Media hiljentynyt perhesurmista
Onkohan tehty jonkinlainen yhteinen linjaus poliisin tai median taholta näiden surullisten perhesurmien ja ampumisten uutisoinnissa? En ole ollenkaan nähnyt uutisointia esim. Bulevardin surmien motiivista, samoin kuin Hyvinkään ampujan, Bomarkun surmien enkä tästä viimeisimmästä junan alle menijän motiiveista. Onhan kuitenkin huomattu, että tapaukset poikivat aina uusia, niin halutaanko nyt hieman hillitä tätä?
Kommentit (15)
Esim tämä tapaus, jossa isoisä meni lapsen kanssa junan alle, siitä on uutisoitu hämmästyttävän vähän.
Uskon, että mediahiljaisuus on yhdessä sovittu asia.
eli jos ei vaan ole tapahtumia sillä saralla?
ettei poliisitutkinnat ole vielä valmistuneet eikä poliisi tiedota keskeneräisistä tutkimuksista ihan tutkinnallisista syistä? Se on ihan normaali käytäntö ja silloin on kovin vähän uutisoitavaa.
Esim. on uutisoitu, että Hyvinkään ampuja ei pysty kertomaan mitään syytä teolleen. Bulevardissa kai syynä oli rahahuolet (näin olen lukenut). Ainahan motiivi ei välttämättä selviä ollenkaan. Junan alle menijäkin makaa vielä nukutettuna, joten häneltä ei ole voitu kysellä mitään. Ehkä läheisetkään eivät keksi mitään?
näistä tapauksista eivät ole valmistuneet. Kun tutkinta on kesken, ei ole tiedotettavaakaan. Piste.
varmasti jatkuva uutisointi vaikuttaa jonkinverran siihen, että tällainen ratkaisu tulee mieleen vaihtoehdoksi ahdinkoon. Saattais tulla muutenkin, mut ei toi ainakaa auta, kun koko ajan on isot otsikot surmista. Kärjistetysti: Jos näkee jotain häiriintynyttä käytöstä tarpeeksi, alkaa se tuntua normaalilta. Hyvä, jos loppuu rummutus näistä.
on tehty. Yksittäisten ja yksityisten ihmisten tragediat eivät kuulu julkisuuteen. Ja jos katsottaisiin, että kuuluvat, niin minkätyyppiset tragediat, eikö silloin myös kuolemanvakavat sairaudet, tuomiot, avioerot, onnettomuudet, taloudelliset varattomuudet jne. olisi myös lehtien reposteltavina.
Yksittäisten ja yksityisten ihmisten tragediat eivät kuulu julkisuuteen. Ja jos katsottaisiin, että kuuluvat, niin minkätyyppiset tragediat, eikö silloin myös kuolemanvakavat sairaudet, tuomiot, avioerot, onnettomuudet, taloudelliset varattomuudet jne. olisi myös lehtien reposteltavina.
lapsensa. Siitäkään ei ole juurikaan puhuttu, on uudempi tapaus kuin tämä junan alle menijä, eli kaikkein uusin siis.
Suomessa lehdistö ei ole vähään aikaan välittänyt vastuistaan, ei ainakaan keltainen lehdistö. Siitä uutisoidaan mikä myy, seurauksista huolimatta.
osittain siksi kun ihmiset rupes saamaan väärää kuvaa lasten kuolemista.
Lasten kuolleisuus on laskenut tilastojen mukaan vuosi vuodelta.
Esim.vuonna 1950 lapsia tapettiin vuodessa 18 kertaa enemmän kuin viime vuonna.
Jopa vuonna 2000 lapsia tapettiin enemmän mut jostain syystä ihmiset ei muista menneitä vaan takertuu nykyhetkeen luullen et ihmiset on mennyt sekaisin ja tappaa useammin.
uutinen jo viikko sitten. Poliisi ei vain ole kertonut sitä julki. Kyllä iltapäivälehdet ennemmin tai myöhemmin sen kertovat.
Miksi noista nyt pitäisi jauhaa kun eihän perhesurmia nyt ole viimeisimmän jälkeen ollutkaan.
Kun poliisitutkinta on käynnissä, poliisi ei voi kertoa kaikkea julki, vaikka av-mamman nenä kuinka väpättäisi uteliaisuudesta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288477957092.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012061815723806_uu.shtml
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194748972245/artikkeli/pomarkun+perhes…
että asiat selviää?
Ei ole mennyt syyttäjillekään tapaukset.
Jossainmäärin pitää näissä olla myös yksityisyyttä; jos joku pari olisi eroamassa vaikka uuden rakkauden takia niin mitä se meille kuuluu?
Tai jos tappaa raha-ongelmien jälkeen niin mitä se meille kuuluu? Sitä sanotaan tirkistelyksi ja sosiaalipornoksi.
Ei tälläiset henkilökohtaiset syyt kuulu meille, toinen juttu on jos ollaan vaikka haettu sosiaalista apua eikä siitä välitetä. Tai jopa valehdellaan asiakkaille ettei ole apua hänelle. Tälläinen tieto kuuluu yhteiskunnalle ja siihen pitää puuttua.
Se kuuluu meille tietoon miten mielenterveyshuolto pelaa, miten valvotaan ja tehdäänkö muutoksia ja onko ne riittäviä.
Parhaimmillaan saadaan epäpätevyyttä pois, asioita läpinäkyviksi ja työmenetelmiä kevennettyä jne. Tällä on merkitystä.
vaan pelkällä mutu-tuntumalla, että aikaisemmista tapauksista on "revitelty" enemmän kuin nyt näistä uusimmista. On haastateltu naapuria, sukulaista sun muuta ja arveltu motiivia jo etukäteen.
Niin ja siis minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että ei todellakaan kuulu kenellekään muulle kuin asianomaisille. Olen pelkästään tyytyväinen, jos media ja poliisi olisikin ottanut linjauksen vähentää uutisointia.
Ap
että niitä pian syytetään surmiin lietsomisesta. Joku tutkijahan (oliko Tampereelta) sanoi, että vaikuttaa siltä, että uutisointi innostaa ihmisiä tekemään noita perhesurmia, vaikka syyt taustalla ovatkin aina erilaisia.