Naapurissa lapsiperhe - ja käsittämätön meteli
Hei,
miten paljon lapsiperhemeteliä kerrostaloasujan on siedettävä? Meteli hiljenee kyllä klo 23 mennessä, mutta jatkuu iltapäivästä iltamyöhään saakka lähes taukoamatta.
Siedän pientä melua yleensä ihan hyvin ja olen ennenkin asunut kerrostalossa. Nyt kuitenkin mietin, kehtaisinko käydä pyytämässä naapureiltani pienempää meteliä. Miten toimisitte?
Muutin kerrostaloon noin kaksi kuukautta sitten. Seinänaapurissa asuu isä kolmen lapsensa kanssa. Ihan päivällä on hiljaista, kun eivät taida olla kotona. Klo 14 jälkeen show kuitenkin alkaa. Kuulen, kun tavaroita hakataan rakenteita vasten ja sisällä juostaan ja pompitaan. Outoa, omassa lapsuudenkodissani ei sisällä edes saanut juosta tai muutenkaan metelöidä turhaan. Tähän kaikkeen yhdistyy kummallinen huuto. Joku lapsista karjuu (aivan, karjuu ilman mitään ilmeistä syytä) myös rappukäytävässä ja ulkona. Toisinaan myös isä yhtyy huutoon, jolloin kuuluu "hiljaa nyt". Nämä kaikki kuuluvat seinän läpi todella hyvin, vaikka talon äänieristys on kunnossa. Häiritsevää tässä on se, että meteli ei taukoa ollenkaan, vaan jatkuu ilmeisesti niin kauan, että lapset menevät nukkumaan.
Enkä ole ihmeissäni pelkästään metelistä, vaan myös hieman huolissani lapsista. Voiko heidän käytöksensä taustalla olla pahaa oloa? Onko jatkuva huuto ja juoksentelu kotona muka normaalia? Tänään lapset (kaksi noin kuusivuotiasta) keinuivat taloyhtiön pihalla t-paitasillaan.
Ennen kuin joku ihmettelee, miten tiedän päivän äänistä: työskentelen yleensä kotona.
Kommentit (58)
temperamenttiin vaikuttaa varmaan www geeniperimä ;) siksi ehkä samassa perheessä samankaltaisia lapsia.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 16:05"]
temperamenttiin vaikuttaa varmaan www geeniperimä ;) siksi ehkä samassa perheessä samankaltaisia lapsia.
[/quote]
Tai ehkä se "temperamentti" tulee siitä kun ei kielletä eikä muutenkaan kasvateta. Ja sitten ihmetellään kun häiriköivät päiväkodissa, koulussa jne.
Ei se, että vanhemmat on samanlaisia, tarkoita että luonne olisi periytyvää. Asenne ja käytöstavat kylläkin periytyvät kun lapset ottaa mallia vanhemmistaan. Suunapäänä möykkäävillä lapsilla on yleensä suunapäänä möykkäävät vanhemmatkin ja fiksusti käyttäytyvillä fiksusti käyttäytyvät.
miksi temperamentti: taipumus reagoida asioihin, impulsiivisuus, kyky sietää pettymyksiä yms. ei periytyisi? Periytyyhän ulkonäkökin. toki tapahtuu myös mallioppimista. Toki kasvatusta tarvitaan jokaisen lapsen kohdalla, mutta kyllä toiset lapset vain on helpompia kuin toiset!
Mielestäni en sanonut lasten olevan poikia. No, yksi heistä on, nuorimman sukupuolesta en ole varma. Joka tapauksessa pauke ja karjuminen (välillä itkuinenkin) on iltapäivästä lähtien jatkuvaa ja kestää monia tunteja putkeen. Tee siinä sitten keskittymistä vaativaa työtä.
Mielestäni on vastuutonta sallia kotona jatkuva juoksentelu ja huuto, vaikka lapsen luonne olisi mitä. Jos sellaista lapsena kokeilin, minua otettiin korvasta kiinni tai laitetiin puhuttelun jälkeen omaan huoneeseen rauhoittumaan. Vaikka oli omakotitalo kyseessä, ei sielläkään voinut käyttäytyä kuin eläin.
Lastensuojeluilmoituksia en rupea turhaan/kiusanteoksi tekemään, mutta ehkä minun täytyy käydä ovella pyytämässä kotirauhaa.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 21:01"]
Ota osaa ap. Ja kannatan lapsettomia kerrostaloja. Itselläni on lapsia, mutta rakensimme talon heti, kun tulin raskaaksi, koska lapsiperheen paikka ei ole kerrostalossa. Ääntä lähtee välillä.
