Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Surettaa! Kieltäydyin kosinnasta, koska mies halusi omat rahat.
03.07.2012 |
Ymmärrän kyllä, että uuden puolison ei kuulu elättää lasta, joka ei ole hänen. Mies oli kuitenkin sitä mieltä, että esim asumiskuluista maksaisin 2/3, koska minun puoleltani tulee 2 ihmistä ja hänen puoleltaan 1 ihminen. Sitten jos me saisimme yhteisiä lapsia, niin noista hän maksaisi puolet ja minä puolet. Kyselin, että mitenkä mahdollisen äitiysloman ja hoitovapaan (kumpikin haluaisi, että äiti eli minä jäisi hoitamaan lapsia). Silloin sanoi, että hoitovapaan aikana hän maksaisi yhteisten lapsiemme menot mutta minun pitäisi kustantaa kaikkiomat juoksevat kulut ja oman lapseni menot: asumisen, ruoka, harrastukset jne. Kun sanoin, ettei se ei millään riittäisi, niin hän sanoi, että voisinhan ottaa lainaa tuona aikana.
Kun mainitsin, että jos muuttaisimme yhteen ja menisimme naimisiin niin rahana vähentyisi seuraavasti: menettäisin lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen 48,55€ ja lapsen päivähoitohoitomaksut kasvaisivat tällä hetkellä 80 eurosta täyteen 254 euroon. Eli kuluni käytännössä kasvaisivat yli 220 euroon. Lisäksi mies haluaisi muuttaa omakotitaloon, jolloin omat asumiskuluni hänen kaavallaan nousisivat 150 eurolla. Eli tähän suhteeseen mennessäni maksaisin 370€ kuussa lisää.
Sanoin miehelle, että silloin en kykenisi säästämään ollenkaan ja entisestäänkin pitäisi pihistää. Mies suuttui ja sanoi, etten rakasta häntä, koska lasken rakkaudelleni ja suhteelle hinnan. Kuulemma jos rakastaisin häntä, olisin valmis vaikka tekemään toista työtä.
Onneksi ei lapsi ehtinyt näkemään miestä kuin muutaman kerran. Minä en rupea suhteen takia tekemään toista työtä, puhumattakaan että ottaisin lainaa hoitovapaan aikana, vaikka sitten kuinka pitäisin toisesta.
Vai olisitteko tehneet toisin?
Kommentit (73)
tyyppi. Jos on heti alussa jakamassa pilkulleen emnot niin ei siitä mitään tule. Tuskin se olisi edes lastasi kohdellut kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos parempituloinen mies haluaa muuttaa yhteen pienempituloisen yh:n kanssa ja edelleen säilyttää saman elintason vaatimalla samaan aikaan naista osallistumaan samoilla summilla, niin eihän siitä mitään tule.
Suosittelen todella lämpimästi, että ennen lapsen hankintaa keskustellaan todella avoimesti, miten äitiys- ja hoitovapaan kulut rahoitetaan ja miten pitkä hoitovapaa kummallakin olisi toiveissa.
Omat vanhempani eivät näistä keskustelleet, äitini oli pitkään kotona luullen että se on isällenikin ok. Parinkymmenen aviovuoden jälkeen isäni sai suunsa auki ja totesi, että pitkät kotiäitivuodet ei olleetkaan hänen mielestään oikein. Ei se nyt ainoa eron syy ollut, mutta nämä asiat olivat tuohon aikaan kovasti pinnalla.
Onnaksi omassa parisuhteessani ollaan tosi paljon puhuttu näistä ja miehelleni on sopinut se, että olen pitkään hoitovapaalla.
Meillä ei ole minun, sinun ja meidän lapsia vaan ainoataan yhtä laatua eli yhteisiä. Kaikki kulut laitetaan tasan puoliksi, molemmilla on omat rahansa.
Minä en ole menettänyt mitään alhaisia päivähoitomaksuja tai yh-lisiä, koska niitä ei ole koskaan edes ollut. Nehän ovat yhteiskunnan kompensaatiota siitä, että lapsen vanhemmat ovat eronneet tai pienituloisia, eivät mikään kaikille kuuluva oikeus.
Ap saa lapsen biologiselta isältä elatustukea, joka kattaa puolet lapsen kuluista. Ei ap:n uuden miehen tarvitse maksaa euroakaan, elatus kuuluu isälle. Jos ap:lla ei ole rahaa lapseensa, oikea maksukehoituksen osoite ei ole uusi mies vaan lapsen isä!
