Mua niiiiin kaduttaa omakotitalon ostaminen! Sisältää avautumisen...
Ostettiin miehen kanssa pari vuotta sitten talo. Ja nyt kaduttaa... haluaisin myydä tämän ja vaihtaa takaisin rivitaloon. Mies ei halua myydä, hän viihtyy hyvin tässä. Mä näen vain hukkaan valuvat eurot ja loputtoman "to do" -listan.
Taloa pitää koko ajan huoltaa. Meidän talo ei ole mikään hirmu vanha, mutta silti lista on loputon; maalausta, terassin ja portaiden käsittelyä, sokkelin kunnostamista - puhumattakaan pihasta. Siellä saisi olla kyykkimässä ja rapsuttamassa koko ajan.
Ja entäs talvi? Jos on satanut lunta, nouset aamulla tuntia ennen töihin lähtöä kolaamaan, että saat auton ulos tallista ja tielle. Rivitalossa sai samaan aikaan juoda aamukahvia ja katsoa ikkunasta, kun ammattimies teki hommat koneella.
Ja sitten se raha. Talo nielee ihan hirveästi rahaa. Jos joku väittää, että samalla rahalla asuu omakotitaloa ja osaketta, niin on kyllä meidän kokemusten mukaan ihan väärässä. Talossa on ihan järjettömän kallis kotivakuutus verrattuna osakkeeseen. Lisäksi rahat menee lämmitykseen, jätehuoltoon, tontin vuokraan, kiinteistöveroon jne. Osakkeessa tuon kaiken sai hoidettua vastikkeella, joka oli huomattavasti huokeampaa.
Tätä menoa jatketaan 20 vuotta, kunnes lapset muuttaa pois ja huoamataan, että talo on liian iso meille kahdelle. Sitten vaihdetaan pienempään rivariin. Ja mietitään, että onpas ihanan helppoa ja huoletonta asumista.
Mä en suostu antamaan periksi. Pitää vissiin vain jatkaa miehen taivuttelua ja toivoa, että sekin tajuaa, mikä virhe me on tehty.
Kommentit (307)
Nämä omakotitalojen puolustajat taitavat olla samaa porukkaa, jotka ostaa 200 eurolla ruoat kuukaudeksi 7-henkiselle perheelle, ajavat vartissa 40 kilsaa ruuhkassa motaria töihin ja Thaimaahan pääsee tonnilla 5- henkinen perhe kolmen viikon luksuslomalle, kun vähän surffaa.
vaikka ennätysluminen talvi, ja pakkasta jo kolmattaviikkoa -10 astetta ;)
Tai kaikilla on se naapurinmies joka ajaa sillä traktorillaan ne lumet joka aamu klo 6, jotta 7 ehtii lähtemään töihin.
Eikä puhuta siitä että kuukaudessa sähkölasku on 500 euroa tai meillä lämmitettään talo puulla (joo kuka ne pilkkeet tekee, ja sekin maksaa jos ne tilaa 300 euroa/kk)
mua ei sais täältä omasta talosta enää ikinä pois ja pihakin ihanan pieni eikä suuritöinen!
ennätyslumisilta talvilta, tulipalopakkasilta ja myrskyiltä. Kaikki on niin auvoista ja idyllistä. Isäntä veistelee pihalla puulusikoita ja pajupillejä hymyssäsuin muun perheen ihastellessa vieressä. Kaikilla on helppohoitoiset pihat, joissa vain vähän nurmikkoa, joka sekin ajetaan päälläistuttavalla leikkurilla.
ennätyslumisilta talvilta, tulipalopakkasilta ja myrskyiltä. Kaikki on niin auvoista ja idyllistä. Isäntä veistelee pihalla puulusikoita ja pajupillejä hymyssäsuin muun perheen ihastellessa vieressä. Kaikilla on helppohoitoiset pihat, joissa vain vähän nurmikkoa, joka sekin ajetaan päälläistuttavalla leikkurilla.
ihana
eri asiaa!
