Onko pakko maistaa?
Kuopus on lähdössä syksyllä eskariin. Syö melko monipuolisesti, mutta sitten on ruokia joita ei suuhunsa laita kuten esim. pinaattikeitto ja kaalilaatikko. Kasviksia syö erittäin mielellään, menee parsakaalit ja paprikat.
Eskarin tutustumispäivänä ope ilmoitti tylysti että ei ole pakko syödä mutta maistettava on. No, minusta se on sama kuin pakko syödä, sillä mitä muuta se on jos on pakko ottaa epämieluisaa ruokaa suuhun ja nielaistava.
Voiko tuohon pakkoon puuttua mitenkään? Vai olenko heti niuho äiti? Miten itse toimisit?
Kommentit (103)
Itse olen mennyt lasteni päiväkotiin ja eskariin useastikin ruoka-aikaan ja aina ruokailutilanne on ollut varsin rauhallinen ja positiivinen! Omien kokemusten nojalla on hyvin vaikea uskoa väitteitä siitä, että väkivalloin pakotettaisiin syömään, vaikka muistankin mediamyllerryksen muutamien vuosien takaa. En muista sen kummempaa pakottamista omilta päiväkoti- ja kouluajoiltakaan. Olisko kuitenkin niin, että toiset lapset ovat vain ylisensitiivisiä? Ja kuinka paljon kotiolot vaikuttavat siihen, ettei kaikki lapset sopeudu koulumaailmaan ja sen "vaatimuksiin"?
siis ihan oikeasti pakottaa, sehän vaatisi jo melko väkivaltaisia otteita. Mutta mielestäni voidaan vaatia maistamaan siten, ettei pöydästä poistuta ennen kuin on maistanut tai ruokailu on totaalisesti ohi. Jos ei syö, voi olla syömättä. Ylensä siihen ateriaan kuuluu juotavaa ja joku leivänpalanen. Mutta ihanko oikeasti joku roudaa omat eväät Nico-Petterille pinaattikeittopäivänä ja ajattelee että se on ihan ok? Että eskarissa on ihan ok, että joka päivä jollain on omat pitaleivät mukana omien mieltymysten mukaan? Nyt mä ymmärrän mistä tulevat ne lapset joiden vanhemmat oikeasti kirjoittavat kouluun lapun ettei "Minnan" tarvitse juoda koulussa maitoa ja perusteena on, ei suinkaan allergia tai joku muu lääketieteellinen syy vaan se, se että Minna juo kotona riittävästi maitoa ja samaan aikaan kaverit tietävät että Minna ei vaan tykkää koulun maidosta ja alkavat kysellä samanlaisen lapun perään.
jotka on koulussa ja päiväkodissa opetettu maistamaan ihan kaikkea ruokaa. Heillä ei ole mitään tajua siitä, mitä on nälkä ja oman kehon kuunteleminen. He lappavat kaiken ruuan sisäänsä, minkä vain käsiinsä saavat. Näistä lapsista Suomen tulisi olla ylpeä: he maistavat ja syövät aivan kaikkea!
Suomalaisten lasten lihavuus ei taatusti johdu siitä, että päiväkodissa on pakotettu maistamaan 3 puolukkaa tai lusikallinen pinaattikeittoa. Koskaan en ole kuullut että missään olisi pakotettu määrättömästi ahtamaan ruokaa sisäänsä. Suomalaisten lasten lihavuus ei taatusti johdu koulun tai päiväkodin ruoasta vaan nimenomaan siitä, että ei koskaan ole opittu normaaleja ruokailutottumuksia, vaan saa syödä mitä haluaa ja koska haluaa ja mitään itselle epämiellyttävää ei koskaan tarvitse maistaa. OK, osasta kasvaa näitä sushia ja wasabia mieliviä lapsia, mutta tasan tarkkaan enemmistö kuitenkin oppii pikaruokaan ja eineksiin ja yläasteella se sitten kulminoituu siihen, että pinaattikeittopäivänä äidin mussukka menee ostarille ostamaan vähän burgeria. Toinen syy on aivan liian vähäinen liikunta.
opettamalla, että kaikkea täytyy maistaa ja kaikki täytyy syödä. Tähän kun lisää sen, että äidit luulevat rakkauden ja ruuan olevan toistensa synonyymeja, niin tuloksena on lapsia, jotka eivät hallitse omaan nälkäänsä lainkaan, koska eivät ole koskaan saaneet sanoa olevansa kylläisiä. Jos ne puolukat ovat maistamatta, ne syödään, vaikka vatsa olisi jo täynnä.
