Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jätin anopin yksin mansikoineen.
13.07.2012 |
Hän olisi halunnut meidän, miehen ja minun, jäävän hänen kanssaan mansikanpakastustalkoisiin. Olisi pitänyt hänen kanssaan noita purkittaa hänelle. Olisi kysynyt etukäteen, haluammeko auttaa, mutta ei. Siellä oli mansikkatalkoot odottamassa kun tulimme kylään. Aika pian kahvin jälkeen häippäsimme pois.
Ärsyttää tällaiset anopin itsestäänselvyydet, että tottakai hänen on saatava pakastin täyteen mansikkaa. Me ei itse pakasteta mitään marjoja, kun niitä saa ympäri vuoden kaupastakin. Onko muilla tällaisia anoppeja, jotka ei kysy, vaan olettaa saavansa apua?
Kommentit (78)
Ympäri vuoden noita saa kaupastakin, miksi vaivautua itse pakastamaan. Itse en ole ikinä pakastanut ja en varmaan ikinä pakastakkaan. ap
Käyn pomimassa luomumarjoja ja uskallan syöttää niitä lapsillekin.
Itse asiassa luomumarjoja saa paljon helpommin pakasteena kuin tuoreena. Tuoreita luomumansikoita ostin ensimmäistä kertaa eilen Prismasta, pakastettuja kotimaisia luomumansikoita olen ostanut sieltä useinkin, lähes aina on ollut tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos sun äitis olis pyytänyt pakastusapua, olistko suostunut?
Kyllä meidän suvussa ainakin kuuluu tyyliin, että jos mennään läheisen sukulaisen luo epävirallisesti, piipahdetaan kylään vaikka kahville, niin voidaan yhdessä puuhatakin jotain. Mitä milloinkin. Aina ei edes odoteta piipahdukselle kutsua, vaan mennään ilmoittamatta - ja tietenkään ei oleteta, että isäntäväki hylkää sen, mitä ovat tekemässä, vaan osallistutaan hommiin itsekin. Se on kivaa ja homma sujuu kuin rasvattuna.
Mutta toki, jos teidät oli kutsuttu kahville ja sitten paikalle tultuanne eteen onkin lykätty sanko marjoja perattavaksi ilman, että etukäteen on yhtään varoitettu, niin onhan se vähän käpöstä. Mansikoiden prosessointi voi olla aika sottaista puuhaa, ja siinä huvahtaa herkästi tunti, tai pari.
Jos ei, niin sitten ymmärrän muuten en.
Mitäs jos sun äitis olis pyytänyt pakastusapua, olistko suostunut?
Varmaan olisi anoppikin saanut, jos olisi etukäteen pyytänyt.
Nythän hän vain oletti, että toiset rupee hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP ei sit koskaan oleta anopilta lastenhoitoapua perinnöstä puhumattakaan,eihän.
Raahasi sinut mansikkalootan viereen, lykkäsi pakastusrasian käteen ja tiuskaisi että alapas perata mansikoita ja katsokin että tulee siistiä jälkeä?
En mä kyllä loukkaantuisi, jos mentäisiin anopille ja hän olisi siellä mansikanpakastushommissa, sanoisi että tulkaapas vähän auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raahasi sinut mansikkalootan viereen, lykkäsi pakastusrasian käteen ja tiuskaisi että alapas perata mansikoita ja katsokin että tulee siistiä jälkeä?
En mä kyllä loukkaantuisi, jos mentäisiin anopille ja hän olisi siellä mansikanpakastushommissa, sanoisi että tulkaapas vähän auttamaan.
ihme jutuista sitä vedetään herneet nenään. Mä olisin ainakin auttanut omaa anoppiani.
Anoppi ilmoitti, kun esikoinen syntyi, että hän on sitten jo omansa hoitanut ennenkuin edes ehdimme hoitoapua tarvita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäri vuoden noita saa kaupastakin, miksi vaivautua itse pakastamaan. Itse en ole ikinä pakastanut ja en varmaan ikinä pakastakkaan.
ap
kasvattamatta jäänyt?? Tapoja tai ihmissuhdetaitoja sulla ei ainakaan ole. Sitäpaitsi olen satavarma, että kyläillessäsi olisit silloin tällöin saanut pakastemansikoita mukaasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vastavuoroisuudesta lähtee myös suvun sisäinen auttaminen/auttamattomuus.
kahvitarjoilut kelpasivat teille kyllä, mutta auttaa ette voineet. Ei se mansikoiden pakastus nyt niin hirmuisen vaivalloista olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kauhea, mansikat vielä hyökkää päälle ja tulee uniin mukaan xD
kahvitarjoilut kelpasivat teille kyllä, mutta auttaa ette voineet. Ei se mansikoiden pakastus nyt niin hirmuisen vaivalloista olisi ollut.
AP ei sit koskaan oleta anopilta lastenhoitoapua perinnöstä puhumattakaan,eihän.
Mun anoppi& appi asui 850km päässä. Aina kun mentiin sinne, oli varattu jotain hommaa. Enimmäkseen piti kuskata heitä sinne ja tänne. Anoppi kampaajalle, appiukko rautakauppaan, molemmat sienimetsään. Kas kun heillä ei ollut autoa ja nuo paikat oli niin kaukana (asuivat keskustan tuntumassa). Sillä paikkakunnalla ei ilmeisesti ollut takseja? Mehän innoissamme ajelimme sen pari päivää ristiin rastiin kun ensin olimme ajaneet 10h sinne ja saman verran takaisin.
Ja ei, emme ole saaneet heiltä koskaan lastenhoitoapua eikä sen puoleen muutakaan apua. Nyt anoppi on jo kuollut.
-ohis
ette ilmeisesti koskaan syö siellä mitään esim. mansikkajälkiruokia tms.
Jospa osti reilummin että on mistä perheellenne tarjota kun vierailette ja halusi vähän apua.
Anoppinasi en pitäisi sinusta. Olet laiska ja saamaton loinen.
On se nyt kuitenkin sun miehesi äiti.
ette ilmeisesti koskaan syö siellä mitään esim. mansikkajälkiruokia tms.
Jospa osti reilummin että on mistä perheellenne tarjota kun vierailette ja halusi vähän apua.
Anoppinasi en pitäisi sinusta. Olet laiska ja saamaton loinen.
ettet sitten syö anopin luona mitään, missä on mansikkaa.
Alue: Aihe vapaa
Jos anoppi on pyytänyt kylään ja siellä vasta selviää, että kyseessä onkin mansikanpakastus/mattojen pesu/autoallin siivous/ikkunanpesu ym. talkoot, niin kyllä se tahditon kutsu on. Miten iso vaiva olisi etukäteen kysyä, että käykö teille tällainen?
Jos ap on miehensä kanssa mennyt yllättäen kylään, niin silloin on ihan kohteliasta kysyä, voisiko olla avuksi. Ja avuntarjoaminen kuuluu myös miehelle.
Olen itsekin (avo)anoppi, lapsenlapsia vielä ei ole.