Lue keskustelun säännöt.
Tänään Cittarissa äiti ja sydänsärkevästi huutava vauva...
07.07.2012 |
Olin ostoksilla Cittarissa ja yhtäkkiä alkoi kuulua sellaista ihan sydäntäsärkevää pienen vauvan itkua. Itse äitinä kuulin, että oikeasti vauvalla on täysi paniikki ja siihen hälyytys päällä ja syliä ja lohdutusta vailla. Itku jatkui ja jatkui vaan koko ostosreissumme ajan. Hyvä ettei mun tisseistä alkanut neljän vuoden tauon jälkeen tulvia maitoa, niin äidinvaistot herättävän kuuloinen se parku oli.
Hetken päästä paikallistin itkun, kun äiti vauva turvakaukalossa ostoskärryissään käveli ohitseni. Äiti kulki kuin zombie, vauvan kaukalo oli poikittain ostoskärryissä, niin että vauva ei edes nähnyt äitinsä kasvoja. Äiti ei tehnyt elettäkään lohduttaakseen vauvaa. Raahusti vaan zombiena :(
Mulle jäi todella paha fiilis tuosta :( Oikeesti ei ollut mitään kiukutteluitkua, vaan hätä sillä vauvalla oli. Ja äitiä ei kiinnostanut. :(((
Eipä mulla muuta. Oletteko muut olleet vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (85)
Esikoiseni huusi koko ajan. Jotenkin ne ostoksetkin vain on tehtävä ja itse syötävä ja käytävä vessassa.
Itse olisin ollut onnellinen, jos joku olisi tullut tarjoamaan vapaata syliä vauvalleni siksi aikaa, että saan esim. ne ostokset hoidettua.
Rohkaisevaa kuulla, että avuntarjouksesta voi ilahtua; ehkä uskaltaa seuraavalla kerralla kokeilla.
Mutta mitä se oikeastaan haittaa, vaikka avuntarjous suututtaisi, ei siinä sinänsä menetä mitään.
Ainoa mitä itse pelkään, on se jos avuntarjous koetaan jotenkin syyllistävänä ja sitä kautta kuormittavana, kun ei tosiaankaan haluaisi kenenkään sen hetkistä kuormaa yhtään lisätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutavaa vauvaa ei todellakaan tarvitse dumpata kärryyn yksinään huutamaan jos ei halua. Kuinka avuttomia oikein olette??
Ja ruokaostosten teko onnistuu kyllä vauva toisella käsivarrellakin. Ihme selittelyä...Ei osata jälkikäteen muuta kuin haukkua toisia, kun ei voida ajoissa mennä tarjoamaan apuaan. Ihme selittelyä...
joka on tietoisesti vauvansa hankkinut tähän maailmaan, on täysin syyntakeeton vauvan kylmään kohteluun, sen sijaan ap on syyllinen koska ei tarjonnut apuaan.
Eli kaikki äidiksi kelpaamattomat naiset vain tekemään lapsia, ja sivullisten on kannettava niistä vastuu?
Ei hyvää päivää! ÄITEJÄ kun ei vain vahingossakaan saisi syyllistää mistään ettei tule paha mieli...
Jospa välillä ajateltaisiin niitä LAPSIA eikä aina vanhempia ja heidän ongelmiaan.
En ainakaan tänne ois tullut itkemään.
Anteeks kuinka? Täällä puhutaan ihan kaikesta maailman asioista lähtien perspanoista, anopeista, teiniäideistä ja naapurin kadehtimisesta aina mamupatjoihin asti.
Tämä välinpitämätön pienen vauvan äiti on tabu vai?
t:ap
Ei tullut mieleen että se "zombina" raahustanut äiti olisi ehkä kuunnellut sitä huutoa sen lapsen syntymästä asti? Että se itku aiheuttaa sellaisen olon että "voisinpa vaikka hypätä aikani kuluksi benjihypyn ilman köyttä ja mahdollisimman korkealta", että se äiti saattaa olla kuoleman väsynyt ja tietää että se vauva itkee ihan samalla tavalla sylissä, kuin siinä kopassakin. Se, _sinun mielestäsi_ välinpitämätön äiti, saattaa olla kuoleman väsynyt, uupunut ja masentunut, eikä ihan tosissaan enää tiedä mitä voisi lapsensa hyväksi tehdä. Tuolla äidillä saattaa ihan tosissaan olla mielessä että jospa hän vain kuolisi pois, niin ehkä vauvalla olisi sitten parempi olla.
Jos et ole ollut sellaisessa tilassa, missä tuo äiti mahdollisesti on, et ihan tosissasi voi tietää mille se vauvan itku tuntuu. Se äiti on saattanut itkeä verta jo monta hemmetin yötä ja päivää sen vauvan itkun takia.
avuliasta ihmistä (toisin kuin ap), jipii, maailma on pelastettu!!
Nyt kun vielä saadaa ap ja kaltaisensa ruotuun.