Itse olen mennyt lasteni päiväkotiin ja eskariin useastikin ruoka-aikaan ja aina ruokailutilanne on ollut varsin rauhallinen ja positiivinen! Omien kokemusten nojalla on hyvin vaikea uskoa väitteitä siitä, että väkivalloin pakotettaisiin syömään, vaikka muistankin mediamyllerryksen muutamien vuosien takaa. En muista sen kummempaa pakottamista omilta päiväkoti- ja kouluajoiltakaan. Olisko kuitenkin niin, että toiset lapset ovat vain ylisensitiivisiä? Ja kuinka paljon kotiolot vaikuttavat siihen, ettei kaikki lapset sopeudu koulumaailmaan ja sen "vaatimuksiin"?
sopeutuivat koulumaailman vaatimuksiin todella hyvin lukuunottamatta sitä, että eivät suostuneet maistamaan kaikkia ruokia. Kuuden laudaturin ylioppilaaksi pääsemiseen ei onneksi vielä kuulu se, että kykenee syömään limaista seiti-kaalilaatikkoa.
Siis esim. syömään lautasellisen vaikka pinaattikeittoa (tms. inhokkiruokaa) vai maistamaan 1 teelusikallisen?
Minusta noissa on nimittäin vissi ero, itsellä nimittäin pari ruokaa mitä (koulussa) pakotettiin syömään kokonainen annos ja ne eivät mene vieläkään alas, mutta monta ruokaa joita pakotettiin maistamaan esim. se yksi tl ja niistä ei ole jäänyt mitään traumoja/pahoja muistoja - ja osasta aloin tykätä jo silloin ja ruokavalio laajeni.
-se toinen nirso
Nykyisin syön kanaa, mustikoita ja rahkaa, en oikeastaan mitään muuta. Suurin osa ruuasta maistuu pahalta ja saa muistamaan kaikki ne tilanteet, jolloin oksennusta pidätellen olen joutunut vastaavaa syömään.En ole nolo tai häpeä sitä, että en pysty syömään. Ymmärrän, että tämä tilanne luotiin minulle vanhempien, hoitopaikan ja koulun toimesta enkä itse ole tähän syyllinen.
Toivottavasti et ole lapsen edessä lähtenyt kyseenalaistamaan opettajan auktoriteettia pohtimalla tätä asiaa ääneen. Itse olen sillä linjalla, että maistettava on. Varsinkin, jos ollaan eskarissa/koulussa.
tekemisensä kyseenalaistetaan. Oli kyse sitten maistamisesta tai siitä, että pitää riisua vaatteet pois.
Itse olen mennyt lasteni päiväkotiin ja eskariin useastikin ruoka-aikaan ja aina ruokailutilanne on ollut varsin rauhallinen ja positiivinen! Omien kokemusten nojalla on hyvin vaikea uskoa väitteitä siitä, että väkivalloin pakotettaisiin syömään, vaikka muistankin mediamyllerryksen muutamien vuosien takaa. En muista sen kummempaa pakottamista omilta päiväkoti- ja kouluajoiltakaan. Olisko kuitenkin niin, että toiset lapset ovat vain ylisensitiivisiä? Ja kuinka paljon kotiolot vaikuttavat siihen, ettei kaikki lapset sopeudu koulumaailmaan ja sen "vaatimuksiin"?
sopeutuivat koulumaailman vaatimuksiin todella hyvin lukuunottamatta sitä, että eivät suostuneet maistamaan kaikkia ruokia. Kuuden laudaturin ylioppilaaksi pääsemiseen ei onneksi vielä kuulu se, että kykenee syömään limaista seiti-kaalilaatikkoa.
