Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun toinen tienaa selvästi enemmän, miten kulut jaetaan?
03.07.2012 |
Aloitan opiskelun ja tuloni ovat sen jälkeen todella pienet, vähän päälle 600 euroa kuukaudessa. Miehen nettotulot on jotain 2300-2600/kk.
Olen sitä mieltä että minulle on jäätävä vaikkakin hyvin pieni summa mutta kuitenkin jotain joka kuukausi säästöön. Koska en voi esim. täysin ennakoida mitä hankintoja koulun vuoksi joudun tekemään. Erilaisia tutkinto yms. maksuja tulee olemaan pitkin opiskeluaikaa. Mies on ajatellut niin että maksaisin kaikki omat kuluni ja puolet päivähoitomaksuista, omat lääkärikulut, lääkkeet jne. Osan syömisistäni ja tietty kaikki vaatteet, bussikortin, puhelinmaksut jne. Mitä nyt ihminen tarvitseekaan. Hänen mielestään se on ihan normaali käytäntö ja reilua, maksaahan hän asunnon jossa asumme! Siis lyhentää lainaa talosta joka on vain hänen omaisuuttaan.
Veden sekä sähkönkulutusta seuraa tarkasti ja jatkuvasti motkottaa niistä, sama juttu mitä esim. vessapapereihin tulee... Kaupasta ostetaan vain kaikista halvimmat tuotteet ja vain "pakolliset" ruokatarpeet. Mulla menee suoraan sanottuna hermot kun mies laskee jokaisen paketin kilohintaa ja vertailee ihan kaiken mitä ostaa. Aikaa menee järjettömän paljon ja lapset alkaa aina kitistä kun isä on niiiin hidas ja tarkka. Saa kyllä itse tästä lähtien hoitaa noi kauppa-asiat mä en enää jaksa tota touhua! Sama juttu kun lapsille ostetaan vaatteita. Kengät ei esim. sais maksaa kuin jotain kympin jne. Siinä sitten etitään ja hermoillaan kun ei meinaa löytyä miehen mielestä riittävän edullisia.
Se on jännä juttu että mies voi kuitenkin käyttää omiin harrastuksiinsa mitä vain ja ostaa tuosta noin vain kalliin puhelimen jne. Ok, kyllähän mies saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa mutta eihän tämä meidän tilanne ole mikään ihanteellinen. Jatkuva säästäminen, kituuttaminen käy hermoille!!! Nyt kirjoittaminen tais lähteä vähän harhateille mutta itse kysymykseen.
Olenko minä se joka tässä nyt ei vaan tajua jotain vai onko miehen ajatusmaailmassa jotain pielessä? Juu ja yhdessä on oltu iäisyys ja avioehto meillä tietty on, minkä mies halusi kun mulla pienet tulot. Opiskelemaan mua on patistanut että senkään vuoksi ei voi rutista, siis kun mun tulot on sitten niin pienet.
Kommentteja, mitä ajatuksia tämä minun kirjoitus herättää teissä?
Kommentit (83)
Meillä on aina kaikki ollut yhteisiä rahoja, jo siitä lähtien kun opiskelijoina muutimme saman katon alle. Nyt perheessämme on kaksi pientä lasta ja itse olen kotihoidontuella, joten käytännössä elämme mieheni tuloilla. Syksyllä menen takaisin töihin ja tienaan n.2500€/kk, mieheni palkka on 6000€/kk. Kertaakaan yhteiselomme aikana mieheni ei ole valittanut tai edes huomautellut raha-asioista, vaikka hän käytännössä rahoittaa myös omia menojani.
Mikä systeemi toimii yhdessä perheessä, ei välttämättä toimi toisessa. Yhteisten rahojen kanssa voisi tietty tulla ongelma, jos kulutustottumukset ovat hyvinkin erilaiset. Kertomassasi tilanteessa olisi mielestäni ihan kohtuullista, että miehesi voisi tulla vähän vastaan. Kaiken ei tarvitse aina olla niin mustavalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on omat rahat ja avioehto niin jos ero tulee niin aivan älytöntähän se on että naiselle ei välttämättä jää mitään omaisuutta ja mies on kerryttänyt ties mitä vain itselleen! Mies voi olla tosi pihi ja samaan aikaan laittaa sivuun rahaa. Tosi reilua touhua joo :(
tulojenne mukaan.
Voi myös kysyä, miksi miehen tulisi elättää huonompituloinen nainen kun päinvastaisessa tilanteessa mies saisi kenkää. Ehkä miehet arvostaa naisen kauneutta ja pillua niin että kokevat sen maksamisen arvoiseksi?
Hän kyllä maksaa asumisen.
Enkä kyllä aio katsella tätä tilanetta kauhean pitkään.
Myötätuntoni on puolellasi ap.
