Mitä olet mieltä elämästäni, tämän perusteella:
Olen kokki ja työni on varsinkin näinä aurinkoisina päivinä kauhean kiireistä, joten seison jaloillani 8 tuntia päivästä, ilman hengähdys taukoa. Juon kahvin työn ohelle.
Päiväni kulku:
Jos minulla on aamuvuoro, mies vie lapsen päiväkotiin, koska työpaikkani on erisuunnassa ja kuljen töihin kävellen. Juon aamulla kupin kahvia ja laitan itseni työkuntoon. Matkalla töihin syön jonkun myslipatukan yms. ja töissä otan heti kahvin ja vaihdan vaatteet.
Teen työt ilman taukoja (ei ehdi pitää edes ruokataukoa, joten yleensä tulee napsittua myslipatukka tai jotain vihanneksia työn ohelle)
Pääsen kotiin ja mies sekä lapsi hakevat minut autolla töistä, teen kotona ruoan, laitan ruoan lapsen eteen ja mies syö lapsen kanssa samaan aikaan, menen laittamaan koneellisen pyykkiä pesuun, tiskaan astioita, siivoan, imuroin. Leikin lapsen kanssa, pelaamme palapeleillä, katsomme tv:tä tai kuuntelemme musiikkia. Hoidan lapsen iltarutiinit ja kun lapsi on nukkumassa syön hädin tuskin saman verran mitä 2-vuotias poikamme, käyn suihkussa ja teen jotain omaa tai katsomme jotain miehen kanssa ja menen nukkumaan.
Tämä toistuu siis joka päivä, syön päivässä varmaan vähemmän kuin poikamme, nukun yössä alle 7 tuntia ja taas pitää olla menossa.
Mitä ajattelet minusta?
Kommentit (11)
että kuolet nuorena aliravitsemukseen, univajeeseen ja burn outiin jos et tee jotain tilanteelle. Eikö miehesi voisi hoitaa osansa kotitöistä? Hanki itsellesi uusi työpaikka tai ammatti.
Vapaapäivinä hölläillään ja jos miehellä on töitä, hän vie lapsen päiväkotiin ja saan nauttia vapaapäivästäni (siis siivoan, teen ruokaa, pesen pyykkiä ja hengaan koneella kahvikupin kanssa) :) Olen aina ollut näin "menevä" ihminen, joten tulee laiska olo jos ei koko ajan tee jotain. Toki töissä saisi pitää ruokatauon, mutta se on vaikeaa jos olet yksin tekemässä ruokaa ja tilauksia miljoona, sen takia tulee vain naposteltua jotain :) Enkä tällä hetkellä ole alipainoinen, hiukan yli normaalipainon, töitäni on jatkunut vasta kuukauden ja paino on pudonnut viikossakin jo 2-5 kiloon..
Ap
Ja työpaikkaani, en vaihtaisi mistään hinnasta. Työtoverit ovat mukavia ja työ on antoisaa, oikea kutsumusammatti minulla on :) Mies hoitaa osan kotitöistä vain jos annan hänen hoitaa. Joskus tekee ruoan, mutta olen niin tarkka siivoomisessa, ettei kukaan muu kotonani siivoa!
Ap
Ja työpaikkaani, en vaihtaisi mistään hinnasta. Työtoverit ovat mukavia ja työ on antoisaa, oikea kutsumusammatti minulla on :) Mies hoitaa osan kotitöistä vain jos annan hänen hoitaa. Joskus tekee ruoan, mutta olen niin tarkka siivoomisessa, ettei kukaan muu kotonani siivoa!
Ap
ehdin jo huolestua ;) t. 3
Ja jaksan nauttiakin :) Poika menee nukkumaan kahdeksan jälkeen, jolloin meillä on hyvin miehen kanssa aikaa huoltaa sitä puolta ;)
Ap
Löysin sielunsiskoni, itse olen koko ajan myös menossa eikä aikaa jää syömiselle :D
koettaisin kuitenkin joko nukkua himpun pidempään tai ottaa töiden jälkeen pikku siestat. 15 min tekee jo terää.
Kovin vähän ehdit olemaan lapsesi kanssa arkena.
Vähän syöminen ei ole pahasta, jos se on terveellistä mitä syöt. Jatkuva teollisesti valmistettu myslipatukoiden syöminenkään ei hyvää tee...
Ehditkö ja jaksatko antaa ja saada?
Jo ei ja ei, niin pysähdy hetkeksi miettimään ettei tuo koko rumban pyöritys tule kokonaan sinun harteille. Tuossahan on kaikki klassiset ainekset, jolla voit olla "väsynyt" seuraavat vuodet eroon saakka.
se syöminen ei varsinaisesti ole mikään pikku ylellisyys, jota tehdään jos voidaan, vaan kroppasi ja aivosi oikeasti tarvitsevat tarpeeksi ruokaa ja niitä kaikkia vitamiineja ym. mitä siitä saa..ennustan että tuolla menolla sairastut lähivuosina vakavasti. Menevätkin ihmiset tarvitsevat ravintoa, ei ole mikään vahvuuden merkki se, jos tulee toimeen ilman ruokaa- pakon edessä kaikki tulevat jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa veto loppuu ja se taas on pelkästään idioottimaista.
sairastumisesta oma kokemus, kropassasi on sellaiset elimet kuin lisämunuaiset, ja ne tuottavat kortisolia, ja jos ruokavalio- ja muut tottumukset (liian vähän unta, liikaa kofeiinia) ovat huonot, niin jossain vaiheessa ne lisämunuaiset alkavat tuottaa liian vähän kortisolia, jolloin et jaksa edes nousta sängystä, saatika ajatella yhtään mitään sen monimutkaisempaa kuin mikä päivä tänään on. Tuosta toipuminen kestää useamman vuoden.
Ajattelen vain että miten oikein jaksat??? :o Siun täytyy olla alipainoinen ja pahasti tuolla ruokavaliolla... Siun pitää löytää enemmän aikaa itsellesi ja rauhoittumiselle! :) Sitten jaksaa perheenkin kanssa paremmin :) Töissä siulla kuuluu olla ruokatauko! Jos eivät anna pitää, niin liittoon yhteys! :)