Missä perähikiällä te elätte? Voi jumalauta, että mua sieppaa, kun Suomen ilmaista kouluruokajärjestelmää mollataan. Olkaa kermaperseet lapsinenne viikko ilman ruokaa ja tulkaa sitten narisemaan kouluruuasta.
Olisko kuitenkin niin, että toiset lapset ovat vain ylisensitiivisiä?
Oikein! Tai siis, melkein oikein. Osa lapsista (ja aikuisista) on aistiyliherkkiä ja joillakin aistien herkkyys saa aikaan sen, että monet ruoat maistuvat ja tuntuvat suussa hyvin ikäviltä. Kotioloilla tai -kasvatuksella ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, vaan kyse on synnynnäisestä ominaisuudesta. Pahimmille tapauksille on koulussa tarjolla oma ruoka (lääkärintodistuksella), helpommat tapaukset ovat vain valikoivia syömään, mutta löytävät joka aterialta jotain kelvollista syötävää.
Jos lapsi suostu syömään jotain ruokaa, esimerkiksi niitä kaalilaatikkoa tai pinaattikeittoa, niin se tarkoittaa, että lapsella ei ole nälkä. Nälkäinen lapsi syö ihan mitä tahansa. Kokeile vaikka, pidä lastasi muutama päivä nälässä eli et anna hänelle mitään ruokaa ja juomaksikin vain vettä, niin eiköhän lapsellesi viimeistään viikon täydellisen syömättömyyden jälkeen maistu vaikka kaalilaatikko tai pinaattikeitto samaassa annoksessa toisiinsa sotkettuna.
auktoriteettia, jolla astut opettajan päälle.
Juuri tästä syystä kouluissa on tänö päivänä niin paljon ongelmia, eikä opettajia enää kunnioiteta. Aijaa, niinkö se sanoi, että on pakko maistaa. Sitten puhelua opettajalle, kuinka minun lapseni kunniaa on loukattu ja lapsi kuuntelee vieressä. Tässähän sitä hienosti oppii, että tarviiko opettajaa uskoa ja kunnioittaa.
Kyse on maistamisesta. Pienestä lusikallisesta. Liioittelet asiaa. En minäkään ole sen puolella, että koko lautasellista tulisi syödä, jos oikeasti ruoasta ei pidä.
PS Lihavuus johtuu siitä, että ei syödä terveellistä ruokaa ja syödään välipaloja. Hyvänä esimerkkinä tästä se, että lapset jättävät kouluruoan väliin, kun vanhemmat ovat siihen luvan antaneet ja lompsivat ruokiksella hesburgerin majoneesimättöjä syömään vanhempiensa kustannuksella. Kouluruoalla ei saa lasta lihotettua, söi lautasen tyhjäksi tai ei.
Niin tai näin, opettaja on se, joka eskarissa määrää
Toivottavasti et ole lapsen edessä lähtenyt kyseenalaistamaan opettajan auktoriteettia pohtimalla tätä asiaa ääneen.Itse olen sillä linjalla, että maistettava on. Varsinkin, jos ollaan eskarissa/koulussa.
minun auktooriteettini menee opettajan yli.
Kaikkea ei ole pakko maistaa. Piste.