Tuo on kyllä kamalaa, kun joku elättää sinut. Ei tuota kannata katsella.
Ei helvetti teitä.
Miksi olet tuollaisen miehen kanssa, sehän on hullu ja neurootikko ja nihilisti ja kontrollifriikki???
Mä työntäisin kahvipaketin gramman tarkasti sen peppuun ja pakkaisin kamat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollut monenlaisia rahatilanteita. Välillä minä olen tienannut enemmän. Välillä olen ollut hoitovapaalla ja mies on tienannut huomattavasti enemmän. Kotona on asunut välillä useampi minun lapsi kuin miehen lapsi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tienataan kutakuinkin samanverran ja lapsiakin asuu kotona yhtä paljon:-D.
Koskaan ei olla riidelty rahasta. Aina on periaatteena ollut, että tulojen suhteessa maksellaan menoja ja molemmille täytyy jäädä "omaa rahaa" saman verran. Ei olla eroteltu: Tää on sun puhelinlasku ja tää on mun.
Tää on ollut hyvä periaate. Edelleen onnellisesti uusperhettä eletään periaatteella kaikki ovat perheessä samanarvoisia.
kun miehelläni on ollut pienemmät tulot. Ja kun naimisiin menimme, minun säästöilläni maksettiin miehen opintolaina pois. Tietysti, mehän olemme naimisissa. Ja kun olen ollut hoitovapaalla, miehen palkalla on yhdessä eletty.
En tosiaan ymmärrä ap:n miehen ajattelumaailmaa, siinä raha tuntuu olevan elämän tärkein juttu, eikä perhe mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- vaihda miestä.
Mun miehellä on omaisuutta enemmän kuin mulla, mutta mä halusin avioehdon (eron varalle - kuolemantapauksessa avio-oikeus on voimassa). Haluan myös maksaa asuntomme puoliksi (siis mulla on isompi laina kun miehellä oli enemmän laittaa rahaa). Mies haluaa kuitenkin elää PERHEENÄ, niin että käyttää rahansa meidän molempien iloksi. Tarkoittaa mm. että ostaa "meille" veneen ja huolehtii sen kuluista. Jos haluaa paremman auton kuin mihin mulla olisi varaa, niin maksaa siitä sitten isomman osuuden. Maksaa meille matkoja jne. Ja me ollaan lapseton perhe, miehellä on jo aikuiset lapset, joita avustaa myös tarvittaessa.
Opiskelemaan lähtö on oma päätöksesi. Miehenkö pitää maksaa perheen kulut vain siksi, että sinä et halua olla palkkatöissä?
Entä jos tilanne olisi toisin, sinä töissä ja mies jättäytyisi sapattivapaalle. Maksaisitko mukisematta asumisen ja muut yhteiset kulut, koska miehellä on oikeus olla osallistumatta elatukseen vapaillaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä teillä on siis erillistaloudet. Voit muuttaa vuokra-asuntoon ja nostaa siihen asumistuet yms. ja alkaa elää omaa elämääsi. Jos halut jatkaa seurustelua voit pyytää miehen käymäään kylässä ja muista sitten mainita että mies maksaa kortsut jos seksiä haluaa.
Hän kyllä maksaa asumisen.
Enkä kyllä aio katsella tätä tilanetta kauhean pitkään.
Myötätuntoni on puolellasi ap.
Tuo on kyllä kamalaa, kun joku elättää sinut. Ei tuota kannata katsella.
Ei helvetti teitä.
Ei helvetti sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on itsekäs, AP. Meillä tilanne toisinpäin; mies lähtee opiskelemaan, ja aiemminkin ollut selvästi huonotulosempi k. minä. Minä käytännössä maksan suurimman osan meidän perheen menoista mutta sellaista se perhe-elämä on. Yhteiseen hiileen puhalletaan. Ja opiskelu on kuitenkin sekin satsausta yhteiseen tulevaisuuteen, ja miehen parempiin tuloihin. Me maksetaan suunnilleen prosentuaalisesti. Kummallekin pitää jäädä muutama satanen yhteisten menojen jälkeen omiin menoihin.
Minun mielestäni perheen perustamisessa on mennyt jotain perusteellisesti pieleen, jos ei voi olla kaikilla perheenjäsenillä sama elintaso.
Käytännössä se tarkoittaisi yhteisiä rahoja siinäkin tapauksessa, että toisella on suuremmat tulot. Avioliittolaki lähtee siitä, että molemmat puolisot osallistuvat kykyjensä mukaan perheen elatukseen. Tähän sisältyi sellainen ansa, että naisen piti tehdä kaikki kotityöt, koska toi vähemmän rahaa kuin mies.