Ei kai voi muuttaa yhteen tai mennä naimisiin muutenkaan miehen kanssa jota lapsi on nähnyt pari kertaa.
Ihan tuntematon ihminen yhtäkkiä saman katon alle "isäpuoleksi"...kamalaa!
Eihän sitä silloin voi edes tietää tuleeko mies lapsen kanssa edes toimeen ku eivät kunnolla tunne.
Sun,mun ja yhteiset lapset ovat samanarvoisia varsinkin jos asutaan samassa taloudessa.
että ei todellakaan kata puolia kuluista.
Joka tapauksessa ein noin sairaalloisen pihin ja ahneen miehen kanssa kannata lyödä hynttyitään yhteen. Mies haluaa vain hyötyä taloudellisesti sinusta, esim. tuo että joutuisi maksamaan vain 1/3 asumiskuluista - huhhuh. Inha mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipeää varmasti tekee, mutta pahempi olisi, jos ehtisitte yhteisen lapsen saada.
Minusta ei ole toisen rahojen perässä olemista se, jos tosiaan olettaa, että yhteisen lapsen hoidosta vastaavat molemmat. Ja että molemmat tinkivät omastaan hoitovapaan ajan. Ei ole mitään rakkautta sanoa noin, jos tämä on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä mies valittaa kun suomalaiset naiset eivät huoli häntä. Parempi tuollaisen ostaa Kiinasta nainen, jos nyt nekään enää tuollaiseen suostuu.
tavalla. Luonnollisesti sinä maksaisit hieman enemmän, kun sinulla jo lapsi on, mutta kylmät väreet tulee siitä, että jotenkin liian tarkasti ja monimutkaisesti menisi raha-asiat sitten jatkossa. Varsinkin, jos oma talous kiristyisi entisestään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nähnyt jonnin verran uusperhekuvioita ja muuta sanottavaa ei ole kuin "luojan kiitos että ei koske minua".
Käytännössä, kaikki aikuiset kokevat oman osansa taloudellisesti epäoikeudenmukaiseksi tässä kuviossa.
Ihan muutamia riidaanaiheita:
--miksi puolison ex 'ei maksa mitään omista llapsistaan'. Tämä on tavallisin. Koskaan en ole kuullut, että joku sanoisi, että puolison ex maksaisi oikeudenmukaisesti lastensa menoja. Sen sijaan kuulen, kuinka ei-biologinen vanhempi joutuu 'epäoikeudenmukaisesti maksajan paikalle' oikeiden vanhempien sijaan.
--miksi toinen vanhemmista 'toiselta kysymättä' lupaa lapselle kalliita harrastuksia, vaatteita jne, ja sitten toinen (tai jopa ei-biologinen uusvanhempi) pakotetaan tahtomattaan maksumieheksi
-miksi oma puoliso 'on liian kiltti ja maksaa kaikki exän käsitttämättömät vaatimukset' jonka vuoksi oma perhe saa sitten kärsiä, kun puolison kaikki rahat menevät ex:lle/ja/tai/lapselle, ja valittaaja joutuu yksin kantamaan taakan oman perheen elätuksesta
Nyt juuri on menossa erittäin mehukas aika uusperhejuorujen kuuntelijalle, kun tapellaan kuka maksaa lasten kesälomat. Lapsihan lähtee lomareissulle vain toisen perheensä kanssa, mutta lomareissun kuluihin 'pitää oikeudenmukaiesti osallistua' myös toisen vanhemman. Näitä värikkäitä riitoja pääsen taas sivusta seuraamaan.
Ap, hyvä että kieltäydyit. Tuolla aloituksella olisit sinäkin saanut loistavan uusperhe -saippuaoopperan pystyyn.
Halalkoot niitä rahojaan sun asemesta.
Ensinnäkin: jos jäät hoitovapaalle hoitamaan MIEHEN lasta, joudut siis kustantamaan tämän omasta pussistasi? Vai olettaako mies, että yhteiskunnan pitää yksin huolehtia sinun elatuksestasi hoitaessasi HÄNEN lastaan?
