Miksi et tatuoi itseesi lapsen nimeä ja syntymäaikaa?
Itse olen tehnyt näin molempien kohdalla. Löytyy etunimi ja syntymäaika tuolta niskan alapuolelta
Ovat omat lapseni ainakin niin tärkeitä että halusin ikuistaa heidät kehooni :)
Kommentit (25)
muistavani lapseni nimen muutenkin.
Ehkä jos olisin menettänyt heidät jollain traagisella tavalla, sitten voisi tulla mieleen edes harkita jotain tuollaista.
Mun lapsi on mulle tärkeintä maailmassa, mutta eipä mulla ei hänen kuviaan facebookissakaan yhtäkään.Kyllä se lapsi kulkee mulla sydämessä ja mielessä koko ajan.
En ole kokenut 'tarpeelliseksi', vaikka ei se mun mielestä maailman kamalinta olekaan - olettaen, että ne tatskat on ihan ok näköisiä.
sillä tatuoinnit ovat minusta ällöjä. Eivät vielä nuorena ihmisenä, mutta sitten vanhuksena kun nahka jo roikkuu niin ovat tosi tosi rumia.
En siis todellakaan haluaisi lasteni nimiä tai syntymäaikoja tuollaiseen epämääräiseen "taideteokseen".
Suomalaisilla on muutenkin ihan liikaa tatuointeja. Todella harvoin ne ovat ilo muiden silmille. No, tyylinsä kullakin.
Kyllä mä ne ilman muistutustakin muistan.
Komppi tälle! On vähän kyllä muisti huonontunut synnytyksen jälkeen, mutta nuo jutut muistan.
koe tarvitsevani vakuuttelua muille ihmisille, että rakastan lapsiani. Sen viestin itse luen tuollaisesta tatuoinnista.
ja heidän syntymäaikansa muutenkin, en tarvitse muistilappua mukaani asiasta muistuttamaan.
ja sitten tribaali kuvio häntäluun kohdalla :) - ap
11 tatuointia löytyy, mutta ei yhtäkään Raamatun oppien vastaista.
ja heidän syntymäaikansa muutenkin, en tarvitse muistilappua mukaani asiasta muistuttamaan.
Vähemmän kivuliasta! Enkä minä ainakana taivu lukemaan mitään niskan alapuolelta.
ja sitäpaitsi mulla on aika lyhyt kaula, voisi olla melko ruma litania kun lapsia on kohta viisi. onneksi en siis aloittanut tatuointia, eihän sitä keskenkään viitsisi jättää.
Olettaa elävänsä vanhaksi..
Oma lapsi kuoli 7- vuotiaana, pikkuserkku 5- vuotiaana, 2 ystävää 15- vuotiaana, miehen ystävä 9- vuotiaana, serkku 25- vuotiaana.
Tässä otteita nuorempana kuolleista. Miten onkaan ne aikuiset jotka kuolee 40-60- vuotiaana?
Mutta sinähän elät ikuisesti. :)
mulla tuli mieleen heti yks norjalainen äiti, jolla olis tatuoituna "Anders Behring Breivik 13.2.1979". Siitähän voiskin olla ylpeä :DD
Yhdellä lapseni koulukaverin vanhemmilla on molemmilla oikein isolla kaikkien kolmen lapsensa nimet ja syntymävuoset tatuoituina käsivarsiin ja osa jalkoihin. Sellaisilla isoilla goottikirjaimilla. Ja mainitakoon, vaikkei se tietysti ole tatuointien vika, niin vanhemmuus on molemmilta hukassa. Kännijuhlia pidetään ja ilmeisesti isä on nyt linnassa.. Keväällä oliva lapset paljon pois koulusta, kun ei kukaan kuulemma päässyt tuomaan?
Mutta varmasti ovat lapset vanhemmilleen kaikki kaikessa, johan sen jo noi tatskat kertovat ;)
Allergia tatuointiväreille on mahdollista. Useat niistä ovat lisäksi myrkyllisiä, mutta varsinaisia myrkkyvaikutuksia ei ole kuitenkaan alan lehdissä julkaistu. Sen sijaan useille nelatatuointiväreille voi tulla allergiseksi. Reaktio kestää sellaisessa tapauksessa pitkään, tavallisesti kuukausia. Myös ihosyöpiä ja niiden esiasteita on kuvattu.
onko sulla tai oliko lasten vaunuissa/rattaissa myös ne nimikyltit (rekkarit)?
ja kauhulla katselen näin kesä aikaan,miten rumiksi jotkut ovat ihonsa sotkeneet.
Olettaa elävänsä vanhaksi..
Oma lapsi kuoli 7- vuotiaana, pikkuserkku 5- vuotiaana, 2 ystävää 15- vuotiaana, miehen ystävä 9- vuotiaana, serkku 25- vuotiaana.Tässä otteita nuorempana kuolleista. Miten onkaan ne aikuiset jotka kuolee 40-60- vuotiaana?
Mutta sinähän elät ikuisesti. :)
eikä suinkaan arvele elävänsä ikuiseksi. Mutta seiskalla on myös sen verran realismin tajua, että tietää oman nahkansa roikkuvan jo nyt aavistuksen (ikää 36v) eikä se varmasti siitä kauniimmaksi muutu.
Se ei myöskään pelasta ennenaikaiselta kuolemalta vaikka ne tatuoinnit ottaisikin. Ja pääsyy tosiaan on se, että ne on oikeasti rumia nuorillakin- vanhoilla ihmisillä vaan erityisen rumia (on tullut nähtyä muutamakin tatuoitu mummo ja pappa)
Minusta se on aika mautonta, sorry.