Lapsi haluaa kutsua exän uudet lapset synttäreilleen!!!
Lapseni synttärit on kohta ja hän on nyt ruvennut puhumaan, kuinka haluaisi sisarpuolensakin kutsua. Kun hän ekan kerran asiaa kysyi, sanoin, että katsotaan...Ajattelin, että unohtaa asian, mutta nyt kyselee jatkuvasti, voiko kirjoitta heille kutsukortin jo.
ARGH! Kyseessä on siis ex-mieheni ja hänen uuden akkansa lapset, jotka oma lapseni haluaa synttäreilleen. En jotenkin voi sietää ajatusta, että he tulisivat tänne meille, "onnellisena perheenä", kun itse olen yksin.
Erostamme on jo useampi vuosi aikaa, mutta joka kerta kun edes kuulen miehen uuden naisen nimen, tulee jotenki inhottava olo. Ja itsekästä, kyllä, mutta jotenkin harmittaa, että lapseni sisarpuolista on tullut hänelle niin tärkeitä.
Olenko täysin julma, jos kiellän lastani kutsumasta? Tai jos sanon, että olen muka pyytänyt, mutteivat pääse. En haluaisi pahoittaa lapsen mieltä, mutta en halua sisaruksia tännekään...
Anteeksi, jos kuulostan katkeralta, ei mahda minkään...
Kommentit (85)
miehen lapsille omat synttärit meillä ja minun ja ex-mieheni lapsille toiset synttärit heillä.
Mikä ongelma se on?
Miehen lapsille järjestetään meillä, koska hän haluaa, että hänen isovanhempansa tulevat hänen kotiin, eikä ex-vaimon kotiin. Hassua se olisikin, että miehen vanhempien ja miehen siskojen pitäisi mennä miehen exän luo synttäreille, vaikka eivät entisen vaimon kanssa ole missään tekemisissä. Lasten kanssa ovat kylläkin.
Samoin minun lapset viettävät ex-miehensä luona toiset synttärit. Ei minulla olisi esimerkiksi mitään hinkua ex-anoppia kutsua meille synttäreille.
Lisäksi minä en lähtisi ex-mieheni luo viettämään synttäreitä hänen uuden perheensä luo. Jotenkin ihan korni ajatus, että minun pitäisi mennä sinne.
Miehelläni ja hänen exällään on kaksi lasta, jotka ovat alusta asti kutsuneet myös meidän lapsemme juhliinsa. Lapset ovat menneet, koska heitä kutsu on pääosin koskenut. Kun olivat pieniä, mies meni mukaan. Minä kunnioitan hänen exäänsä sen verran, ettei minun tarvitse sinne tunkea, koska tiedän että hänelle ero oli kipeä. Nyt kahdeksan vuoden jälkeen hän käy myös meidän lastemme synttäreillä, jopa ilman lapsia..
En ymmärrä miksi eksäsi ei voi tulla lasten kanssa sinne, niin että nyxä jää kotiin? Jos lapsesi haluaa sisaruksensa juhliinsa, näin se toimisi ilman että tulee tukala tilanne.
Ja yksinkertainen syy sille on vain se, etten alunperinkään kestänyt ajatusta siitä, että mies meni tekemään lapsia vielä toisen naisen kanssa. Me kun oli sovittu, ettei lisää lapsia kumpikaan tee, eikä mies edes halunnut enempää kuin sen yhden.
Lapseni synttärit on kohta ja hän on nyt ruvennut puhumaan, kuinka haluaisi sisarpuolensakin kutsua. Kun hän ekan kerran asiaa kysyi, sanoin, että katsotaan...Ajattelin, että unohtaa asian, mutta nyt kyselee jatkuvasti, voiko kirjoitta heille kutsukortin jo.
ARGH! Kyseessä on siis ex-mieheni ja hänen uuden akkansa lapset, jotka oma lapseni haluaa synttäreilleen. En jotenkin voi sietää ajatusta, että he tulisivat tänne meille, "onnellisena perheenä", kun itse olen yksin.
Erostamme on jo useampi vuosi aikaa, mutta joka kerta kun edes kuulen miehen uuden naisen nimen, tulee jotenki inhottava olo. Ja itsekästä, kyllä, mutta jotenkin harmittaa, että lapseni sisarpuolista on tullut hänelle niin tärkeitä.Olenko täysin julma, jos kiellän lastani kutsumasta? Tai jos sanon, että olen muka pyytänyt, mutteivat pääse. En haluaisi pahoittaa lapsen mieltä, mutta en halua sisaruksia tännekään...
Anteeksi, jos kuulostan katkeralta, ei mahda minkään...
