Lue keskustelun säännöt.
"Pakkoruotsi ei hyödytä Etelä-Karjalaa"
02.07.2012 |
Hyvä kirjoitus Etelä-Saimaassa:
"Pakkoruotsi ei hyödytä Etelä-Karjalaa
Tuntijakouudistuksen seurauksena Etelä-Karjalan tai muunkaan Suomen elävä ruotsinkielisyys ei muutu suuntaan eikä toiseen.
RKP:lle on tärkeää ujuttaa pakkoruotsi ala-asteelle, sillä se tarkoittaa lisää koulutettuja ruotsinopettajia, lisää perusteluja ruotsinkielisille rakenteille koululaitoksessa ja ennen kaikkea: viimeinen saarekekin maamme koululaitoksessa liitetään nyt ”elävästi” pakkoruotsijärjestelmään. Näin voidaan taas valtiojohtoisesti sanoa, että ”ruotsi on yleissivistystä”, vaikkei sille käytännön tarvetta olekaan.
Pakkoruotsi tuli peruskouluihin 60-luvun lopussa poliittisen lehmänkaupan tuloksena. 70-luvulla opetusministeri Christian Gestrin (r.) toi sen yliopistotutkintoihin. 2003 alkaen uusi kielilaki velvoitti jo itärajan vartijatkin osaamaan ruotsia. Ja nyt se on ala-asteella: sitä mukaa kun ruotsin merkitys vähenee, sen osaamisvaatimuksia laajennetaan.
Suomalaiset opiskelevat selvästi vähemmän suuria maailmankieliä kuin muut pohjoismaalaiset. Syy on poliittinen pakkoruotsi.
Etelä-Karjalassa käytetään vuosikymmenessä noin miljoona työtuntia pakkoruotsin opettamiseen ja opetteluun. Miten kotiseutumme tästä hyötyy? Entä jos tuo sama aika jaettaisiin vaikka saksan, ruotsin ja venäjän kesken? Turha kysymys, sillä tuntijakouudistusta ei tehty koko kansaa varten.
Etelä-Karjalan kansanedustajat ovat taas kiltisti hiljaa, kuten ministerinpallista haaveilevan rivipoliitikon tuleekin."
http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/07/02/Pakkoruotsi+…
Kommentit (23)
En ymmärrä sitä, että tässä nyt oletetaan ihmisen jäävän kotiseudulleen lopuksi elämäänsä. Olen itse kotoisin etelä-Savosta ja kuinkas ollakaan, työpaikat ovat vieneet Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun. Jokaisessa paikassa olen tarvinnut ruotsia.
"Pakkoruotsi ei hyödytä Etelä-Karjalaa" voi ja todennäköisesti tarkoittaakin juuri sitä, että Etelä-Karjalassa sitä ei tarvita. Siellä tarvitaan venäjää ja joitakin muita kieliä, mutta eipä juurkaan ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluohjelmaan kuuluu pakollisena kaksi kurssia virkamiesruotsia, johon käytämme liiketalouden ruotsiin perustuvaa kirjaa. Tässä kirjassa on hassua se, että jopa siellä puhutaan ruotsalaisissa kv-yrityksissä pääkielen olevan englanti, sisäinen kommunikointi tapahtuu sitten ruotsin, norjan tai suomen kielellä riippuen minkä maalaisista osasto enimmäkseen koostuu. Itse kun pari vuotta sitten sain esikoiseni asioin ruotsalaisen Crescent-vaunumyyjän kanssa ruotsiksi, mutta sellainen kommunikointi on niin yksinkertaista ettei siihen mitään pakkokieltä tarvita. Auttavilla lauseilla ja sanakirjalla pääsee ihan tarpeeksi perille siitä mitä toinen sanoo.
Pakkoruotsin kannattajilta tuntuu puuttuvan kyky loogiseen ajatteluun. Niin hulluja perusteluja olen pakkoruotsille kuullut, että voin tämän yleistyksen tehdä.