siis ihan oikeasti pakottaa, sehän vaatisi jo melko väkivaltaisia otteita. Mutta mielestäni voidaan vaatia maistamaan siten, ettei pöydästä poistuta ennen kuin on maistanut tai ruokailu on totaalisesti ohi. Jos ei syö, voi olla syömättä. Ylensä siihen ateriaan kuuluu juotavaa ja joku leivänpalanen. Mutta ihanko oikeasti joku roudaa omat eväät Nico-Petterille pinaattikeittopäivänä ja ajattelee että se on ihan ok? Että eskarissa on ihan ok, että joka päivä jollain on omat pitaleivät mukana omien mieltymysten mukaan? Nyt mä ymmärrän mistä tulevat ne lapset joiden vanhemmat oikeasti kirjoittavat kouluun lapun ettei "Minnan" tarvitse juoda koulussa maitoa ja perusteena on, ei suinkaan allergia tai joku muu lääketieteellinen syy vaan se, se että Minna juo kotona riittävästi maitoa ja samaan aikaan kaverit tietävät että Minna ei vaan tykkää koulun maidosta ja alkavat kysellä samanlaisen lapun perään.
jotka on koulussa ja päiväkodissa opetettu maistamaan ihan kaikkea ruokaa. Heillä ei ole mitään tajua siitä, mitä on nälkä ja oman kehon kuunteleminen. He lappavat kaiken ruuan sisäänsä, minkä vain käsiinsä saavat. Näistä lapsista Suomen tulisi olla ylpeä: he maistavat ja syövät aivan kaikkea!
Suomalaisten lasten lihavuus ei taatusti johdu siitä, että päiväkodissa on pakotettu maistamaan 3 puolukkaa tai lusikallinen pinaattikeittoa. Koskaan en ole kuullut että missään olisi pakotettu määrättömästi ahtamaan ruokaa sisäänsä. Suomalaisten lasten lihavuus ei taatusti johdu koulun tai päiväkodin ruoasta vaan nimenomaan siitä, että ei koskaan ole opittu normaaleja ruokailutottumuksia, vaan saa syödä mitä haluaa ja koska haluaa ja mitään itselle epämiellyttävää ei koskaan tarvitse maistaa. OK, osasta kasvaa näitä sushia ja wasabia mieliviä lapsia, mutta tasan tarkkaan enemmistö kuitenkin oppii pikaruokaan ja eineksiin ja yläasteella se sitten kulminoituu siihen, että pinaattikeittopäivänä äidin mussukka menee ostarille ostamaan vähän burgeria. Toinen syy on aivan liian vähäinen liikunta.
opettamalla, että kaikkea täytyy maistaa ja kaikki täytyy syödä. Tähän kun lisää sen, että äidit luulevat rakkauden ja ruuan olevan toistensa synonyymeja, niin tuloksena on lapsia, jotka eivät hallitse omaan nälkäänsä lainkaan, koska eivät ole koskaan saaneet sanoa olevansa kylläisiä. Jos ne puolukat ovat maistamatta, ne syödään, vaikka vatsa olisi jo täynnä.
Älä, älä oikeasti myönnä, että olet tota mieltä. Niin, et sun mielestä lihavat lapset johtuu tosta, voihan vitura, haloo.
auktoriteettia, jolla astut opettajan päälle.
Juuri tästä syystä kouluissa on tänö päivänä niin paljon ongelmia, eikä opettajia enää kunnioiteta. Aijaa, niinkö se sanoi, että on pakko maistaa. Sitten puhelua opettajalle, kuinka minun lapseni kunniaa on loukattu ja lapsi kuuntelee vieressä. Tässähän sitä hienosti oppii, että tarviiko opettajaa uskoa ja kunnioittaa.
Kyse on maistamisesta. Pienestä lusikallisesta. Liioittelet asiaa. En minäkään ole sen puolella, että koko lautasellista tulisi syödä, jos oikeasti ruoasta ei pidä.
PS Lihavuus johtuu siitä, että ei syödä terveellistä ruokaa ja syödään välipaloja. Hyvänä esimerkkinä tästä se, että lapset jättävät kouluruoan väliin, kun vanhemmat ovat siihen luvan antaneet ja lompsivat ruokiksella hesburgerin majoneesimättöjä syömään vanhempiensa kustannuksella. Kouluruoalla ei saa lasta lihotettua, söi lautasen tyhjäksi tai ei.