Minä en halua olla tekemisissä ex-mieheni kanssa. SIksi erosin hänestä. Erosimme ystävinä, mutta ero on ero. Emme ole olleet tekemisissä nyt 4 vuoteen lainkaan. Välillä näen hänet, kun hän hakee tai tuo lapsia, yleensä en edes näe, kun olen sisällä.
En ole ikinä nähnytt exän uutta rouvaa enkä aio nähdäkään.
En ikipäivänä aio kutsua omaan kotiini omalle reviirilleni ketään sellaista, jota en kotiini halua. En ketään, en edes lehtimyyjää.
Lapseni eivät saa kutsua kotiimme isänsä puolen tuttuja. He vierailevat isänsä luona. Siellä voivat sitten tavata.
Enkä kyllä ihan oikeasti tiedä yhtään eroperhettä, jossa ex-puolison naisystävän lapset tai uudet lapset kyläilisivät puolinn ja toisin. Olen kyllä kuullut näitä tarinoita, mutta 5 tuntemassani eroperheessä näin ei tehdä. Kukaan näistä ei ole riidoissa eronnut. Ei vaan yksinkertaisesti ole halua olla ex-elämän kanssa tekemisissä.
Me kyllä astaankin etäämpänä lasten isästä, ettei olisi käytännössä mahdollistakaan tuollaiset synttärikuviot. Mutta enpä kyllä missään tapauksessa muuttaisi samalle paikkakunnalle, jos se olisi mahdollista. Rauha kullekin perheelle.
ENkä ole katkera. Ei vaan kiinnosta EIKÄ tarvitse. Ihminen saa itse luoda rajansa.
vaan teitä katkeria aikuisia?
Mitä viestität lapselle, jos noin hyljeksit hänelle tärkeitä ihmisiä? Jos et nyxää siedä, niin miksi ex ei voi tulla uusien lastensa kanssa?
Jos mies jätti sinut tämän toisen naisen vuoksi, niin en minäkään kutsuisi näitä lapsia.
Jos erositte yhteisymmärrykesssä, niin sitten on toinen juttu.
exää ja hänen uutta vaimoaan ja heidän lapsiaan.
En ole minäkään kutsunut. Lapsi tapaa isänsä luona sisarpuoliaan ja uutta "äitipuoltaan". Minun kotiin tulee vain ne, jotka itse haluan.
Lapset voivat tulla sitten kylään katsomaan siskoaan kun ovat tarpeeksi isoja ja osaavat kulkea yksin.
En minäkään tajua, miksi ap.n lapsi haluaa pieniä taaperoita synttäreilleen. Hänelle voi asiallisesti sanoa, että nämä on kaverijuhlat ikäisillesi ja sisarpuolia eli näitä vauvoja tapaat isäsi luona kun olet siellä käymässä toisessa kodissasi. Heidän kanssaan voit juhlia siellä.
Miksi nyxät täällä niin kamalasti haluavat tukkia miehen exän kotiin miehen entisen liiton lapsen synttäreille lapsineen. Mikä hinku teillä nyxät on päästä exän kotiin.
Ihmettelen näitä vastauksia ja nyxien kantaa, että heidän on pakko päästä miehen lapsen synttäreille miehen exän kotiin. Ihme homma.
En minä ainakaan halua nykyisen mieheni exän kotiin miehn ja hänen exänsä lapsen synttäreille näyttämään vauvaamme. Miksi haluaisin kääntää veistä miehen exän sydämessä.
Vai sekö se juuri onkin. Eukot haluaa miehen exän kotiin oikein näyttämään, että hah haha, oletpa jätetty ja katso nyt kun meillä on monta lasta ja olen nussinut sun ex-miehen kanssa.
Kuinka lapsellisia olettekaan.
"Minun kotiin tulee vain ne, jotka itse haluan". Koti ei siis ole lainkaan lapsen koti? Lapsella ei ole oikeuksia vaan äiti ja äidin katkeruus määrää kaiken.
Ja koko loppuelämänkö sen lapsen on järkättävä kahdet juhlat, jotta äidille ei tule paha mieli? Kahdet rippijuhlat, häät, kahdet ristiäiset? Lapsi ei saa ikinä ajatella itseään ja olla itsekäs, koska se rooli on varattu äidille? Äiti raukka on kestänyt niin paljon että se oikeuttaa ihan mihin tahansa? Miksei ajatella, että se lapsikin on läpikäynyt vanhempiensa eron ja kestänyt niin paljon että yhtenä päivänä vuodesta lapsi saa olla itsekäs ja päättää ketä juhliinsa kutsuu? Äiti sitten päättää ne muut 364 päivää? Vai onko tosiaan niin että kaikki 365 päivää vuodessa on varattu äidin itsekkyydelle?Eikä sinne kukaan mene näyttämään yhtään mitään. Sinne lapsen juhliin mennään viettämään lapsen synttäreitä lapsen niin tahtoessa. Aika pahasti se on sullakin asenne vinksallaan jos elämä on vaan nyksille ja eksille näyttämistä ja lapset on siinä välissä jotain pelinappuloita.
kun kerran synttäreillekin ovat sisarpuoliaan kutsumassa. Joten tuo 364 päivää äidin käskyttävänä on aika liioiteltu ilmaisu.