[Jospa naurultasi ja itkultasi lukisit KOKO ketjun... *huoh*
alettiin kääntyä ap:stä vastaan. Aloitus oli kaikkea muuta, huoh...
hyökkäsi paskojen äitien kannatusyhdistys?
selän takana kun ei osata ajoissa tarjota apua.
Kaduntallaajan velvollisuus EI ole tarjota sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuri sen verran, että kiirehdin ostoksiani että pääsen pois mölystä.
joka on tietoisesti vauvansa hankkinut tähän maailmaan, on täysin syyntakeeton vauvan kylmään kohteluun, sen sijaan ap on syyllinen koska ei tarjonnut apuaan.
Eli kaikki äidiksi kelpaamattomat naiset vain tekemään lapsia, ja sivullisten on kannettava niistä vastuu?
Ei hyvää päivää! ÄITEJÄ kun ei vain vahingossakaan saisi syyllistää mistään ettei tule paha mieli...
Jospa välillä ajateltaisiin niitä LAPSIA eikä aina vanhempia ja heidän ongelmiaan.
Koskahan av-mammoille tulisi sisälukutaidonkortti pakolliseksi tälle pastalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et ole ollut sellaisessa tilassa, missä tuo äiti mahdollisesti on, et ihan tosissasi voi tietää mille se vauvan itku tuntuu. Se äiti on saattanut itkeä verta jo monta hemmetin yötä ja päivää sen vauvan itkun takia.
Mutta mulla on sentään taito asettua toisten ihmisten asemaan, se näkyy puuttuvan liian monelta.
t: se babyblues
Kaduntallaajan velvollisuus EI ole tarjota sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sä et ole vielä tajunnut av:n ideaa. Sun olis pitänyt kirjoittaa näin: " Tänään kaupassa vauva itki sydäntäsärkevästi koko kauppareissun ajan. Mutta äiti onneksi kulki vain zombina eteenpäin ja teki ostokset. Ei edes katsonut vauvaan päin, eikä vauva nähnyt asennostaan äitiä. Hienoa rauhallisuutta ja hermoja äidiltä."
Niin sitten av-mammmat olisivat tulleet kilvan vastaamaan kuinka he ainakin olisivat itkevän vauvan ottaneet välillä syliin.
Kyllä minullekin tulee empaattisena ihmisenä paha olo jos näen toisen ihmisen kärsimystä. Niin sadistinen en ole että voin viitata siihen kintaalla. Sellainen äiti, jolla riittää energia vain itsensä hoitoon, kannattaa hankkia apua. Tai olla hankkimatta lapsia. Se että on väsynyt eikä jaksa hoitaa lasta, joka ei itse voi tilanteelleen yhtään mitään, niin minusta äidin pitäsi tehdä ratkaisuja jotka auttaa jaksamaan. Vähemmän töitä? Apua ystäviltä ja sukulaisilta? Tai jopa naapureilta? Jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä jotka sylkevät ap:n päälle ja puolustavat äitiä ovat varmasti jonkin uuden lastenkasvatussuuntauksen kannattajia. Sellainen lastenkasvatussuuntaus, missä pienen vauvan itkuun ei kuulu reagoida, ettei lapsi mene pilalle hemmotelluksi tai totu hyvään palveluun.
Kaduntallaajan velvollisuus EI ole tarjota apua.
Avuntarvitsijan oikeus on loukkaantua sydänjuuriaan myöten,vastata rumasti, lyödä ja vaikka ampua, jos joku tarjoaa apua.
Toisin sanoen:
Kenellekään ei kuulu kenenkään toisen asiat. Yhteiskunta hoitakoon.
Tämän kylmempää porukkaa on vaikea löytää ja kehitys kehittyy koko ajan itsekkäämpään ja vähemmän toisia sietävään suuntaan.
[Jospa naurultasi ja itkultasi lukisit KOKO ketjun... *huoh*
alettiin kääntyä ap:stä vastaan. Aloitus oli kaikkea muuta, huoh...
hyökkäsi paskojen äitien kannatusyhdistys?
selän takana kun ei osata ajoissa tarjota apua.
Kaduntallaajan velvollisuus EI ole tarjota sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä kyseisen äidin puolustelijat ovat itse samanlaisia. Sen vuoksi heidän on pakko puolustella kaupassa nähtyä välinpitämätöntä äitiä. Muuten olisi pakko myöntää itselle, että tuli OMAA lasta kohdeltua usein välinpitämättömästi. Näin toimii ihmismieli.
Lasten pahoinpitelijä samaistuu toisiin samanlaisiin ja puolustelee tekoja.Juuri näin! Jos tuntee piston sydämessään, niin tulee tarve puolustella tuota äitiä.
jaksamme lohduttaa niitä itkeviä vauvojamme ja tarjota syliä. Aina.
En ole tuntenut pistoa sydämessäni, vaikka sanonkin että ap on aika äkkipikainen päättelyissään nimetessään tuon hänelle vieraan äidin välinpitämättömäksi.
