Muita, jotka ei vain kertakaikkiaan löydä miestä rinnalleen?

kuin jotain muutetaan yhteen ja eletään sohvan nurkassa elämämme loppuun asti takkatulta tuijottaen. Ilmeisesti ulkonäköni, ammattini ja harrastukseni saavat kaikki miehet ajattelemaan että olen romanttinen pikkuinen runotyttö joka haluaa tulla pelastetuksi, not.

huumorintaju teillä on?



Jos joku on oikein kovasti ns. tahtonainen, niin mulle usein tulee mieleen, että onko pohjalla kuitenkin epävarmuutta omasta itsestä?

kun tässä ketjussa on tullut korostettua pariin kertaan sitä "Ei hylly ei lölly" ja "Hyvännäköinen"

ja silti te eukot ootte niin lonely.



Itse olen +30 (no okei tasan kk päälle sen)

Neljän lapsen äiti

Saman (ainoan) rakkaan puolisoni kanssa yhdessä 15vuotta (Joo joo, ensirakkaus!)

Ylipainoa; löytyy +++

MUTTA SILTI; tunnen että ollasn onnelisia yhdessä edelleen monien vuosien ja näiden kilojen jälkeen.

Meiltä löytyy se yhtinen sävel.

Toinen aloittaa lauseen, toinen lopettaa sen (jos ei joku lapsista ole jo tässä vaiheessa ehtinyt mukaan väliin keskusteluun :D )



Me mennään ja tehdään kumpikin (eli sitä harrastamista ja paljon puhuttua OMAA AIKAA) mutta kumpikin meistä tekee sen toisensa ehdoilla "No Tiina ei hirveesti ehkä diggaa jos mä lähden kolmeksi viikoksi kalaan.." tai "Ei se Matti pahastu jos mä nyt lähden tän baari-illan jälkeen tsekkaamaan tuon jampan uuden eteisenmaton..." etc. YMMÄRRYS, ARVOSTUS ja KUNNIOITUS, toista kohtaan.

Minkä kokoiset tissit sulla on? Tuntuu että miehet tuijottavat nykyään ekaks niitä, ja pienet ei kelpaa.

Illan naurut :)

No ei ole tuosta kyllä miehisen miehen kohdalla kiinni.

-erotiikkaa rakastava mies-

kun tässä ketjussa on tullut korostettua pariin kertaan sitä "Ei hylly ei lölly" ja "Hyvännäköinen"

ja silti te eukot ootte niin lonely.

Itse olen +30 (no okei tasan kk päälle sen)

Neljän lapsen äiti

Saman (ainoan) rakkaan puolisoni kanssa yhdessä 15vuotta (Joo joo, ensirakkaus!)

Ylipainoa; löytyy +++

MUTTA SILTI; tunnen että ollasn onnelisia yhdessä edelleen monien vuosien ja näiden kilojen jälkeen.

Meiltä löytyy se yhtinen sävel.

Toinen aloittaa lauseen, toinen lopettaa sen (jos ei joku lapsista ole jo tässä vaiheessa ehtinyt mukaan väliin keskusteluun :D )

Me mennään ja tehdään kumpikin (eli sitä harrastamista ja paljon puhuttua OMAA AIKAA) mutta kumpikin meistä tekee sen toisensa ehdoilla "No Tiina ei hirveesti ehkä diggaa jos mä lähden kolmeksi viikoksi kalaan.." tai "Ei se Matti pahastu jos mä nyt lähden tän baari-illan jälkeen tsekkaamaan tuon jampan uuden eteisenmaton..." etc. YMMÄRRYS, ARVOSTUS ja KUNNIOITUS, toista kohtaan.

elämme lama-aikaa ja kilpailu on kovaa, toisin kuin 15 v sitten kun oli nousukausi ja ei tarvinnut olla niin kiinteä, tehokas ja innovatiivinen miehen saadakseen.

kun tässä ketjussa on tullut korostettua pariin kertaan sitä "Ei hylly ei lölly" ja "Hyvännäköinen"

ja silti te eukot ootte niin lonely.