Minä en halua olla tekemisissä ex-mieheni kanssa. SIksi erosin hänestä. Erosimme ystävinä, mutta ero on ero. Emme ole olleet tekemisissä nyt 4 vuoteen lainkaan. Välillä näen hänet, kun hän hakee tai tuo lapsia, yleensä en edes näe, kun olen sisällä.
En ole ikinä nähnytt exän uutta rouvaa enkä aio nähdäkään.
En ikipäivänä aio kutsua omaan kotiini omalle reviirilleni ketään sellaista, jota en kotiini halua. En ketään, en edes lehtimyyjää.
Lapseni eivät saa kutsua kotiimme isänsä puolen tuttuja. He vierailevat isänsä luona. Siellä voivat sitten tavata.
Enkä kyllä ihan oikeasti tiedä yhtään eroperhettä, jossa ex-puolison naisystävän lapset tai uudet lapset kyläilisivät puolinn ja toisin. Olen kyllä kuullut näitä tarinoita, mutta 5 tuntemassani eroperheessä näin ei tehdä. Kukaan näistä ei ole riidoissa eronnut. Ei vaan yksinkertaisesti ole halua olla ex-elämän kanssa tekemisissä.
Me kyllä astaankin etäämpänä lasten isästä, ettei olisi käytännössä mahdollistakaan tuollaiset synttärikuviot. Mutta enpä kyllä missään tapauksessa muuttaisi samalle paikkakunnalle, jos se olisi mahdollista. Rauha kullekin perheelle.
ENkä ole katkera. Ei vaan kiinnosta EIKÄ tarvitse. Ihminen saa itse luoda rajansa.
Oman kotinsa ja oman elämänsä saa rauhoittaa miehen uudelta perheonnelta.
ja toisia naisia, kun ap sai ainakin alussa niin vähän ymmärrystä osakseen.
Sympatiat aplle. Ei todellakaan tarvitse kutsua miehen uusia lapsia lapsesi synttäreille.
Katkeruuteen ei tarvitse hautautua, mutta ei tarvitse itseään väen väkisin satuttaakaan.
Ex ja exän uus voisivat sitten juhlia kotonaan. Eli en aikuisia kutsuisi, eikä minua siihen vois velvoittaa, mutta sisarpuolet olisivat kyllä tervetulleita.
teki fiksun ratkaisun jättäessään sinut. Ei halunnut lisääntyä sinun kanssasi enempää, koska oli jo huomannut että ette sovi yhteen.
Älä kosta omaa sairasta katkeruuttasi lapsellesi, vaan anna hänen kehittyä paremmaksi ihmiseksi.
Totta on, en erityisemmin pidä niistä lapsistakaan, enkä edes heitä meille haluaisi. Ja yksinkertainen syy sille on vain se, etten alunperinkään kestänyt ajatusta siitä, että mies meni tekemään lapsia vielä toisen naisen kanssa. Me kun oli sovittu, ettei lisää lapsia kumpikaan tee, eikä mies edes halunnut enempää kuin sen yhden. Kuinkas kävikään!
Ja katkera siitä olen, miksei minun kanssani halunnut lisää, mutta jonkun toisen kanssa kyllä?!?!Ja tiedän, olen varmasti aivan paska mutsi, mutta kun en mahda ajatuksilleni mitään. Jos voisin toisin päättää, en olisi katkera, mutta koko nuoruuteni vietin saman miehen kanssa, suunnitelleen tulevaisuutta, vanhuutta yhdessä- ja sitten tuleekin ero, sitä tavallaan kokee että kaikki meni hukkaan, elämä pilalla.
Asiaa ei auta yhtään se, että hän aloitti "uuden elämän", uuden naisen kanssa, ja minä olen edelleen yksin.
Ehkä täällä joku minua ymmärtää, ehkä ei.
Ja niin, lapset tosiaan ovat niin pieniä, etteivät voi tulla yksin meille. Ja kun lapsi kuitenkin olisi kutsumassa koko perhettä, voiko sitä akkaa jättää kutsumatta, jos kerran muutkin kutsuu? Helpompi olisi, jos ei kutsuisi ketään niistä tänne..