[/quote]
Höpöhöpö! Ja vielä kerran höpö. Lapsiperheen paikka on kerrostalossa ihan yhtä hyvin kuin muuallakin. Kun meidän lapset olivat pieniä, hankittiin lastenhuoneeseen paksut matot, joiden päällä leikkiessä ei kolise. Pattereita ei annettu lasten paukuttaa eikä juosta sisällä. Huutoa nyt ei voi välttää, kun se on lapsille (esim. puhetaidottomille ja tunteidensa käsitteelliseen ilmaisemiseen kykenemättömille) luontainen ilmaisukeino. Mutta kyllä olen aina sanonut, että naapuritkin pitää ottaa huomioon eikä voi elää kuin pellossa. Ikinä ei ole kukaan meille käynyt valittamassa äänistä. Kaikki naapurit ovat aina hymyillen tervehtineet. Meidän rapussa kyllä kovinta meteliä pitää yksin asuvat miehet, jotka pitävät bileitä ja soittavat musiikkia kovaa yömyöhään. Lapsiperheissä hiljenee viimeistään klo 22.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 13:33"]
Mielestäni en sanonut lasten olevan poikia. No, yksi heistä on, nuorimman sukupuolesta en ole varma. Joka tapauksessa pauke ja karjuminen (välillä itkuinenkin) on iltapäivästä lähtien jatkuvaa ja kestää monia tunteja putkeen. Tee siinä sitten keskittymistä vaativaa työtä.
Mielestäni on vastuutonta sallia kotona jatkuva juoksentelu ja huuto, vaikka lapsen luonne olisi mitä. Jos sellaista lapsena kokeilin, minua otettiin korvasta kiinni tai laitetiin puhuttelun jälkeen omaan huoneeseen rauhoittumaan. Vaikka oli omakotitalo kyseessä, ei sielläkään voinut käyttäytyä kuin eläin.
Lastensuojeluilmoituksia en rupea turhaan/kiusanteoksi tekemään, mutta ehkä minun täytyy käydä ovella pyytämässä kotirauhaa.
-Ap
[/quote]
Voit käydä odella ystävällisesti kertomassa, että yrität keskittyä töihisi ja se on nyt metelin takia mahdotonta. Voi kuitenkin olla, että isä on aivan loppuunpalanut ja neuvoton eikä kykene pitämään lapsiaan hiljaisina. Lasten pitäisi ulkoilla iltaisin purkamassa energiaansa ja sitten rauhoittua ennen nukkumaanmenoa kotona. Selväst perheessä on rytmi jotenkin sekaisin tai olematonta ja isä vaan koettaa selviytyä päivästä toiseen. Kyllähän tuohon olisi hyvä saada apua lastensuojelusta: perheneuvola tm., jossa saataisiin perheeseen joku hyvä rytmi. Isänkin elämänlaatu paranisi, koska meteli asunnon sisällä on takuulla aivan järkyttävä. Eihän lastensuojelu rankaise, vaan auttaa perheitä.
Miksi kakaroiden annetaan huutaa ihan järjettömästi?! Tätä en tajua sitten millään. Semmosta aivan jumalatonta kiljumista ja karjumista, MIKSI?!!
Vaikka asun okt:ssa, en anna lapseni riehua kuin päätön kana. Torun varmasti jos sohvilla pompitaan, yletön riekkuminen jatkuu pitkään (siis tottakai välillä pitää saada "purkaa paineet") ja tyhjänpäiväistä huutoa en siedä. Pyrin tosin itsekin rauhallisesti ensin komentamaan, mutta tarpeeksi kauan aikaa jos joudun metelistä tai riekkumisesta mainitsemaan, ärähdän. Kieltämättä tuo tahtoikä on haasteellinen, joten häpeäkseni joudun myöntämään että joskus "joudun" jopa huutamaan lapsiparalle :( mutta periksi en anna! Joku roti se riehumisessakin on oltava, oli lapsi kuinka villi tahansa. Enkä tartte mitaleita enkä kiillota mitään kruunuja, mutta jos lapset riekkuu aamusta iltaan niin jokin on kyllä vikana. Jos ei muu niin välinpitämättömyys..
Lasten käyttäytymistä verrataan eläimeen, lapsiperheiden ei tulisi asua kerrostalossa... Tämä on samaa sarjaa sen kanssa, että lapset kielletään ravintoloissa. Mielestäni tämä on huolestuttava asenneilmapiiri.