Toiseksi: onko taloudessanne kahta eri elintasoa? Mies matkustaa, ostaa merkkituotteita, ajaa hienolla autolla ja sinä kuljet kirpputoreilla, ostat punaisella hintalapulla merkittyjä ruokia ja kuljet julkisilla? (noinniikuin karrikoidusti) Kuinka miehesi ITSE kestäisi tällaista tilannetta ja kuinka se selitettäisiin yhteisille tuttavillenne? ("Emme voi tulla yhdessä juhliinne, koska miehellä on rahat lahjaan, mutta sinulla ei. Mies siis lähtee yksin tai lahjassa on vain hänen nimensä...")
Kolmanneksi: mitä luulet, mitä lasten välinen taloudellinen eriarvoisuus tekee lasten keskinäiselle suhteelle - viimeistään kouluiässä?
Huoh. Löydät aivan varmasti paremman, joka ei ole jäänyt anaaliasteelle henkisessä kehityksessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehelläni on kaksi lasta, enkä todellakaan aio heidän elämisiään maksaa. Toinen näistä lapsista ei edes ole biologisesti mieheni, vaan hän on vain aikanaan "ottanut" lapsen omakseen. Minä en maksa niiden viikonloppujen ruokia, kun lapset ovat täällä. Riittää, että tarjoan heille puitteet täällä oleiluun (ilman minua miehelläni ei todellakaan olisi mahdollisuuksia tarjota lapsille muuta kuin jokin hikinen yksiö). En osallistu heidän kuluihinsa, koska se ei ole minun asiani. Miehen lapsen kuluihin voisin vielä osallistua, mutta koska mukana roikkuu tuo toinenkin lapsi, niin ei kiitos. En ala maksaa mitään miehen eksän mukulan elämisiä.
Jos meille joskus tulisi eteen tilanne, että nämä lapset muuttaisivat meille, niin mies tasan tarkkaan maksaisi heidän osuutensa asumisesta ja minä omani. Tilanne voisi olla eri, jos olisin hyväpalkkainen ja ties mitä, silloin ei tarvitsisi niin pohtia muutenkaan rahanmenoa. Nyt ei kuitenkaan ole varaa hoidella kaikenmaailman eksien lapsia sun muita.
Mun miehelläni on kaksi lasta, enkä todellakaan aio heidän elämisiään maksaa. Toinen näistä lapsista ei edes ole biologisesti mieheni, vaan hän on vain aikanaan "ottanut" lapsen omakseen. Minä en maksa niiden viikonloppujen ruokia, kun lapset ovat täällä. Riittää, että tarjoan heille puitteet täällä oleiluun (ilman minua miehelläni ei todellakaan olisi mahdollisuuksia tarjota lapsille muuta kuin jokin hikinen yksiö). En osallistu heidän kuluihinsa, koska se ei ole minun asiani. Miehen lapsen kuluihin voisin vielä osallistua, mutta koska mukana roikkuu tuo toinenkin lapsi, niin ei kiitos. En ala maksaa mitään miehen eksän mukulan elämisiä. Jos meille joskus tulisi eteen tilanne, että nämä lapset muuttaisivat meille, niin mies tasan tarkkaan maksaisi heidän osuutensa asumisesta ja minä omani. Tilanne voisi olla eri, jos olisin hyväpalkkainen ja ties mitä, silloin ei tarvitsisi niin pohtia muutenkaan rahanmenoa. Nyt ei kuitenkaan ole varaa hoidella kaikenmaailman eksien lapsia sun muita.
rakastaisit miestäsi, myös miehesi rakkaan lapsen hyvinvointi olisi sinulle tärkeää, etkä miettisi rahaa. Minulla on tuttu perhe, jossa mies on ottanut vaimon entisestä suhteesta olevan pojan ihan omakseen, nimikin on vaihdettu, ja minusta se on ainoa oikea tapa toimia. Joko rakastaa oikeasti, ja ottaa koko paketin, tai sitten etsii lapsettoman puolison.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teit aivan oikein. Minä olen se lapsi, jota äidin mies ei suostunut elättämään, eikä sietänyt muutenkaan. Siksi tiedän, mihin tilanne voi johtaa.
Kaikki tuet ja muut perustuvat siihen, että samassa taloudessa asuvat ovat samaa perhettä riippumatta siitä, ovatko biologisesti sukua toisilleen vai eivät.