AP
kumpi on tärkeämpää, sulla tulee asiasta vielä pahempi mieli ja se kestää tai se että lapsesi saa kahdet juhlat ?
Muutenkin on outoa että yleensä äiti on se, joka järjestää synttärit.
Minun ystävä, joka on eronnut, ei ikinä voinut sietää appivanhempiaan. Joten heillä lapset voisivat saada 2 juhlat, äiti pitää yhdet ja isä voisi pitää, mutta ei ikinä pidä.
Ehdotan että otat yhteyttä ex.ään ja kysyt voiko hän järjestää lapselle omat synttärit ja sitten ilmoitat asian lapsellesi.
Jos et kerran halua heitä kotiisi, sitten et halua !
Eronneena en voisi kuvitella, että Exäni uusi akka tulisi pentuineen mun lapsen synttäreille. Sellaista en sulattaisi koskaan. Lapseni ei kyllä edes koskaan toivoisi tuollaista, koska ei tykkää siitä ämmästä eikä sen kakaroista. Exäni voi viedä mun lapset uuden akkansa pentuineen synttäreille, jos mun lapset suostuu menemään.
Vietän ensi puoli päivää synttärisankarin kanssa, teemme niitä juttuja mitä hän haluaa, sitten menee isälleen ja tekevät mitä tekevät, se ei sit mulle kuulu, ketä sinne tulee, lapsi päättäköön.
Eronneena en voisi kuvitella, että Exäni uusi akka tulisi pentuineen mun lapsen synttäreille. Sellaista en sulattaisi koskaan. Lapseni ei kyllä edes koskaan toivoisi tuollaista, koska ei tykkää siitä ämmästä eikä sen kakaroista. Exäni voi viedä mun lapset uuden akkansa pentuineen synttäreille, jos mun lapset suostuu menemään.
Vietän ensi puoli päivää synttärisankarin kanssa, teemme niitä juttuja mitä hän haluaa, sitten menee isälleen ja tekevät mitä tekevät, se ei sit mulle kuulu, ketä sinne tulee, lapsi päättäköön.
Ihanko tosissas kirjoitat "akasta pentuineen"? Eikö sua hävetä?
Aina teen niinkuin lapset haluaa että rauha säilyy, kun niitä lapsia on tehty on niille annettava täydet oikeudet!
on eri asia kuin aina.
Eronneena en voisi kuvitella, että Exäni uusi akka tulisi pentuineen mun lapsen synttäreille. Sellaista en sulattaisi koskaan. Lapseni ei kyllä edes koskaan toivoisi tuollaista, koska ei tykkää siitä ämmästä eikä sen kakaroista. Exäni voi viedä mun lapset uuden akkansa pentuineen synttäreille, jos mun lapset suostuu menemään.
Vietän ensi puoli päivää synttärisankarin kanssa, teemme niitä juttuja mitä hän haluaa, sitten menee isälleen ja tekevät mitä tekevät, se ei sit mulle kuulu, ketä sinne tulee, lapsi päättäköön.
Joo ssiis kyllä meilläkin lapset päättää ketä meille tulee ja ketä ei! Ekaluokkalaisen kaveri käy aina koulun jälkeen syömässä kaapista ruoat, teinin poikaystävä yöpyy meillä milloin haluaa ja aikamiespoika saa asua kotona niin kauan kuin haluaa, eikä tarvi osallistua kuitenkaan kotihommmiin tai kustannuksiin ettei vaan syrjäydy kun se on niin hankalaa nuorilla aikuisilla nykyään.
Aina teen niinkuin lapset haluaa että rauha säilyy, kun niitä lapsia on tehty on niille annettava täydet oikeudet! Ja onnellisia lapsia onkin! Ja ylpeitä ollaan me onnellisen ydinperheen vanhemmatkin!
Äiti voi sitten kieriä katkeruudessaan seuraavat 364 päivää putkeen. Vai eikö marttyyriäidille riitä mikään?
Olis nyt edes rehellinen sille lapselleen eikä sysäisi omaa kieltoaan isän ja nyxän niskaan kuten ap suunnittelee.
Hei herää! Se ukko oli sun elämässä vain muutaman vuoden. Samoin on lapsesi, joka aikuistuu ja muuttaa pois elämään omaa elämäänsä. Kaikki muut vuodet ovat vain ja ainoastaan sinun. Vain sinä olet oman elämäsi seppä. Sinusta jää lapseesi leima jota hän kantaa mukanaan ja sen voit muokata omilla asenteillasi ja käytökselläsi.