Totta kai omakotitalossa asuminen on kalliimpaa kuin vaikkapa kerrostalossa, sitä tuskin kukaan kiistää. Jos pelkkää rahaa ajattelisi, kannattaisi asua mahdollisimman pienessä kerrostaloasunnossa. Mutta kun okt-asuminen on monelle meistä se mieluisin asumismuoto. Ihan niine lumitöineen ja muineenkin. Ja totta on sekin, että ei ole olemassa mitään vakiotyömäärää okt-asumiselle, muuttujia on niin monia. Ja moni hankkii talon juuri siksi, että SAA tehdä niitä puutarhahommia oman mielensä mukaan (itse kuulun tähän porukkaan :)
Itse olen asunut neljässä eri kerrostaloasunnossa, kahdessa eri rivitaloasunnossa ja nyt 5 vuotta omakotitalossa, ja kyllä oma talo on ylivoimainen ykkönen näistä. Ei elämä ole nytkään 100% auvoa, mutta laadukasta silti.
vaikka ennätysluminen talvi, ja pakkasta jo kolmattaviikkoa -10 astetta ;)
Tai kaikilla on se naapurinmies joka ajaa sillä traktorillaan ne lumet joka aamu klo 6, jotta 7 ehtii lähtemään töihin.Eikä puhuta siitä että kuukaudessa sähkölasku on 500 euroa tai meillä lämmitettään talo puulla (joo kuka ne pilkkeet tekee, ja sekin maksaa jos ne tilaa 300 euroa/kk)
helpolla ja halvalla, kannattaa pysyä lähiökerrostalossa.. Siitä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä.
Minusta nuo "pakkopullat" on just sitä parasta omakotitalossa, saa puuhata kaikenlaista ja näkee käsiensä jäljen. Ihanaa touhuta puutarhassa, kun lapset leikkivät hiekkalaatikolla ja leikkimökissä tai jotain muuta touhuavat. Onpa itselläkin tekemistä.
Tontti on ostettu omaksi, siitä ei järkeä olisikaan maksaa vuokraa. Oma rauha on ihanaa, kunnon grillipaikka terasseineen, missä saa viettää kesää. Sijainti valittu niin, että talon paikka on rauhallinen, mutta kätevä matka sekä keskustaan että valtatielle. Lapsetkin rakastavat pihalla oloa niin, etteivät muuta tekisikään. Kaikki osallistuvat haravointiin ja lumihommiin, tulee ulkoiltua ja liikuttua samalla. Koirankin on hyvä elellä :)
jonka palveluksista maksamme ihan samalla tavalla kuin rivitalossa maksoimme (vastikkeen muodossa).
Okt:ssakaan ei mikään pakko ole itse tehdä kaikkea! Jos on köyhä kuin kirkonrotta, sitten toki ei ole vaihtoehtoja.
p.s. -10 asteen pakkanen nyt on PIENTÄ (taidat kirjoitella pk-seudulta?)
vaikka ennätysluminen talvi, ja pakkasta jo kolmattaviikkoa -10 astetta ;)
Tai kaikilla on se naapurinmies joka ajaa sillä traktorillaan ne lumet joka aamu klo 6, jotta 7 ehtii lähtemään töihin.Eikä puhuta siitä että kuukaudessa sähkölasku on 500 euroa tai meillä lämmitettään talo puulla (joo kuka ne pilkkeet tekee, ja sekin maksaa jos ne tilaa 300 euroa/kk)
kaakelit kylppäristä yhdessä viikonlopussa ja saisinko kuulla miten se on edes mahdollista? Harvinainen peruskylppäremppa, missä ei mitään ongelmia tms. kestää jo 1-2viikkoa. Ihan materiaalien kuvumisienkin takia...
käytännössä asumme ulkosalla :D Oma, itse suunniteltu piha on mahtava. Ja kyllä siellä viihtyy koko perhe, myös teinit kavereineen.