Olen nähnyt vierestä millaiseen tilaan voi toinen äiti joutua jos vauva vain itkee suurimman osan ajastaan. Ystäväni oli juurikin kuin zombi ja hänen univajeensa oli jo hengenvaarallisella tasolla. Hän olisi voinut olla tuo ap:n kuvailema äiti. Siihen itkuun turtuu ja jossain vaiheessa se itku toi ystävälleni vain lisää syyllisyyttä ja lopulta hän oli siinä tilassa ettei syönyt tai nukkunut, tämä vain siksi että hän koki olevansa maailman surkein äiti ja hänen lapsellaan olisi parempi jos hän itse kuolisi.
Itse autoin sen minkä pystyin, olin itsekin tuolloin vauvan kanssa, joten apuni jäi vähäisemmäksi kuin olisin halunnut. Moni muukin yritti auttaa, mutta vauvan itkua emme saaneet pois.
Itse en ole pahoinpidellyt lastani, ikinä. Enkä ole jättänyt lohduttamatta, mutta oma lapseni oli vauvana "helppo" ja rauhallinen, eikä hän panikoinut helpolla.
Mielestäni tuollainen tuntemattoman tuomitseminen kertoo suhteellisen suppeasta katsantokannasta asioihin.
Itse kuvittelisin, että äiti on jo yrittänyt lohduttaa vauvaa sylissä, mutta vauva ei ole tyyntynyt. Sitten äiti on ajatellut, että menempä nyt maksamaan, vauva kaukalossa, niin pääsen sen jälkeen äkkiä imettämään. Ja kassalle äiti laahustaa zombin näköisenä hermo kireällä, sillä itku on äidin korviin vielä kamalampaa kuin sivullisen.
En ryhtyisi heti maalailemaan mielessäni kuvaa välinpitämättömästä äidistä netin keskustelupalstoilla.
Nämä jotka sylkevät ap:n päälle ja puolustavat äitiä ovat varmasti jonkin uuden lastenkasvatussuuntauksen kannattajia. Sellainen lastenkasvatussuuntaus, missä pienen vauvan itkuun ei kuulu reagoida, ettei lapsi mene pilalle hemmotelluksi tai totu hyvään palveluun.
Mutta ota huomioon että ap näki vauvan elämästä 15 min jonka perusteella koko av-poppoo on lynkkaamassa äitiä ja polttamassa roviolla. Niin tyypillistä av-toimintaa!
..."lynkkaamassa, sylkemässä, kivittämässä, polttamassa roviolla.."
HALOO! Olemme netissä :D
..."lynkkaamassa, sylkemässä, kivittämässä, polttamassa roviolla.."
HALOO! Olemme netissä :D
...haistattelu ja vähimmilläänkin "pidä huolta vaan omista asioistasi".Minä ainakaan en enää ikinä erehdy ehdottamaan hikisenä parkuvan kärryvauvan äidille, että jos vaikka vähän peittoja vähentäisi ja avaisi vaatteita.
jos ystävällisesti kysyy, voiko auttaa, niin luultavasti vastaus on ihan vaan "kiitos ei". Mutta jos joku alkaa tulla jakelemaan otain neuvoja, niin kyllähän siitä ärsyyntyy.
Oma lapseni joskus alkoi huutaa bussissa, jolloin silittelin ja juttelin hänelle koko ajan hiljaa ja rauhallisesti. Minulla ei ollut istumapaikkaa, joten olisi voinutkaan nostaa vauvaa vaunuista. Ja sitten joku vanhempi nainen alkoi "opastaa", että "se tarvii varmaan ruokaa". Voi ELÄMÄ! Ihan kuin ei olisi köynyt omassakin mielessä, että lapsi luultavasti olisi halunnut syliin tai ruokaa tai ehkä oli märkä vaippa - mutta siinä kaupunkibussissa en todellakaan voinut tehdä yhdenkään asian hyväksi mitään.
Ainoastaan olisin voinut jäädä pysäkiltä pois ja kokeilla rauhoitella lasta siellä lumisateessa ulkona. Mutta koska tiesin, että bussimatka ei kestä kuin alle 10 min ja pysäkiltä kotiin oli vain muutaman kymmenen metrin matka, päätin mieluummin jäädä bussiin, ajaa nopeasti kotiin ja katsoa sitten, mitä vauva tarvitsee.
No, mitä sitten vastasin vanhemmalle naiselle? En enää muista, luultavasti totesin vaan, että "niin varmaan on". Hän saattoi tulla tänne av:lle raportoimaan, miten kamalaa on, kun joku NUORI ÄITI ei välitä vauvan nälkäitkusta. (En oikeasti ole mikään "nuori äiti", mutta moni erehtyy aina luulemaan niin.)
Oikeasti yksikään normaali äiti ei ole niin tyhmä, etteikö keksisi noita yksinkertaisia ratkaisuja (nälkä, peitto pois, jne) itsekin. Mutta joskus se äiti tietää myös, että kyse ei olekaan siitä ongelmasta - on ehkä kokeillut jo, tai sitten ei juuri sillä hetkellä pysty tekemään mitään. Esim. aina ei voi imettää, kuten esim. jossain ruokakaupassa ei oikein voi.
selän takana kun ei osata ajoissa tarjota apua.