Surettaa! Kieltäydyin kosinnasta, koska mies halusi omat rahat.

Mutta, tosissaan, kyllä olisi aika vähän uusioperheitä ja eronneet saisivat kärvistellä yksinäisyydessä, jos uusien puolisoiden pitäisi välittää toisten kakaroista kuin omistaan.

Kun perustaa perheen, niin pitäisi ymmärtää sitoutuvansa puolisoonsa kokonaisuutena - myös tämän menneisyyteen. Kannattaisi pysyä seurusteluasteella tai valita sopivampi puoliso, jos ei pysty hyväksymään kokonaisuutta.

Teit aivan oikein. Minä olen se lapsi, jota äidin mies ei suostunut elättämään, eikä sietänyt muutenkaan. Siksi tiedän, mihin tilanne voi johtaa. Kaikki tuet ja muut perustuvat siihen, että samassa taloudessa asuvat ovat samaa perhettä riippumatta siitä, ovatko biologisesti sukua toisilleen vai eivät. Raha-asiat menisivät vuosien mittaan todella vaikeiksi, ja varsinkin siinä vaiheesa, kun sinun omalla ja teidän yhteisillä lapsilla olisi aivan erilainen elintaso.

ap:n lapsen isä maksaa puolet eli monen nyxän mielestä jopa liikaakin...

pilasit ap hyvän keskustelun ilmiselvällä provolla.

Mutta, tosissaan, kyllä olisi aika vähän uusioperheitä ja eronneet saisivat kärvistellä yksinäisyydessä, jos uusien puolisoiden pitäisi välittää toisten kakaroista kuin omistaan.

Kun perustaa perheen, niin pitäisi ymmärtää sitoutuvansa puolisoonsa kokonaisuutena - myös tämän menneisyyteen. Kannattaisi pysyä seurusteluasteella tai valita sopivampi puoliso, jos ei pysty hyväksymään kokonaisuutta.

jos me mieheni kanssa asumme yhdessä ja yhteisesti olemme sopineet, että hän hoitaa lapsensa sekä taloudellisesti että muuten, vaikka tämä tarkoittaisikin sitä, että minulla olisi parempi elintaso? Hänkin on sitä mieltä, että jokainen hoitaa omat lapsensa.

onnitteli kihlauksen johdosta! Kuulemma hän odottaa jo innoissaan lastenlapsia. Häitäkin pitää ruveta suunnittelemaan, mainitsi sitten, että morsian/morsiamen suku maksaas sitten häät. Kun sanoin, ettei mitään häitä ei tule, eikä kihloissakaan olla, ei ollut uskoa todeksi. Mies on kuulemma soittanut eilen kaikille sukulaisille ja pyytänyt sukulaiset kihlajaiskahveille _minun mökilleni_ ensi viikonloppuna.

Tiedän totisesti, että myöntävää vastausta ei mies kosintaansa saanut.

ap

Ymmärrän kyllä, että uuden puolison ei kuulu elättää lasta, joka ei ole hänen. Mies oli kuitenkin sitä mieltä, että esim asumiskuluista maksaisin 2/3, koska minun puoleltani tulee 2 ihmistä ja hänen puoleltaan 1 ihminen. Sitten jos me saisimme yhteisiä lapsia, niin noista hän maksaisi puolet ja minä puolet. Kyselin, että mitenkä mahdollisen äitiysloman ja hoitovapaan (kumpikin haluaisi, että äiti eli minä jäisi hoitamaan lapsia). Silloin sanoi, että hoitovapaan aikana hän maksaisi yhteisten lapsiemme menot mutta minun pitäisi kustantaa kaikkiomat juoksevat kulut ja oman lapseni menot: asumisen, ruoka, harrastukset jne. Kun sanoin, ettei se ei millään riittäisi, niin hän sanoi, että voisinhan ottaa lainaa tuona aikana. Kun mainitsin, että jos muuttaisimme yhteen ja menisimme naimisiin niin rahana vähentyisi seuraavasti: menettäisin lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen 48,55€ ja lapsen päivähoitohoitomaksut kasvaisivat tällä hetkellä 80 eurosta täyteen 254 euroon. Eli kuluni käytännössä kasvaisivat yli 220 euroon. Lisäksi mies haluaisi muuttaa omakotitaloon, jolloin omat asumiskuluni hänen kaavallaan nousisivat 150 eurolla. Eli tähän suhteeseen mennessäni maksaisin 370€ kuussa lisää. Sanoin miehelle, että silloin en kykenisi säästämään ollenkaan ja entisestäänkin pitäisi pihistää. Mies suuttui ja sanoi, etten rakasta häntä, koska lasken rakkaudelleni ja suhteelle hinnan. Kuulemma jos rakastaisin häntä, olisin valmis vaikka tekemään toista työtä. Onneksi ei lapsi ehtinyt näkemään miestä kuin muutaman kerran. Minä en rupea suhteen takia tekemään toista työtä, puhumattakaan että ottaisin lainaa hoitovapaan aikana, vaikka sitten kuinka pitäisin toisesta. Vai olisitteko tehneet toisin?

minusta on ihan luonnollista että naimisiin mennessä talous on yhteinen ja rahat jakautuu puoliksi siitä huolimatta kumpi saa isompaa palkkaa.