Itse olen +30 (no okei tasan kk päälle sen)

Neljän lapsen äiti

Saman (ainoan) rakkaan puolisoni kanssa yhdessä 15vuotta (Joo joo, ensirakkaus!)

Ylipainoa; löytyy +++

MUTTA SILTI; tunnen että ollasn onnelisia yhdessä edelleen monien vuosien ja näiden kilojen jälkeen.

Meiltä löytyy se yhtinen sävel.

Toinen aloittaa lauseen, toinen lopettaa sen (jos ei joku lapsista ole jo tässä vaiheessa ehtinyt mukaan väliin keskusteluun :D )

Me mennään ja tehdään kumpikin (eli sitä harrastamista ja paljon puhuttua OMAA AIKAA) mutta kumpikin meistä tekee sen toisensa ehdoilla "No Tiina ei hirveesti ehkä diggaa jos mä lähden kolmeksi viikoksi kalaan.." tai "Ei se Matti pahastu jos mä nyt lähden tän baari-illan jälkeen tsekkaamaan tuon jampan uuden eteisenmaton..." etc. YMMÄRRYS, ARVOSTUS ja KUNNIOITUS, toista kohtaan.

Tämmönen kehuskelu on musta pöljää tämmösessä yhteydessä.

Onnea teille kuitenkin!

Sen jälkeen ei ole sitten ketään löytynyt, jo 10 vuotta sinkkuna ja myös selibaatissa (en osaa harrastaa irtosuhteita enkä käy missään paikoissa mistä niitä saisikaan, esim. baarit). Olen kai jotenkin pelottava, koska olen pinnallisesti ujo mutta heti kun minuun tutustuu paremmin paljastuukin kaikkea muuta kuin ujo ja herkkä ihminen. Siinä vaiheessa ne miehet pelästyy jotka on ihastuneet minuun koska vaikutan pinnalle päin herkältä, suojelijaa kaipaavalta pikku raukalta.

Olet pohtinut omaa tilannettasi huolella. Ei tietenkään pidä näytellä sellaista, mitä ei ole, eikä tarvitse mukautua miesten odotusten mukaiseen rooliin tulevana pikkuvaimona. Minua silti kiinnostaisi, onko joku niistä pois pelottamistasi miehistä ollut sellainen, jonka kanssa sinä itse olisit halunnut jatkaa. Jos on, niin sitten sinulla on kaikki mahdollisuudet löytää mies itsellesi.

Oletko huomannut, että suuri osa miehistä on lopulta aika säikkyjä? Jos kaavamaisesti osoitat miehille tutustumisen alussa, ettet ole sellainen kuin he luulevat, kaikki herkät miehet ainakin juoksevat pois. On muitakin vaihtoehtoja kuin pelotella ja olla pikku raukka. Kun olet itse vahva - edes hetkittäin ja jossain asiassa -, sinulla on varaa suojella toista osapuolta. En tarkoita macho-miehen egon varjelua, vaan ettet pelottaisi miehiä ennen kuin olette molemmat tutustuneet toisiinne riittävän monen kerroksen alle. Suojelua voi esimerkiksi olla, että käsittelee toisen virheitä ja vikoja hienovaraisesti eikä tunge toisen kurkusta alas omaa mielikuvaa ainoasta oikeasta parisuhteen mallista. Luulen, ettet sinä ole ihan koviskaan ja joku niistä säikyistä miehistä saattaisi olla sinulle oikea, jos vain päästät heidät lähelle antamatta heti turpiin.

Seksiin voi olla aikamoinen kynnys 10 vuoden jälkeen. Aikuisten suhteissa on kuitenkin välttämätöntä päästää toinen lähelle myös fyysisesti. Se on osa tutustumisprosessia ja kuuluu asiaan jo ennen kuin suhteen jatkumisesta on varmuus. Kun parisuhde tuntuu sinusta mahdolliselta ja haluat todella tutustua mieheen, on aika seksiin.

Ap vaikuttaa tosi symppikseltä ja realistilta. Ei voi muuta kuin toivoa, että joku mies tajuaa ottaa hyvän naisen omakseen.

M40

Kelpasin ja ilmeisesti kelpaan vielä.



