Lopetin täysin mieheni "äitinä olemisen" ja seuraukset alkavat kypsyä :D

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:41"]

Niinhän se menee, että mikäli naisen oletetaan olevan kotitalouskone ja hoitavan suurimman osan taloudenpitoon liittyvistä arkiaskareista, niin parisuhde ja erityisesti seksi on se, mikä siinä kohdassa jää väistämättä paitsioon ja taatusti viimeisenä mieleen tulevaksi hoidettavaksi asiaksi.

[/quote]

Meillä tämä menee toisinpäin, eli miehenä hoidan valtaosan kodinhoidosta - niin sisällä kuin ulkona -, eikä seksi vaimoni kanssa voisi vähempää kiinnostaa.

Mitä mieltä olette?

Mun mies sanoo, että tekee kyllä osansa. Hän laittaa muutaman kerran viikossa ruokaa. Käy siis kaupassa ja itsenäisesti laittaa ruuan. Lisäksi hän hoitaa koneiden yms korjaushommat silloin, kun hänelle sopii. Vaihtaa autoihin öljyt ja renkaat. Hoitaa lasta tarvittaessa.

Ei tee lumitöitä, ei siivoa koskaan. Ei pese vessaa, ei siivoa koiransa jälkiä, ei pese pyykkiä. Ei tuo kaupasta mulle tai lapselle jogurttia tai muita, mitä syödään jatkuvasti. Koskaan ei ota imuria käteen ja imuroi, saati että järjestelisi leluja tai tavaroita. Ei vaihda lakanoita, pese pyyhkeitä tai viikkaa vaatteita kuivurista. Ei hoida lapsen ruokailuja, pesuja tai pukemisia, kun minä olen kotona. Ei täytä koskaan tiskikonetta. Jättää aina ruuat pöydille. 

Yritin joskus ehdottaa yhteistä siivouspäivää, mutta se on aina kaatunut siihen, ettei miehellä ole aikaa. Yleensä on aina jotain muuta menoa.

Itseäni vituttaa moni asia tässä kokoonpanossa. Olisi kiva, kun toinen osallistuisi jonkin verran enemmän ja ottaisi osaa yhteiseen viihtyvyyteen. Se vain tuntuu olevan aika vaikeaa hänelle. Ei ole varmaan ollut lapsena yhteisiä siivouspäiviä niinkuin meidän perheessä; aina kun pitäisi siivota, niin on pahalla tuulella. Ja sitten on aina ihan karsee kiire jonnekin. Ihan tuulesta temmattuja nuo kiireet. Oon huomannut, että siivoaminen on helpompaa ilman häntä.

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 15:05"]

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 14:10"]

Mua jotenkin säälittää tuo palstan mies, jonka vänkää vastaan. Miten voi vuonna 2014 Suomessa elää aikuinen mies, jonka parisuhdestrategia on "haluan että minusta pidetään huolta"?! Oletko joku vaippaikäinen vauva?

Harvaa naista todella kiinnostaa missään muodossa, saati seksuaalisessa, mies, joka esittää vauvaa.

[/quote]

Minulla taas on päinvastainen käsitys. 

Mitä pahemmin asiansa sössii (tätä en kylläkään ole tehnyt), sitä varmemmin naisia riittää. 

Enkä mä mitään kireää (päästään) johtaja-naista haluaisikaan, vaan lämpimän ja hellän. Ehkä se tosiaan on liikaa vaadittu. Mä nyt en vain jaa nyky-yhteiskunnan kovia arvoja. 

[/quote]

Anna mä arvaan, ei ole naista löytynyt huolehtimaan ja olet yhä sinkku?

Siis tuohan on henkilökunnan, eli sinun tehtävä.

Mua rassasi, kun ex-kundikaveri saattoi jättää voin, juuston ja leikkeleen keittiön tasolle yön yli, leipäpussi auki, muruset pitkin poikin jne. Eikä se kyllä mitään  muutakaan siivonnut eikä vienyt roskia, muttei onneksi sotkenutkaan ihan kohtuuttomasti. Mutta minulle se aina valitti, että järkyttävää kun on niin sotkuista, ettei ketään kehtaa kutsua kyläänkään. Kuitenkin meillä oli ihan perussiistiä ja sänky aina pedattuna ja tiskit tiskattuna. Mutta se sotku tuli siitä, jos en laitttanut kaukosäätimiä paikoilleen suoraan riviin sille paikalle, minkä hän oli mielessään niille määritellyt. 

Mulla kans eksä sotki minkä kerkes ja vinkui kuitenkin aina ensimmäisenä sotkusta kun vieraita tuli. Se oli rasittavaa.