Meillä käytännössä kyllä omat tilit, mutta mies maksaa lähes tulkoon kaikki laskut ja esim. ruokaostokset, mulla puolestaan on varaa maksella omia ostoksiani (hoitovapaalla tällä hetkellä) omistani. Isoista hankinnoista sovitaan yhdessä. Tietysti mun on helppo sanoa, kun olen tässä omassa tilanteessa "saajapuolella", mutta uskallan väittää, että kun todennäköisesti meillä tulevaisuudessa mä tienaan miestä paremmin niin sama "yhteistalous"-tyyli jatkuu.

Mä en jaksais tollasta laskemista ja ylipäätään rahasta nipottamista. Tosin pelkään, että jos miehesi on tuota mieltä nyt niin ongelmia rahankäytön kanssa tulisi sittenkin, vaikka saisitkin "yhteisiin rahoihin" hänet puhuttua.

Tämä on minun mielipiteeni, ei yleinen käsite, eli jokainen ajatelkoon omalla tavallaan. =)



Olisin tenhyt saman ratkaisun kuin sinä. Mielestäni miehesi on se koka laski hintaa "rakkaudellenne". Jos rakastaa ja on valmis vakavaan parisuhteeseena niin kyllä siinä pitää ottaa koko paketti huomioon ja osata olla epäitsekäs. Minulle tuli jopa epätasa-arvoinen fiilis koko jutusta. Parempi, että luonne selvisi hyvissä ajoin.



Sinulla ja lapsellesi kaikkea hyvää ka ihania kesäpäiviä. Pidä jatkossakin pääkylmänä, faktat pöydällä ja luota itseesi! =)

Nyt ei kuitenkaan ole varaa hoidella kaikenmaailman eksien lapsia sun muita.

lapsiparat. "kaikenmaailman eksien lapsia". Eikö ne lapset ole myös miehesi lapsia, näin ollen osa sinun miestäsi? Ihan naurettavaa touhua.

Kyllä sitä todella saa ihmetellä, miten aikuiset ihmiset jaksaa kiukutella siitä, että puolisolla sattuu olemaan oma menneisyytensä. En kyllä ymmärrä, mitä tappelemista uusperhekuvioissa on. Itse uusperheellisenä en todellakaan katsoisi miestä, jos hän ei ottaisi aikaisempaa omaa lastani täysvaltaiseksi perheenjäseneksi ja alkaisi laskemaan sen kuluja ja vaatimaan niitä minun maksettavakseni. Yhtä perhettähän tässä ollaan ja se valinta tehty! Etäisän kanssa on sovittu elatusmaksut, ja jos jotain isompaa hankittavaa on, niin niistä sovitaan erikseen joustavasti ja kykyjen mukaan.

Olet varmaan nuori, voisin kuvitella tuosta mustavalkoisuudesta?

onnitteli kihlauksen johdosta! Kuulemma hän odottaa jo innoissaan lastenlapsia. Häitäkin pitää ruveta suunnittelemaan, mainitsi sitten, että morsian/morsiamen suku maksaas sitten häät. Kun sanoin, ettei mitään häitä ei tule, eikä kihloissakaan olla, ei ollut uskoa todeksi. Mies on kuulemma soittanut eilen kaikille sukulaisille ja pyytänyt sukulaiset kihlajaiskahveille _minun mökilleni_ ensi viikonloppuna.

Tiedän totisesti, että myöntävää vastausta ei mies kosintaansa saanut.

ap

Viime vuosituhannelta on sääntö morsiamen suku maksaa häät, joten tämänkin takia juokse karkuun.

Jos palaatte miehen kanssa jokus yhteen, pyydä kaikki asiat kirjallisena.

on siinä että tuet ja es.päivähoitomaksut määräytyvät ruokakunnan tulojen mukaan,eli oletetaan että puoliso osallistuu maksuihin yhtälailla,vaikkei puolisolla ole lain mukaan elatusvelvollisuutta toisten lapsiin.Minusta tämä on kummallinen epäkohta.

ja oma omaisuus pitää suojata. Se on tärkeää.



Kun tämä pari eroaa muutaman vuoden päästä niin muuten mies tulee maksaneeksi ties miten paljon naisen lapsen kuluja. Se se vasta olis järkyttävää.



Nainen on itsekäs kun vaatii mieheltä tuollaista. Ei rakasta miestään vaan haluaa selvästi naimisiin vain rahan vuoksi ja saadakseen lapselleen ja itselleen elättäjän.

samassa taloudessa on elintaso parempi kuin yksinasuvalla tai yh:llä. Sähkölaskut, sanomalehdet, tv-luvat, kodinkoneet, huonekalut jne voidaan maksaa puoliksi ja asumiskulut suhteessa halvempia vaikka asunto isompi olisikin. Mutta ei ap:n tapauksessa, jossa joutuisi maksamaan asumisesta 2/3 ja ottamaan jopa lainaa hoitovapaan ajalta!

mun lapset. Miehellä on pari kallista harrastusta, mutta muuten meillä on yhteiset rahat. Se on rakkautta.

ei voi muuta sanoa. Onneks meillä ei oo tarvinnu edes keskustella siitä, onko rahat omia vai yhteisiä....