Ajatukseni oli vain juuri se kun oli jotain puhetta siitä ulkokuoreta, että muutoksien jälkeenkin ( tässä meitin tapauksessa perhoseta siksi pulleaksi toukaksi) kelpaan edelleenkin miehelleni (kaikkine vikoineni, niin ulkoisineni kuin sisäisineni ja ajatukselliseni)

Kai se vaan on niin että jotkut klikkaa yhteen heti kuin palapelin palat, en osaa itse kuvitella itseäni kenenkään muun kanssa yhdessä ikinä kuin tämän sällin jonka olen nähnyt kasvavan aikuisuuteen ja vanhemmuuteen kanssani ja rinnallani. Ja siis tämä on vain se mitä minä olen kokenut ja elänyt.



Toivon (ja uskon kuin lapsi jouluun) että jokaiselle on se jokin oikea siellä jossain, on se sitten kumppani missä muodossa tahansa.



Yst.ter.nro.45 (olihan se se?)

huumorintaju teillä on?

Jos joku on oikein kovasti ns. tahtonainen, niin mulle usein tulee mieleen, että onko pohjalla kuitenkin epävarmuutta omasta itsestä?

-38- taisin olla.

No millainen huumorintaju, hyvä. Tilannekomiikka ehkä parasta. Oon sanavalmis ja verbaalisesti melko lahjakas, joten sellaiset "nokkelat sutkautukset" ja luovat, hölmöt ideat vetoaa.

En usko päätyväni suhteeseen, koska olin 7 v suhteessa, josta ei montaa hyvää muistoa jäänyt.

Toki jos löytyisi se "eheyttäjä", joku todella turvallinen tyyppi, niin mikä ettei.

Mutta taidan olla huonon kokemuksen jälkeen (vaikka siitä onkin vuosia aikaa) melko varuillani ja haluan kai itse määrittää asioita aika paljon, juuri siksi, etten tulisi taas satutetuksi.

Seikkailua voisi tähän väliin kaivata, olisi edes jotain vaihtelua.

Tää onkin aikamoista itsetutkiskelua.

"Olen jyrä, en ota muita huomioon, en ymmärrä, että parisuhde on kompromissien tekemistä ja yhteisen tien löytämistä, ei minun kaavani ja suunnitelmani toteuttamista.

En lepyttele ja liehittele. Sanon mitä sylki suuhun tuo, ja se on muiden kestettävä, koska se on totuus.

Mies ei itke, vaan kestää ja tekee. Ei tänne jumalauta mitään surkuttelijoita ole tultu hyysäämään."

Good luck on the hunt.

Kyllä mielenterveys ja itsetunto on ok

joskus mietin onko sitä itsetuntoa liikaakin, ja siksi minut koetaan ylpeäksi helposti. Lähinnä olen vaan sellainen vahva tahtonainen, joka tiedän mitä haluan ja elämässäni hyvin ratkaisukeskeisesti sen hankin. Näin olen tehnyt koulutuksen, työpaikan, oman talon hankinnan ja monien muiden haaveiden toteuttamisen suhteen: määrätietoisesti tehnyt työtä että saan mitä haluan ja onnistunut. Vain tuossa miesasiassa ei tärppää ;)

Minulla on myös vahvoja mielipiteitä joita en ujostele kertoa - minulla ei ole sitä vastaan mitään että toinen on eri mieltä enkä yritä toista käännyttää ajattelemaan kuten minä, mutta joillekin sekin että joku pieni hissukannäköinen nainen kertookin yllättäen jonkun vahvan näkemyksen vaikka politiikasta tai uskonnosta tuntuu olevan liikaa. Se ei ehkä olisi liikaa, jos ensivaikutelma minusta ei olisi ollut sellainen että siinäpä mukava kiltinnäköinen tossukka, mutta kun se ujon temperamenttini takia on sellainen niin todellisuus on yleensä järkytys. Mulla ujous siis on jotain mikä esiintyy vain parilla ensimmäisellä tapaamisella, sen jälkeen se katoaa, mutta tuntuu että tuo ujous aiheuttaa sen että ihan vääränlaiset ihmiset ihastuu minuun.