Toki jonkin verran hommaakin talossa on, mutta muut asumismuodot tämä lyö kättelyssä 10-0 omasta mielestäni.
Vai keskusteltiinko tässä jo kylppäriremonteistakin..
kuka superperhe siellä vaihtaa kaakelit kylppäristä yhdessä viikonlopussa ja saisinko kuulla miten se on edes mahdollista? Harvinainen peruskylppäremppa, missä ei mitään ongelmia tms. kestää jo 1-2viikkoa. Ihan materiaalien kuvumisienkin takia...
Vai keskusteltiinko tässä jo kylppäriremonteistakin..
kuka superperhe siellä vaihtaa kaakelit kylppäristä yhdessä viikonlopussa ja saisinko kuulla miten se on edes mahdollista? Harvinainen peruskylppäremppa, missä ei mitään ongelmia tms. kestää jo 1-2viikkoa. Ihan materiaalien kuvumisienkin takia...
Me muutimme täysin noviiseina vanhaan omakotitaloon isolla tontilla myös muutama vuosi sitten, ja vaikka toki oltiin varauduttu ajallisesti ja taloudellisesti aika hyvin, niin kyllä se elämänmuutos on silti vyörynyt päälle pienen alkushokin tavoin. Vanhassa omakotitalossa asuminen on elämäntapa, se on kyllä tullut nähtyä.
Minä en niinkään kaipaa takaisin kaupunkiin, mutta se tunne että kotona ollessa rentoudutaan pitkän työpäivän jälkeen on tyystin kadonnut. Kaikki ylimääräinen aika pitäisi tehdä *jotain*. Viikonloppuna pesin talon ikkunat - 8 tuntia putkeen, ulkona muutama tunti trimmeriä käyttäessä. Onhan tässä iso tontti, useita omenapuita, puskia, ei autotallia, kukaan ei auraa osaakaan pihasta jne. Ja vanhassa talossa nyt kun on aina jotain uusittavaa tai ylläpidettävää. Viikonlopuna ohjelmassa ainakin terassin lakkaus.
Onhan tämä ollut aikamoista vauva-ajankin kannalta.
Ps. Mulle oli aikoinaan jo se shokki, ettei aamulehti tullutkaan postiluukusta aamulla kotiin. Sillä kyllähän sen tiedosti ja tiesi etukäteen, mutta sen arkimerkitystä ei ymmärtänyt. Pieni suuri juttu. :)
Nyt on haaveissa muuttaa joskus sitten pienemmän tontin omakotitaloon - huom! Yhdessä tasossa! Ensi kerralla osataan katsoa jo hieman "helpompaa" taloa ja tonttia. Takaisin kerrostaloon minua ei tosin varmaan enää saa, mutta sen olen tajunnut, että omakotitaloissakin on eroja!
rivarissa ja kerrostalossa. Ehdottomasti kamalinta oli rivarissa. Naapurit kurkkivat ikkunoista sisään kävellessään ohi. Terassin ovea ei voinut pitää auki, koska naapurin omituinen emäntä kiljui koko ajan lapsilleen jostakin asiasta ja missään ei voinut olla rauhassa, koska yhteispiha oli pilkottu "kivoilla" hiekkapoluilla. Polut johtivat varastolle, roskikselle, postilaatikoille, pyörävarastoon ja porukkaa oli koko ajan joka puolella. Tunnissa sai tervehtiä varmaan 20 naapuria. Tietysti osa piti juhlia, johon kutsuttiin seudun kaikki hampuusit ja kolmen aikaan yöllä naapureiden takapihoilla makasi sammuneita.
