Sai taas 2vee pompoteltua äitiä.
Olin tehnyt tytön pyynnöstä aamupalaksi jukurttia ja leipää. Yhden lusikallisen jälkeen alkoi huuto. Ei tykkää, tahtoo puuroa. Koska tyttö on huono syömään ajattelin valmistaa lautasellisen puuroa jos se kerran menee alas. Kun puuro oli valmis niin tuli ilmoitus. Tahtoo pois. Eli yhtään lusikallista ei tyttö syönyt. Kyllä niin ottaa päähän. Ja eipä tuon ikäistä oikeen saa suostuteltua, joten se ruokailu oli siinä.
Kommentit (28)
vahvatahtoisen uhmiksen ruokailut ovat pakotettavissa! Hahhaa!!
Lapselle tarjotaan ruokaa ruoka-aikoina. Hän syö sen verran kuin syö. Kiitetään ruoasta ja lähdetään pois pöydästä. Jos ei syö tällä ruoalla, niin seuraavalla ruoalla sitten.
Näin yksinkertaista. Mistään ei neuvotella eikä patisteta.
nyt lapsikin ymmårtää, että koti, tarha ja koulu on eri paikkoja ja niissä toimitaan eri tavalla.
Eihän kuiaan aikuinenkaan oleta että töissä vois olla kuin kotonaan ja tehdä mitä lystää, jos lystää.
Kohdelkaa niitä lapsianne alusta asti ihmisinä, eikä minään vähä-älyisinä idiootteina. Silleen niistä kasvaa ihmisiä eikä idiootteja.
Iysekin tekisin just noin kuin ap, kun huomaa ettei kyse ole syömisestå niin pöydästä pois. Jonain päivänä saattaisin keittääsitä puuroakin, jonain toisena toteaisin sen ekan vaihtoehdon kohdalla jo, ettå syö se mitä pyysitkin. Äidiltäkin joskus vaaditaan joustoa ja pelisilmää, eikä pikkuasiosta maksa vaivaa tapella.
ap puhui itsensä pussiin. ensin ei syönyt lusikallistakaan, mutta nyt söikin tyylin pari lusikallista ja muutaman vielä lisää pakotettuna. Tässä kaikille hyvä neuvo: säännölliset ruoka-ajat ja aikuinen päättää mitä syödään, lapsi päättää kuinka paljon.
en kyllä puhunut vaan tilanne jatkui hetken päästä kun alkoi se purkan inttäminen, joten sain syömään muutaman lusikallisen. Tosin siinä vaihessa jo varmasti kylmää puuroa..
Pointtina on lähinnä toi, että syyllistyn hieman liian usein siihen, että menen sieltä mistä aita on matalin. Annan jotain asioista läpi, koska en jaksa kuunnella kitinää. Vaikka tiedän toki, että se kostautuu seuraavalla kerralla. Teoriassa kaikki on aina hyvin yksinkertaista, mutta käytönnässä tulee suoristettua mutkia. onneksi suurin osa täällä osaa toimia oikein ;)
Ja näissä syömisissä on tosiaan se ongelma, että tyttö on -18 käyrällä ja pituutta ei ollu oikeastaan yhtään viimeiseen puoleen vuoteen, joten hieman huolestuttaa tuo syömispuoli.
nyt lapsikin ymmårtää, että koti, tarha ja koulu on eri paikkoja ja niissä toimitaan eri tavalla.
Jos kotona ja päiväkodissa vedetään suurin piirtein samat linjat sääntöjen suhteen, ja vielä johdonmukaisesti näin, niin moni asia on helpompaa.
mä pelkäisin tukehtumista. Mä noudatan just tota että vanhemmat päättää mitä ja milloin syödään, lapsi kuinka paljon. Tästä joustetaan siten että joskus lapsi saa valita tai annetaan mitä pyytää (jos sopivaa), tai maanitellaan syömään vielä lusikallinen/pala jos tuntuu että lopettaa koska kiire leikkimään, ei koska täynnä. En ota ruokailusta stressiä = lapsikaan ei. Tää toimii meillä. Terve, allergiaton ja uhmaton 21kk poika, joka ei aina syö hyvin, mut pääasiassa joo.
jos rauhassa istualtaan syö.
mä pelkäisin tukehtumista. Mä noudatan just tota että vanhemmat päättää mitä ja milloin syödään, lapsi kuinka paljon. Tästä joustetaan siten että joskus lapsi saa valita tai annetaan mitä pyytää (jos sopivaa), tai maanitellaan syömään vielä lusikallinen/pala jos tuntuu että lopettaa koska kiire leikkimään, ei koska täynnä. En ota ruokailusta stressiä = lapsikaan ei. Tää toimii meillä. Terve, allergiaton ja uhmaton 21kk poika, joka ei aina syö hyvin, mut pääasiassa joo.
vahvatahtoisen uhmiksen ruokailut ovat pakotettavissa! Hahhaa!!