tahtonainen = sietämätön jyrä, josta haistaa jo mailin päähän tulevan nalkutuksen ja valituksen

Itse olen suhteessa, mutta ei tämäkään herkkua ole ja eroa olen miettinyt, mutta tuo yksinäisyys pelottaa ja minulla taloudellisesti näin parempi. Mutta luulisi 2 lapsen olevan monelle miehelle este suhteeseen alkamiseen minun kanssani. Kurjaa mutta tuo totuus varmaan. Niistä hyvistä mieheistä on pulaa ja niistä kova kilpailu varmaan ja saavat nuorempiakin. =(

minä löysin kahden lapsen äitinä 26-vuotiaana 21-vuotiaan miehen eli ei mitään kriteerejä että ton ikäistä en ota..itsekkin aina ajattelin että ei minua kukaan huoli ja pakko vaan ottaa heti se joka kiinnostuu minusta vaikka ois kuinka ruma tai päästään vajaa=DNo nykyisen miehen kohdalla ei tarvinnu tinkiä älystä eikä ulkonäöstä..vuoden olin yksin eron jälkeen,mutta se teki ihan hyvää olla hetki yksin.Nyt 7-vuotta oltu yhdessä ja pari yhteistä lasta on..ja kyllä sanoin heti kun tavattiin että haluan tasapainoisen suhteen ja lisää lapsia,en jaksanu mitään draamaa enää exän jälkeen=)

Olen ihan nätti ja hyvässä kunnossa ja miehiä pyörii ympärillä jonossa asti MUTTA heti kun kuulevat lapsesta on toinen ääni kellossa... sinkkuvuodet alkavat riittää jo ja pinnalliset yhden illan jutut miesten kanssa.. miestä ei vain löydy:(

ne miehet jotka jäisivät sinun ja lapsesi luokse näkevät ne ympärilläsi pyörivät yhden illan jutut toteavat, että ei kiitos. Mies saisi stressata niistä ympärillä pyörivistä yhden illan jutuista ja siitä, koska sinua alkaa kyllästyttää vakaa elämä ja alat taas kaivata niitä huomionosoituksia ja seikkailuja.



Vakaata suhdetta etsivät miehet valitsevat naisia, joiden kanssa voi kuvitella vakaan suhteen, eivät naisia, joiden "ympärillä pyörii miehiä jonossa."



Jos tämä on mielestänne vanhoillinen kommentti niin ei voi mitään. Tämä on myös niitä kirjoittamattomia sinkkuelämän sääntöjä. Eivät miehetkään valitse elämäänsä tarkoituksella ahdistusta ja sydänsuruja, varsinkaan ne vähänkään älykkäämmät.

Mä olen 30v ja seurustelin viimeksi vuonna 2005 7kk. Se on ainut ja pisin parisuhteeni sen jälkeen on ollut muutama eli kaksi noin 3 kk. Säätöä joista ei tullut mitään muuta kuin ikävät arvet. Olen 164cm ja  painan 75kg joten pehmeää löytyy hieman. Se kuulemma on se syy että miehet ei toista kertaa vilkaisee ja olen itse ajatellut että en sellaisia pintaa hakevia edes tahdo. Lapsia ei ole ja opiskellen yhä. En juokse baareissa. Käyn ehkä kerran vuodessa. Siellä on näitä pillun vonkaajia vaan tullut puhuttamaan nekin pilkun jälkeen kun muut akat on yritetty jo. Koulutus ja harrastukseni ovat naisvoittoista samoin ystäväni. Elämäni on ollut sellaista että olen varautunut ensin tovin vieraassa seurassa. En myöskään kelpuuta alle 25 vuotiaista miehiä samasta kokemusten puutteesta johtuen. Sitten on tietysti netti.. Ihan turha. En ole löytänyt kuin kirjekaveria. Kauheimmat pakit sain yhillä netti treffeillä mies tuli tapaamispaikalle ja sano ettei koskaan ole nähnyt yhtä rumaa naista kuin minä ja kysyi saako ottaa valokuvan muistoksi.

toiset tuntuu löytävän heti jonkun, kun on eronnu edellisestä. Ehkä on vaan tarkotus elää yksin

Näin uskon.