Raha-asiat menisivät vuosien mittaan todella vaikeiksi, ja varsinkin siinä vaiheesa, kun sinun omalla ja teidän yhteisillä lapsilla olisi aivan erilainen elintaso.
rakastaisit miestäsi, myös miehesi rakkaan lapsen hyvinvointi olisi sinulle tärkeää, etkä miettisi rahaa. Minulla on tuttu perhe, jossa mies on ottanut vaimon entisestä suhteesta olevan pojan ihan omakseen, nimikin on vaihdettu, ja minusta se on ainoa oikea tapa toimia. Joko rakastaa oikeasti, ja ottaa koko paketin, tai sitten etsii lapsettoman puolison.
On kaikenlaiseia tilanteita toki. Mutta toi on aika hyvä päsääntö. Ainakin nyt ruuat vaattett ja harrrastukset ym juoksevat.
En käsitä miten ne kuuluisi jollekin viidennelle osapuolelle.
Vanhemalla on oikeus lapseensa ja lapsella vanhempiinsa. Ja oikeus elatukseen on lapsella.
[i.
[/quote]
rakastaisit miestäsi, myös miehesi rakkaan lapsen hyvinvointi olisi sinulle tärkeää, etkä miettisi rahaa. Minulla on tuttu perhe, jossa mies on ottanut vaimon entisestä suhteesta olevan pojan ihan omakseen, nimikin on vaihdettu, ja minusta se on ainoa oikea tapa toimia. Joko rakastaa oikeasti, ja ottaa koko paketin, tai sitten etsii lapsettoman puolison.
[/quote]
riemastua kun omisin sen lapset:) Mutta, tosissaan, kyllä olisi aika vähän uusioperheitä ja eronneet saisivat kärvistellä yksinäisyydessä, jos uusien puolisoiden pitäisi välittää toisten kakaroista kuin omistaan.
Perheessä ollaan yhdessä ja huolehditaan taloudesta yhdessä. Olisit todennäköisesti ollut vaikeuksissa tuon miehen kanssa myös monissa muissa asioissa. Sinun pitää pitää myös olemassaolevan lapsesi puolia ja tuo mies kuulosti jo lähtökohtaisesti siltä, että haluaisi sinut muttei lastasi. Ihminen täytyy hyväksyä kokonaisuutena ja jos ryhtyy uusioperheeseen, on todellakin ymmärrettävä että kyse on PERHEESTÄ.
Surku sinänsä, suhteen päättyminen tuntuu aina pahalta. Mutta uskon, että ymmärrät vielä itsekin tehneesi oikean päätöksen. Ansaitset parempaa!
kanssa, ja miehellä siis on ennestään yksi lapsi,myöhemmin saimme myös yhden yhteisen. Tällä hetkellä mies ansaitsee enemmän, mutta ei niin ole aina ollut (opiskeluaikoina).
Rahasta emme siis ole (muistaakseni) koskaan riidelleet, muuten uusperheessä on toki ollut omat haasteensa ja sopeutumisongelmansa. Kaikesta kuitenkin selviää, jos on tahtoa, mutta jos toinen jo ennen naimisiin menoa ilmoittaa, ettei aio osallistua toisen lapsen kustannuksiin, niin minusta se ei osoita kummoista tahtoa elää uusperheenä.
Minusta teit oikein, kun et suostunut kosintaan.
onnitteli kihlauksen johdosta! Kuulemma hän odottaa jo innoissaan lastenlapsia. Häitäkin pitää ruveta suunnittelemaan, mainitsi sitten, että morsian/morsiamen suku maksaas sitten häät. Kun sanoin, ettei mitään häitä ei tule, eikä kihloissakaan olla, ei ollut uskoa todeksi. Mies on kuulemma soittanut eilen kaikille sukulaisille ja pyytänyt sukulaiset kihlajaiskahveille _minun mökilleni_ ensi viikonloppuna.
Tiedän totisesti, että myöntävää vastausta ei mies kosintaansa saanut.
ap
Alue: Aihe vapaa
Tiedän tuttavapiiristä pariskunnan, jolla yksi lapsi ja tarkaan laskee mies, että puoliso maksaa osansa mm. lapsen lääkärikuluista ja muutenkin laskevat "sun osuus, mun osuus" kaikki kulut. Onneksi kai suhteutettuna puolisonsa huonompaan palkkaan, eli ihan 50/50 suhteessa eivät jaa kuluja.