Hei pliis, nyt vähän rotia noihin ns. miesten hommiin! Renkaat vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Oikealla asenteella ja hyvillä työkaluilla yhteen autoon ei saa sutattua edes tuntia, vaikka pitäisi kahvitauon.

Eksä tapasi jotain inistä renkaidenvaihdosta. Sanoin että fine ja kävin vaihdattamassa renkaat rengasliikkeessä. Kesti 10 minuuttia ja maksoi parikymppiä. Siihen loppuikin sitten sen vätyksen "miesten" töiden lista...

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 06:40"]

Toi nyt on ihan selvää vittuilua.  Jos kerran sitä kuppia aivaudut viemään johonkin, niin samalla vaivalla sen olis voinut viedä tiskiinkin.

Joko annetaan kamojen olla missä ne on, tai sitten viedään ne oikeaan paikkaan.  Väärään paikkaa vieminen on vain typerää.

[/quote]

Oikeaan paikkaan vieminen ei opeta miehelle samaa kuin työpöydälle kertyvä kasa.

Jos taas jättää paikalleen, on koko talo pian samanlaisessa kaaoksessa kuin se työpöytä ja muiden elämä vielä helvetimpää, eli oman viihtyvyyden vuoksi viedään kuppi pois makuuhuoneesta.

[/quote]

Tässä joku jo vastasikin sen, mitä itsekin ajattelen, kätevää :D Eli tämän muutoksen tarkoitus ei ole vittuilla tai vinoilla miehelle! :( Tottakai samalla näen miten miehen käytös muuttuu vai muuttuuko ollenkaan, mutta ensisijaisesti syy tähän muutokseen on oma oloni.

Minulla on siis myös tavallaan luonnehäiriö, koska siinä missä mies tekee liian vähän itsenäisesti, minä teen liian paljon, myös esim töissä. Työpaikan asiat on asia erikseen, mutta nyt olen alkanut kotonakin nähdä selvemmin sen, ettei tilanne ole tasapuolinen eikä suhde ole näissä tietyissä asioissa sellainen kuin haluan sen olevan. En halua elää loppuelämääni katkerana pyykki- ja kahvikuppipiikana :D En myöskään halua elää niin, että nalkutan ja pyydän aikuiselta ihmiseltä joka päivä asioita jotka hän tekee ärtyneenä vasta tämän nalkuttamisen jälkeen, koska itsenäisesti hän ei saa niitä aikaiseksi tai edes huomaa niitä. Ratkaisuna tähän on mielestäni oman käytökseni muokkaaminen, koska selvästikkään ei toisen muokkaaminen puheen avulla ole auttanut :D

Muuten ei tänään mitään uutta, paitsi että oli sellainen yksi sadasta-päivä että mies oli siivonnut itse syömänsä jugurttipurkit ja muut keittiönpöydältä! Työtuolirintamalla ei mitään uutta, kasan päällä keikkuu edelleen :D AP

[/quote]

Tokihan projektisi tarkoitus on vinoilla ja vittuilla miehellesi. Jos kokisit puolisosi itsesi kanssa tasavertaiseksi kumppaniksi, ei mielessäsi edes kävisi moisen koirakoulun pitäminen. Hassua, että kerrot omaavasi "tavallaan luonnehäiriön" ihan muusta syystä. Luonnehäiriöisille on nimittäin tyypillistä kokea paitsi suurta ylemmyyttä myös oikeutta rangaista (tai näpäyttää, kuten usein itse kutsuvat) muita ihmisiä silloin, kun nämä eivät yllä näpäyttäjän luomiin standardeihin.

Kirjoitit ketjun aloitusviestissä, että "miehesi joutuu aikamoiseen kiipeliin" ja jopa otsikkoon "seuraukset alkavat kypsyä". Nyt kun kolme viikkoa projektia on takana ja sen ainoa vaikutus on ollut se, että miehesi on ostanut itselleen deodorantin, kirjoitatkin muokkaavasi omaa käytöstäsi voidaksesi siten itse paremmin. :D