Ihan kamala kokemus. Nyt asumme eomakotitalossa ja on tonttia ja rauhaa ympärillä. Pihatöitä on kohtuupaljon, mutta mies nauttii niistä. Hän ei kuulemma halua ikinä enää asua missään muualla ja touhuaa koko ajan ulkotöissä. Niin kuin nytkin. Olen haravoinut keväällä kerran pihan ja kastellut pari kertaa kukkia.
ymmärrän yskän. Samassa jamassa olleena voin kertoa, että oli helpotus muuttaa omakotitalosta pois keskustaan, kyllä kerrostaloon ja lasten kanssa.
Rakennutimme itse talon, rakennusaikaisia vikoja ja korjailuja, pihan ja istutustuen perustamista, terassin rakentamista. Työtä, työn perään 2,5 vuotta.
Kallista, aikaa vievää, etkä voi ruutukaava-alueella liikahtaa minnekään lomalle kun pihaa pitää olla parturoimassa joka toinen päivä.
Yksityisyyttäkään ei noilla 1000 neliön pihoilla oikein saavuta. Naapuri kyttää mitä grilliin laitat ja kuuntelee juttusi terassilta.
Nyt meillä on talonyhtiön ylläpitämä piha kesät talvet, kauniit istutukset ja kukat, lasten leikkialue, pyörille vaja jne. Todella kätevää. Parvekkeella on oma keidas, lapsille riippukeinut/sängyt ja mansikkaviljelmää ym. kasvustoa. Koulu on lähellä ja kaikki harrasteet. Voin käydä miehen kanssa ulkona syömässä ja viinilasillisella ja palata kävellen kotiin!
ymmärrän yskän. Samassa jamassa olleena voin kertoa, että oli helpotus muuttaa omakotitalosta pois keskustaan, kyllä kerrostaloon ja lasten kanssa.
Rakennutimme itse talon, rakennusaikaisia vikoja ja korjailuja, pihan ja istutustuen perustamista, terassin rakentamista. Työtä, työn perään 2,5 vuotta.
Kallista, aikaa vievää, etkä voi ruutukaava-alueella liikahtaa minnekään lomalle kun pihaa pitää olla parturoimassa joka toinen päivä.
Yksityisyyttäkään ei noilla 1000 neliön pihoilla oikein saavuta. Naapuri kyttää mitä grilliin laitat ja kuuntelee juttusi terassilta.
Nyt meillä on talonyhtiön ylläpitämä piha kesät talvet, kauniit istutukset ja kukat, lasten leikkialue, pyörille vaja jne. Todella kätevää. Parvekkeella on oma keidas, lapsille riippukeinut/sängyt ja mansikkaviljelmää ym. kasvustoa. Koulu on lähellä ja kaikki harrasteet. Voin käydä miehen kanssa ulkona syömässä ja viinilasillisella ja palata kävellen kotiin!
tarkoittaa, että olet kokoajan tekemässä jotain, korjaamassa, vaihtamassa, säätämässä, huoltamassa, pesemässä, lakaisemassa, kolaamassa - siis omien töiden jälkeen. Jätäpä hommat tekemättä niin talo + piha rapistuu silmissä.
Monet valittaa, kun isossa ok talossa on niin paljon siivoamista. Miksi pitää sitten ostaa nimenomaan ISO omakotitalo? Kyllähän niitä on pienempiäkin!
Meillä on omakotitalo isolla nurtsipihalla, puskiakin löytyy mutta ei meillä todellakaan mene kuin 1,5 tuntia VIIKOSSA ruohon ajoon päältäajettavalla sekä samaan syssyyn tehdään puskien trimmaaminen.
Ei olla viherpeukaloita joten mitään ihmeempiä istutuksia meillä ei ole.
Pientä remppaa tehdään, mutta eipä silläkään ole mikään hätä. Pikkuhiljaa.
Talvisin lumenluontiinkaan ei mene kovin pitkään.
Ja kotityöt.. Nojaa.
Onhan talo isompi kuin vuokra-asunto mutta jää meille kummasti tuota vapaa-aikaakin.
Aikaa perheelle on todella hyvi ja rahaa saamme nyt käteen enemmän kuin vuokralla asuessa.