisella normiksi ja miehellä epämiehekkääksi.
80-luvulla syntyneillä tietokone alkoi olla päivittäisessä yleisesti käytössä ehkä vasta täysi-ikäisenä. Itse sain oman ensimmäisen pöytäkoneen 18-vuotiaana. Ensimmäisen kerran käytin googlea hakeakseni Spice Girlsien kotisivuja vuonna -97. Tietokonenörtit pelailivat ja värkkäsivät amigoista commondoreihin ja personal computereihin omissa porukoissaan ja nämä porukat olivat pääosin poikia.
Hei naiset! Teidän unelmamies pelasti perheensä ahdingosta:
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288750136602.html
Jäiköhän pyykkääminen pahasti kesken :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 19:08"]
Perheenjäsenten omat pyykkikorit ovat kai yleensä heidän huoneissaan, niin meillä ainakin. Tietysti eri tilanne, jos on joku saunan pukuhuone tai vastaava, jossa kaikilla on tapana riisuutua. Kaupunkiasunnoissa ei yleensä ole kodinhoitohuoneita.
[/quote]
No mekin ollaan asuttu rivarissa jossa ei ollu kodinhoitohuonetta, mutta riisuuduttin kylppärissä siihen yhteiseen pyykkikoriin. Mutta tietty tapoja on monia..
Meillä mies ottaa myös kotona tilanteen haltuun niin ruoan, siivouksen ja lastenhoidon osalta, eikä se vähennä hänen miehekkyyttään. Päinvastoin! Arvostankin häntä ihan äärettömästi ja yritän sen kertoa sanoin ja teoin aina kun mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:56"]
Mikähän miehistä tekee vajakkeja?? Omanikin on ihan imbesillin tasolla monissa jutuissa. Esimerkiksi hän kyllä mieluusti antaa lapsille aamu- tai iltapuurot, mutta tuloksena on aina tahmeat jääkaapin ovet ja kahvat. Kun hän ei huomaa että sormet ovat hillossa tai muussa sotkussa, eikä sille kuulemma mahda mitään. Jos pyydän töihin lähtiessä pyyhkimään pöydän, kun jäävät vielä aamiaiselle, se on takuulla ja aina pyyhkimättä kun tulen kotiin. Kaikki tahmat kuivuneena. Sitten minä talttaan niitä irti.
Jos mies ottaa laatikosta ruokailuvälineitä, laatikko jää auki. Sama koskee kaappeja. Pakastinkin on jäänyt kaksi kertaa auki, jääkaappi monta kertaa ja ulko-ovikin pakkasella kaksi kertaa. Näillekään ei kuulemma voi mitään.
Monta kertaa viikossa jääkaapista löytyy maitopurkki, jossa on noin ruokalusikallinen maitoa. Kun lapsi ei just tahtonu enempää sillä kerralla, ja tämä toistuu koko ajan. Sillekään ei voi mitään.
Hammastahnatuubit, sekä miehen että lasten, koska hän on auttanut, on aina osittain auki. Hammastahnaa on valuteltu kuivamaan pitkin tuubin kaulaa, ja ne ovat paksussa töhkässä. Sama koskee ketsuppipulloa ja sinappituubeja. Mutta eihän sille mitään voi! Tänään paskaisilla kurasaappailla oli lompsittu sisään saakka, matot savessa, samoin lattia. Huomautin pihalla hääräävälle miehelle, johon se tiuski, ettei varmasti ole kukaan käynyt saappailla rappusia pidemmällä. Tuohon ei taas osannut oikein edes sanoa mitään, äijä on tosiaan niin tyhmä ilmeisesti, että luulee jonkun tontun tai muun mystisen olennon käyneen kuraamassa joka paikan.
Lyhyesti sanottuna: kun käännän selän, mies on "auttavaisesti" ehtinyt säätää kymmenessä minuutissa joka paikassa saaden kamalan sotkun aikaan. Eikä takuulla siivoa, koska ei huomaa eikä mahda mitään. Joko eletään tahmassa ja paskassa, tai sitten pitää kävellä perässä siivoamassa. Joskus, kun on väsynyt työpäivän jälkeen, tai on siivonnut kun tietää vieraiden saapuvan illalla tms., ei vaan jaksaisi.
Niin, ja mulle ei tarvitse edes selittää että "osaahan miehes varmaan vaihtaa lampun, autonrenkaan jne". Joo, niin osaan minäkin. Osaan myös käyttää sirkkeliä, naulapyssyä, tulppa-avainta, moottorisahaa jne, enkä tarvitsisi niihinkään mitään passaajaa. Sen takia mun on tosi vaikeaa tajuta, että joku ei selviä yksinkertaisemmista hommista, kuten käsien pesusta tai avattavien juttujen sulkemisesta.
[/quote]
Aivan. Mutta miten sinulta kesti kahden lapsen väsäämisen verran aikaa tajuta, että miehesi on saamaton tolla?
Luettuani tämän ketjun läpi menin spontaanisti halaamaan omaa miestäni ja sanoin: "et sä sittenkään ole niin kauheen paha tapaus." Mies näytti vähän hölmistyneeltä. :D
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 06:40"]
Toi nyt on ihan selvää vittuilua. Jos kerran sitä kuppia aivaudut viemään johonkin, niin samalla vaivalla sen olis voinut viedä tiskiinkin.
Joko annetaan kamojen olla missä ne on, tai sitten viedään ne oikeaan paikkaan. Väärään paikkaa vieminen on vain typerää.
[/quote]
Oikeaan paikkaan vieminen ei opeta miehelle samaa kuin työpöydälle kertyvä kasa.
Jos taas jättää paikalleen, on koko talo pian samanlaisessa kaaoksessa kuin se työpöytä ja muiden elämä vielä helvetimpää, eli oman viihtyvyyden vuoksi viedään kuppi pois makuuhuoneesta.
[/quote]
Tässä joku jo vastasikin sen, mitä itsekin ajattelen, kätevää :D Eli tämän muutoksen tarkoitus ei ole vittuilla tai vinoilla miehelle! :( Tottakai samalla näen miten miehen käytös muuttuu vai muuttuuko ollenkaan, mutta ensisijaisesti syy tähän muutokseen on oma oloni.
Minulla on siis myös tavallaan luonnehäiriö, koska siinä missä mies tekee liian vähän itsenäisesti, minä teen liian paljon, myös esim töissä. Työpaikan asiat on asia erikseen, mutta nyt olen alkanut kotonakin nähdä selvemmin sen, ettei tilanne ole tasapuolinen eikä suhde ole näissä tietyissä asioissa sellainen kuin haluan sen olevan. En halua elää loppuelämääni katkerana pyykki- ja kahvikuppipiikana :D En myöskään halua elää niin, että nalkutan ja pyydän aikuiselta ihmiseltä joka päivä asioita jotka hän tekee ärtyneenä vasta tämän nalkuttamisen jälkeen, koska itsenäisesti hän ei saa niitä aikaiseksi tai edes huomaa niitä. Ratkaisuna tähän on mielestäni oman käytökseni muokkaaminen, koska selvästikkään ei toisen muokkaaminen puheen avulla ole auttanut :D
Muuten ei tänään mitään uutta, paitsi että oli sellainen yksi sadasta-päivä että mies oli siivonnut itse syömänsä jugurttipurkit ja muut keittiönpöydältä! Työtuolirintamalla ei mitään uutta, kasan päällä keikkuu edelleen :D AP
En ole lukenut koko ketjua, mutta varoitathan ap miestä ettet muistele niitä laskuja...? Tarvii varmaan sanoa monta kertaa, mutta ettei vaan sen takia eräpäivät pauku...