Jos ap hankkisi tämän miehen kanssa yhteisen lapsen, hän joutuisi maksamaan asumisesta 2,5/4 ja mies sitten 1,5/4. Ja jos hankittaisiin toinen yhteinen lapsi, niin jälleen ap maksaisi 3/5 ja mies 2/5. Eihän tuo ole reilua. Jos lapsi kuluttaa asumista noin paljon, niin kai hänellä on oma huone, oma vessa ja kylppäri, oma osa olohuoneesta ja huonekaluista, omat keittiönkaapit, oma eteisenkaappi jne. Ja jos se lapsi asuisi mieluummin kerrostalossa eikä omakotitalossa, niin kai se lapsi saisi jonkin omakotitalovähennyksen asumiseensa vai saisiko se oman ruohikkotilkun ja terassipätkänkin?



Lasta ei voi laskea yhtenä asumisen osana. Ei tietenkään. Mites ruoan suhteen? Väännetäänkö jokaiselle laput, joilla ruokakulut jaetaan vai joutuuko se lapsi rahoittamaan sen enemmän syövän aikuisen ruokia?



Mitä jos ap joutuu sairaalaan? Mies varmaan huolehtisi yhteisten lasten elatuksesta, mutta joutuisiko tämä yksi lapsi (taas) muuttamaan biologiselle isälleen, kun ei ole tämän perheen täysvaltainen jäsen vaan vain jonkinlainen elätti, jonka varjolla aikuinen mies säästää selväärahaa?



Tuossa järjestelmässä ei ole mitään reiluutta. Lapsi ei asu talossa samalla tavalla kuin aikuiset eikä hänellä ole koskaan yhtä suuria asumiskuluja edes Kelan laskelmissa. Jos uusperheen haluaa perustaa, on otettava koko paketti. Tietenkin ap vastaisi lapsen kuluista noin yleensä (vaatteet, harrastukset, kalliimmat hankinnat), mutta ruoka ja asuminen kuuluvat lapselle ihan luonnostaan eikä näistä asioista pitäisi yhdessäkään liitossa kiistellä. Kaikki asumis- ja ruokakulut pitäisi luonnostaan mennä niin, että ne maksetaan yhteisistä tuloista, ja se maksaa enemmän, joka ansaitsee enemmän. Esim.äitiyslomalla ja hoitovapaalla miehen pitäisi maksaa koko hötäkkä (jos välttämättä haluatte omia rahoja pitää), ja ap maksaisi sitten omia kulujaan ja isomman lapsen kuluja (vaatteet, lahjat yms.)



Jos ei kykene tajuamaan, että perhe on kokonaisuus, jossa ei rahoja voi laskea niin kuin ei voi laskea sitä aikaa ja vaivaa, jota siihen panostaa, niin ei kannata alkaa sellaisen kanssa perhettä perustamaan.

Meillä tietysti vähän eri tilanne, kun ei ole uusioperhe. Alussa kun tavattiin, olin opiskelija ja mies töissä. Olin ällikällä lyöty, kun mies ehdotti, että maksaa junaliput kun matkustin hänen luokseen. Heti yhteen muutettuamme otimme yhteisen tilin - miehen ehdotuksesta, ja hän oli edelleen se paremmin tienaava (keskituloisia ollaan, joten mistään hunajan jakamisesta ei ole koskaan ollut kyse). Emme ole IKINÄ riidelleet rahasta!



Välillä olin hoitovapaalla, välillä opiskelin lisää, ei mitään puhettakaan siitä, että minun pitäisi maksaa jotain "omia osuuksiani". Isoista hankinnoista neuvotellaan, muuten ostellaan itsenäisesti yhteiseltä tililtä.



Tällä hetkellä minä tienaan enemmän ja mies tekee lyhennettyä päivää - ottaa rennommin. Ja minä sallin sen hänelle ilomielin!



Mutta välillämme vallittseekin varmaan sellainen harvinaisuus kuin pyyteetön rakkaus.

Lukitse mökki ja häivy johonkin ensi viikonlopuksi.

Siinähän juhlivat kihlajaisia

Oikeasti kaikkien pitäisi puhua tämmöiset asiat läpi ennen naimisiin menoa ja varsinkin ennen lapsen tuloa. Eihän tuossa mitään kun on selvinnyt jo tuossa vaiheessa että ristiin menee ajatukset. Ei tosiaan tule mitään tuosta, joten hyvä lopettaa heti alkuunsa koko suhde.

Huh huh! Laskitteko ollenkaan kuinka paljon mies syö enemmän lihaa vuodessa? Liha on kallista!!!!



Juokse karkuun äläkä enää sekaannu kaikenlaisiin olioihin!

Olisit nyt ap vaan pysynyt siinä alkuperäisessä jutussa. Toi lisäys meni jo yli.