En väitä, että käsitykseni olisi vanhanaikainen, sillä oma äitini ja hänen miehensä jakoivat menot tarkkaan tasan. Siksi olikin varoittava esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on yhteiset lapset ja ydinperhe, missä on oltu yhdessä iäisyys niin yhteiset rahat, no question about it.
Laitapa miehesi lukemaan vähän avioliittolakia, vaikka kuinka olisi avioehto, niin liiton ollessa voimassa, teillä on elatusvelvollisuus toisistanne.
Minun mielestäni perheen perustamisessa on mennyt jotain perusteellisesti pieleen, jos ei voi olla kaikilla perheenjäsenillä sama elintaso. Käytännössä se tarkoittaisi yhteisiä rahoja siinäkin tapauksessa, että toisella on suuremmat tulot. Avioliittolaki lähtee siitä, että molemmat puolisot osallistuvat kykyjensä mukaan perheen elatukseen. Tähän sisältyi sellainen ansa, että naisen piti tehdä kaikki kotityöt, koska toi vähemmän rahaa kuin mies. En väitä, että käsitykseni olisi vanhanaikainen, sillä oma äitini ja hänen miehensä jakoivat menot tarkkaan tasan. Siksi olikin varoittava esimerkki.
olettaen miehen hänelle siitä maksavan. Tasa-arvoon kuuluu sekin, että jokainen kantaa kortensa kekoon, ei vain mies.
Jos ap:lla ei olisi miestä, ei hänellä olisi varaa opiskeluihin. Minusta aika karmeita nämä liitot, joissa ollaan vain siksi, että miehellä on rahaa ja mies maksaa asumisen.
Ei mies ole ollut aina ihan näin mahdoton. Viimesimpien vuosien aikana on vain selvästi lisääntynyt tuo jo kait sairaalloiseksikin mennyt säästäminen. Ei ole asiaa jossa ei säästäisi. Saippuat on lantrattu vedeksi, siivoukseen ei muka tarvita mitään aineita, huuhteluainetta ei sais käyttää vaikka meillä on kova vesi, astioita pitää pestä haalealla vedellä jne. Mitä ihmettä tässä tekisi? Pärjäisin varmaankin taloudellisesti ja ilman jatkuvaa "kyttäystä" paljon paremmin jos asuisin yksi, lasten kanssa...
Loppu on kummallakin sellaista, ettei sen törsäämisen kohteista tarvitse neuvotella.
ja yritän selittää miehelleni tätä asiaa. Hänen on jotenkin vaikea ymmärtää, miksi en alle 600€/kk tuloillani osta saman verran ruokaa, kun hän 3500€/kk tuloillaan. Hän kyllä maksaa asumisen.
Sitten pitäisi vielä lähteä kesälomareissulle. Minulla ei siihen taida olla varaa :( Lähteköön mies siis yksinään.
Enkä kyllä aio katsella tätä tilanetta kauhean pitkään.
Myötätuntoni on puolellasi ap.
Kun jollain oli siitä jo valitamista. Olen siis kotihoidontuella kotona, eli hoidan yhteisiä lapsiamme. Tämä on nähdäkseni työtä meidän molempien hyväksi.
Minun mielestäni perheen perustamisessa on mennyt jotain perusteellisesti pieleen, jos ei voi olla kaikilla perheenjäsenillä sama elintaso. Käytännössä se tarkoittaisi yhteisiä rahoja siinäkin tapauksessa, että toisella on suuremmat tulot. Avioliittolaki lähtee siitä, että molemmat puolisot osallistuvat kykyjensä mukaan perheen elatukseen. Tähän sisältyi sellainen ansa, että naisen piti tehdä kaikki kotityöt, koska toi vähemmän rahaa kuin mies. En väitä, että käsitykseni olisi vanhanaikainen, sillä oma äitini ja hänen miehensä jakoivat menot tarkkaan tasan. Siksi olikin varoittava esimerkki.
olettaen miehen hänelle siitä maksavan. Tasa-arvoon kuuluu sekin, että jokainen kantaa kortensa kekoon, ei vain mies. Jos ap:lla ei olisi miestä, ei hänellä olisi varaa opiskeluihin. Minusta aika karmeita nämä liitot, joissa ollaan vain siksi, että miehellä on rahaa ja mies maksaa asumisen.
ja elää minun rahoillani, ja ylpeä olin mieheni uudesta tutkinnosta. Mutta me rakastamme toisiamme, ja haluamme toisillemme hyvää, vaikka sitten se vähän maksaisikin.
Alue: Aihe vapaa
samoin kuin miehesi, säästän missä pystyn ja tuhlaan mukavuuksiin:)Ja omat rahat, helompi pitää kirjaa. Mutta kyllä hän saisi maksaa koko päivähoitomaksun, sillä sinun tuloillasihan sitä tuskin joutuisi maksaa ollenkaan.