Oletteko tietoisia siitä, että lapsilla on syntyessään erilainen temperamentti. Kyllä kasvatuskin vaikuttaa, mutta toisilla on luonnostaan hyvin rauhallisia lapsia ja toisilla semmoisia, jotka pitäisi sitoa vöillä kiinni, että saisi pysymään paikallaan. Naurattaa aina kun joku yhden rauhallisen (tyttö?)lapsen äiti jeesustelee hyvällä kasvatuksellaan. Ei voi verrata semmoiseen perheeseen, jossa monta pientä vilkasta lasta.
Tuttavaperheessä on kolme tyttöä, vanhin 4 vuotta ja kaksoset 2-vuotiaat. Huhuhuh, mikä möykkä heistä lähtee. Kaikki juoksevat, kiljuvat, pomppivat, vanhemmat yrittävät komentaa ym.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 19:32"]
Näillä keleillä ulkona t-paitaisillaan? Voi ei. Nyt ryhdyt keräämään materiaalia LS-ilmoon, tässähän on jo aineiksia vaikka kuinka. Ei tuon ikäiset lapset voi riehua klo 23 asti.
[/quote]
Mistä sinä muuten tiedät lasten iät?
Kyllä se hiljaisuusaika taitaa alkaa klo 22:00, joilloin pitää viimeistään olla hiljempaa. Yh-iskällä on vaan vähän elämänhallinnan kanssa ongelmia ja rankkaa, ei sun ole kuitenkaan pakko ymmärtää loputtomiin. Kysy tai laita lappu postiluukkuun tuosta metelöinnistä, ja muistuta kerrostalon hiljaisuusajasta.
Vierailija kirjoitti:
Et ap asu sattumoisin lahdessa?
ei valitettavasti ole mikään yksittäistapaus tämä.
Lapsen huuto, kiljunta, esineiden paiskominen on ainakin meillä seurausta juuri siitä kun lasta käsketään/kielletään/selitetään, miksei saa esim. huutaa tai hakata pattereita. Uhmaikäinen tekee juuri niitä asioita, joiden tietää olevan kiellettyä. Meillä erittäin äänekäs ja vilkas 3-v. tyttö. Me vanhemmat olemme hiljaisia ja rauhallisia akateemisia ihmisiä.
Meillä lapsiperhe naapurissa ja aivan järkyttävä meteli. Alkaa ennen seitsemää aamulla ja kestää yhteentoista. Kirkumista, kiljumista, huutoa - myös vanhemmat huutaa ja taantuu tappelemaan lapsiensa kanssa. Hakkaavat lattiaan ja pattereihin, vetelevät huonekaluja pitkin lattioita, pelaavat palloa sisällä ja heitellään kalikkaa pitkin lattioita. Aivan järkyttävä tuntikausia kestävä meteli joka ikinen päivä. Ei kuria, ei kasvatusta. Hirveä viisilapsinen perhe.
Isot lapsiperheet on todella ärsyttäviä ja eivät osaa olla hiljaa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 15:17"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 14:25"]
Oletteko tietoisia siitä, että lapsilla on syntyessään erilainen temperamentti. Kyllä kasvatuskin vaikuttaa, mutta toisilla on luonnostaan hyvin rauhallisia lapsia ja toisilla semmoisia, jotka pitäisi sitoa vöillä kiinni, että saisi pysymään paikallaan. Naurattaa aina kun joku yhden rauhallisen (tyttö?)lapsen äiti jeesustelee hyvällä kasvatuksellaan. Ei voi verrata semmoiseen perheeseen, jossa monta pientä vilkasta lasta.
[/quote]
Se vaan on mielenkiintoista, kuinka nimenomaan samaan perheeseen useimmiten päätyy MONTA vilkasta tai MONTA kilttiä lasta. Temperamentti ei taida kuitenkaan olla se syy vaan nimenomaan kasvatus......
[/quote]
Juurikin. Temperamentti on vain kätevä tekosyy sille, ettei viitsi/osaa/halua kasvattaa "kun ei sille mitään voi kun temperamentti". Sellaisen kanssa on vähän työläämpää, mutta sehän se ongelma onkin kun nykyään asenne on päiväkoti kasvattaa, koulu kasvattaa, kylä kasvattaa. No ei kasvata vaan se joka on kersat pykännytkin, se on sen homma eikä muiden.