Niin tai näin, opettaja on se, joka eskarissa määrää
Toivottavasti et ole lapsen edessä lähtenyt kyseenalaistamaan opettajan auktoriteettia pohtimalla tätä asiaa ääneen.Itse olen sillä linjalla, että maistettava on. Varsinkin, jos ollaan eskarissa/koulussa.
minun auktooriteettini menee opettajan yli.
Kaikkea ei ole pakko maistaa. Piste.
tiedä mistä opuksesta olet tuon lukenut, eikä ole väliksikään. Totta se ei ole.
Lapseni eivät mene Hesburgeriin kunstannuksellani, älä huoli. Syövät terveellisesti -minä ja auktoriteettini pitävät siitä huolen.
siis ihan oikeasti pakottaa, sehän vaatisi jo melko väkivaltaisia otteita. Mutta mielestäni voidaan vaatia maistamaan siten, ettei pöydästä poistuta ennen kuin on maistanut tai ruokailu on totaalisesti ohi. Jos ei syö, voi olla syömättä. Ylensä siihen ateriaan kuuluu juotavaa ja joku leivänpalanen. Mutta ihanko oikeasti joku roudaa omat eväät Nico-Petterille pinaattikeittopäivänä ja ajattelee että se on ihan ok? Että eskarissa on ihan ok, että joka päivä jollain on omat pitaleivät mukana omien mieltymysten mukaan? Nyt mä ymmärrän mistä tulevat ne lapset joiden vanhemmat oikeasti kirjoittavat kouluun lapun ettei "Minnan" tarvitse juoda koulussa maitoa ja perusteena on, ei suinkaan allergia tai joku muu lääketieteellinen syy vaan se, se että Minna juo kotona riittävästi maitoa ja samaan aikaan kaverit tietävät että Minna ei vaan tykkää koulun maidosta ja alkavat kysellä samanlaisen lapun perään.
jotka on koulussa ja päiväkodissa opetettu maistamaan ihan kaikkea ruokaa. Heillä ei ole mitään tajua siitä, mitä on nälkä ja oman kehon kuunteleminen. He lappavat kaiken ruuan sisäänsä, minkä vain käsiinsä saavat. Näistä lapsista Suomen tulisi olla ylpeä: he maistavat ja syövät aivan kaikkea!
Suomalaisten lasten lihavuus ei taatusti johdu siitä, että päiväkodissa on pakotettu maistamaan 3 puolukkaa tai lusikallinen pinaattikeittoa. Koskaan en ole kuullut että missään olisi pakotettu määrättömästi ahtamaan ruokaa sisäänsä. Suomalaisten lasten lihavuus ei taatusti johdu koulun tai päiväkodin ruoasta vaan nimenomaan siitä, että ei koskaan ole opittu normaaleja ruokailutottumuksia, vaan saa syödä mitä haluaa ja koska haluaa ja mitään itselle epämiellyttävää ei koskaan tarvitse maistaa. OK, osasta kasvaa näitä sushia ja wasabia mieliviä lapsia, mutta tasan tarkkaan enemmistö kuitenkin oppii pikaruokaan ja eineksiin ja yläasteella se sitten kulminoituu siihen, että pinaattikeittopäivänä äidin mussukka menee ostarille ostamaan vähän burgeria. Toinen syy on aivan liian vähäinen liikunta.
opettamalla, että kaikkea täytyy maistaa ja kaikki täytyy syödä. Tähän kun lisää sen, että äidit luulevat rakkauden ja ruuan olevan toistensa synonyymeja, niin tuloksena on lapsia, jotka eivät hallitse omaan nälkäänsä lainkaan, koska eivät ole koskaan saaneet sanoa olevansa kylläisiä. Jos ne puolukat ovat maistamatta, ne syödään, vaikka vatsa olisi jo täynnä.
Älä, älä oikeasti myönnä, että olet tota mieltä. Niin, et sun mielestä lihavat lapset johtuu tosta, voihan vitura, haloo.