Me ihmiset olemme erilaisia. Toisia kiinnostaa kodin siivous ja toisia pukeutuminen, toisia ei. Kumpikaan ei sinällään ole oikeassa tai väärässä, eikä kummankaan standardit taida olla toista huonommat ja paremmat. Miehesi on täysin kyvykäs huolehtimaan vaatteistaan ja ulkoasustaan, ei sun siitä tarvia huolehtia, motkottaa tai kouluttaa. Samaa paitaa voi oikein hyvin pitää useampana päivänä, jos siinä ei ole näkyviä tahroja tai pahaa hajua. Miehesi varmaan osaa tarpeen tullen pestä pyykkinsä tai ostaa lisää vaatteita. Yhden poikamieskansanedustajan kerrotaan joka maanantai laittavan päälleen paketista uuden kauluspaidan ja näin välttyneen jo vuosien ajan silitysraudan tapeelta. Ei tietty mikään ekoteko, mutta niinkin voi elää ihan onnellisen ja hyvän elämän. Kaikkia meistä ei vaatekeko tuolinselkämyksellä haittaa lainkaan, eivätkä kaikki tosiaan edes huomaa sellaista - ja se on normaalimpaa kuin siitä vaatekasasta ahdistuminen.

Miehesi varmaan maksaa laskunsakin. Jos joku unohtuu, niistä useimmiten tulee maksukehotus. Silloin joutuu maksamaan himppasen lisää viivästyskoron ja mahdollisen viivästysmaksun muodossa, mutta ei sekään ole vaarallista. On ihan laillista ja kunniallista elämää maksaa laskunsa eräpäivän jälkeenkin. Miksi ihmeessä stressata tuollaisesta? Miestäsi ei varmasti myöskään häiritse juoda kahvia samasta mukista monta kertaa pesemättä sitä välillä. Itse asiassa aamukahvin voi hyvin juoda viikon ajan samasta mukista ja pestä sen vasta sunnuntaina. Mitäs jos ostaisit siipallesi nimikkomukin ja vaikka pieniä kertakäyttölusikoita, niin jugurttipurkin kanssa voi samalla heittää lusikankin roskiin. Ei tuommoisista asioista kannata riidellä ja pahimmillaan  uhrata parisuhdettaan ja perhettään.

Mäkin oon löysännyt asennettani lukiessani tätä ketjua. Tajusin nimittäin, että minun mieheni tekee ja paljon, vaikka ei aina ihan ylläkään rimalleni. Suurin vastuu ruoanlaitosta on miehellä ja minulle jää sitten siivous jossa olen ehkä hiven pakkomielteinen... Toki valittamisenikin on auttanut, mies on alkanut täytellä oma-aloitteisesti tiskikonetta ja laittaa puhtaat kaappiit. Tänään tajusin sen kokanneen ensi kertaa niin ettei keittiössä ollut sotkua. Mutta pääsääntöisesti vasten aiempaa luuloani mieheni ei ole laiska, hän välittää siitä mille minusta tuntuu ja parantaa tapojaan kun niistä mainitsee. Onneksi en päätynyt yhteen tuollaisten "avuttoman vauvan" kanssa. Mikään ei tapa seksihaluja niin tehokkaasti kuin itsekäs mies jolla ei ole mitään silmää tai ymmärryskykyä/halua auttaa omaa naistaan ja olla parisuhteessa vastuullinen aikuinen.

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 14:58"]

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 11:35"]

HAHAHA, nää on näitä pariskuntia, joita näin lauantaiaamuisin näkee yhdessä kävelylenkillä lastensa kanssa; Mies viipottaa kortsu päässä lastenrattaita työntäen joku värikäs ulkoilutakki päällä. 

Tai vaihtoehtoisesti ovat kauppareissulla paikallisessa Prismassa; C-max tai joku farmari perheruutuun ja isi juoksee sinne tänne ryntäilevien kakaroiden perässä pisin parkkipaikkaa tennarit jalassa. 

Sori ei tuu mitään. Mieluummin elän loppuelämäni yksin kuin alan tuollaiseksi mieheksi. Ei vaan ikinä pystyis. En minäkään mikään alfa ole, mutta rajansa ne on betallakin - ennen kuin lipsuu gamman puolelle. 

[/quote]

unohdit nyt, että nämä isät ovat omia lapsiaan siellä vahtimassa. Näitten miesten geenit elävät niissä kakaroissa. Sinun geenisi ovatkin ehkä parhaimmillaan kuollessaan sukupuuttoon.

[/quote]

Älä jauha paskaa. 

Joku alfa (joka ei taatusti mitään pyykimuijaa leiki) ne on siittänyt. 

Ette ole naiset mitenkään meitä miehiä ylevämpiä olentoja. Aika alkukantaiset vaistot teitäkin lopulta ohjaa ja se on varma, että ehkä 10% näistä farmarilla ajavista väritakkimiehistä on lastensa biologisia isiä. 

[/quote]Mitä tuossa suotta liioittelet. Tuskin niistä miehistä kukaan on lapsen oikea isä. Harvoin jos koskaan naiset nyt omille aviomiehilleen lapsia tekevät ;DD Taidat olla vähän katkera

En usko, että tästä kokeilusta seuraa mitään hyvää ap:n parisuhteelle.

Oisko tää kenties ap:n miehelle viimeinen mahdollisuus parantaa tapansa? Miksi pitäisi jatkaa suhteessa puolisoaan hyväksikäyttävän laiskimuksen kanssa? Mikä on ap:n miehen vastuu parisuhteen hyvinvoinnista?

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 15:20"]Meillä toimii se, että minä siivoan kaikki sotkut (tiskit, pyykit, imurointi, vessat, pihan, varaston, you name it...) ja mies maksaa kaikki talouden laskut ja ruokaostokset. Minä arvostan miestä, joka elättää perheensä ja mies arvostaa vaimoa, joka hoitaa kodin. Kaikki voittaa :) [/quote] Entä meidän perheessä jossa mies eimaksa mitään mun ostoksiani, kumpikin miehen kanssa laitetaan saman verran rahaa kaikkiin yhteisiin menoihin. Ja silti minä olen se joka pyykkää, siivoaa, hoitaa lapset... no joo, mies tekee pihatyöt, en ole kertaakaan leikannut nurmikkoa.

[/quote]Eikö sulla ole ollenkaan omia tuloja, etkö ole töissä? Muuten on hullua jos käyt töissä ja teet yksin kaikki kotityöt. mihin käytät omat rahasi?

Mitä tuolilla tapahtuu?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 22:23"]En usko, että tästä kokeilusta seuraa mitään hyvää ap:n parisuhteelle.
[/quote]

Luulen ettei AP:n miehen laiskuudesta seuraa mitään hyvää ap:n parisuhteelle.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:33"]Elämme jännittäviä aikoja!

Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".

Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".

En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.

Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D

Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...

Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
[/quote] lopetit samalla hänen rakastamisensa. Onneksi minun mieheni on hyvä "isä" minulle.
T:Adhd vaimo

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:33"]Elämme jännittäviä aikoja!

Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".

Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".

En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.

Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D

Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...

Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
[/quote] lopetit samalla hänen rakastamisensa. Onneksi minun mieheni on hyvä "isä" minulle.
T:Adhd vaimo
[/quote] siis onko täällä vain katkeria vaimoja vai mistä alapeukut? Todellinen rakkaus on sitä, että tukee toista ja ymmärtää eikä kohtele kaltoin. Apn mies ei ole laiska

[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 20:21"]

Hei pliis, nyt vähän rotia noihin ns. miesten hommiin! Renkaat vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Oikealla asenteella ja hyvillä työkaluilla yhteen autoon ei saa sutattua edes tuntia, vaikka pitäisi kahvitauon. Eksä tapasi jotain inistä renkaidenvaihdosta. Sanoin että fine ja kävin vaihdattamassa renkaat rengasliikkeessä. Kesti 10 minuuttia ja maksoi parikymppiä. Siihen loppuikin sitten sen vätyksen "miesten" töiden lista...

[/quote]

Mikset siis itse vaihtanut renkaita?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:33"]Elämme jännittäviä aikoja!

Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".

Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".

En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.

Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D

Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...

Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
[/quote] lopetit samalla hänen rakastamisensa. Onneksi minun mieheni on hyvä "isä" minulle.
T:Adhd vaimo
[/quote] hahaha kateelliset alapeukuttaa, kun ei kestä sitä, että tämä tilanne voi olla toisinkin päin eikä mies apn tavoin ala hihitellä toisen vaikeuksille

Nopsaa päivitän :O

1) sukat ja alusvaatteet pääosin osuu nyt pyykkikoriin suihkussakäynnin yhteydessä :D
2) vaatepino pieneni yksi aamu koska mies oli tunkenut osan vaatteista takaisin vaatekaappiin... En tajua :/
3) välillä tekee tiukkaa olla hiljaa ja kerran pari olen haaveillut omasta yksiöstä jota laittaa ja siivota kuten nuorempana :D
4) mies ei tuosta muutu sen kummemmin, koska sitä ei vain haittaa sotku kuten mua, mutta tärkeintä on kai etten passaa häntä
5) olen alkanut heittää turhaa tavaraa (miehen luvalla) pois, ehkä se auttaa tässä eroavaisuudessa kun ei sitten ole sitä tavaraa niin paljon
6) keskityn tällä hetkellä pitämään tosiaan tuon sotkun poissa "yhteisistä tiloista", jotta ei ahdista liikaa itseä
7) mietin usein, että eikö edes tota hiton sukkaa voi irrottaa tuosta pyörästä....
AP