Tiedä vaikka tossa oliskin perää. Meidän likka oli pienenä tosi nirso ja vieläkin pitäisi treenata maistelua ja se päiväkoti, jossa hän oli pienenä niin herrajjumala mikä ongelma hänen nirsoudestaan tehtiin siellä. Hyvin on kasvanut ja kehittynyt silti ja nyt syö jo paremmin, muttei kaikkea, ja just ne joitten syömiseen nää läskit sosionomit ja hoitsut oli tyytyväisiä oli aikamoisia pulleroitakin. Sitä oltiin lapseen tyytväisiä, kun se söi ja jos ei syönyt niin kaikki muukin oli lapsessa ja perheessä pielessä. Nykyisessä päiväkodissa ei ole ollut tämmöistä ongelmaa. Lapsi on saanut olla oma ihana itsensä, eikä vanhempiakaan ole parjattu, vaikkemme täydellisiä ja rikkaita olekaan.
ei ole koulukypsä.
Äiti, joka nostaa asiasta (tästä pienen palan maistamisesta) haloon, on hysteerinen.
Nythän on siis kyse siitä, että lapsesi tahto ohjailee sitä auktoriteettia, jolla astut opettajan päälle.
Voihan sen noinkin nähdä, mutta tästä tuskin on kysymys. Kysymys on siitä, mitkä asiat lapsen tulee saada päättää itse, mitkä päättävät aikuiset. Mielestäni viime kädessä tämän rajanvedon tekevät vanhemmat, jotka lapsen parhaiten tuntevat.
Nythän on siis kyse siitä, että lapsesi tahto ohjailee sitä ei ole koulukypsä.
En kyllä usko, että tuolla perusteella saisi lykkäystä koulunaloitukseen. ;)
ei ole koulukypsä.
Äiti, joka nostaa asiasta (tästä pienen palan maistamisesta) haloon, on hysteerinen.
Lapsella on oikeus omiin aisteihinsa ja ettei ehkä pidä kaikesta. Söisitkö sinä muurahaissoppaa? Taidat olla aika pulskassa kuosissa.
meillä on ollut monta lasta päiväkodissa, ja mitä siellä syödään: ihan tavallista ruokaa; makaronilaatikkoa, lihapullia, hernekeittoa sun muuta arkiruokaa, mitä varmaan useimmissa kodeissakin. Jos oma lapseni oksentaisi jatkuvasti ruokapöydässä, niin veisin kyllä läkäriin. Jos ei terve lapsi tavallisia ruokia vielä osaa syödä, niin nyt on korkea aika opetella. Sitä samanlaista ruokaa kuin päiväkodissa kun on tarjolla jatkossa ala-asteella, yläasteella, lukioissa, ammattikouluissa, lasten kavereiden kotona ja vielä varmaan monen työpaikkalounaallakin. Minua kiinnostaa, mitä nämä oksentelijat kotona sitten syövät?
Sinun lapsesi tietää paremmin ja hänellä on valta. Sinä päätät ja määräät lapsen tahdon mukaisesti. Myös koulussa.
Nythän on siis kyse siitä, että lapsesi tahto ohjailee sitä auktoriteettia, jolla astut opettajan päälle.
Voihan sen noinkin nähdä, mutta tästä tuskin on kysymys. Kysymys on siitä, mitkä asiat lapsen tulee saada päättää itse, mitkä päättävät aikuiset. Mielestäni viime kädessä tämän rajanvedon tekevät vanhemmat, jotka lapsen parhaiten tuntevat.
Koulussa ei tarjota muurahaissoppaa. Ja kyllä, minä voisin maistaa teelusikallisen ihan mitä tahansa ruokaa.
Nykyisin syön kanaa, mustikoita ja rahkaa, en oikeastaan mitään muuta. Suurin osa ruuasta maistuu pahalta ja saa muistamaan kaikki ne tilanteet, jolloin oksennusta pidätellen olen joutunut vastaavaa syömään.
En ole nolo tai häpeä sitä, että en pysty syömään. Ymmärrän, että tämä tilanne luotiin minulle vanhempien, hoitopaikan ja koulun toimesta enkä itse ole tähän syyllinen.