ärsyttävimmät kliseet sisustuslehdissä

Ei erityisesti sisustuslehtiaineistoa, mutta esiintyy niissäkin: Perheeseen kuuluu kaksospoikien Otto-Nyyrikin ja Tatu-Petterin lisäksi Kristan 8-vuotias poika Eemil sekä Tuomon teini-ikäinen tytär Sofia ja Bertta-koira. Uusperheen arki on kiireistä.

Hieman off topic, mutta muistui mieleen, kun joku puhui aikaisemmin kuviin photoshopatuista koirista.

Eräässä ruotsalaisessa sisustuslehdessä oli taannoin kuva jossakin linnassa tai suuressa kartanossa asuvasta perheestä ja heidän joulustaan. Lehden kannessa oli kaunis kuva heidän joulukuusestaan. Samasta kuusesta mutta hieman eri kuvakulmasta oli kuva myös sisäsivuilla. Harmillista kyllä se kuva oli unohtunut käsitellä, sillä kuusen alla oli valtava röykkiö kuusenneulasia, mitä ei ollenkaan näkynyt kansikuvassa.

Siihen asti olin naiivisti uskonut, että kuvat ovat aitoja, vaikka olinkin vähän hämmästellyt sitä, kun missään kuvassa ei näkynyt lamppujen johtoja tai pistorasioita.

Tämä: jokainen ---keleen esineellä on joku tarina! Ja varmaan onkin, mistäs sitä tietää kenen p--seessä kirppikseltä löydetty kynttilänjalka tms. on ennen ollut 😂

Reps!!!!

Uudistus pikkurahalla tilaan/huoneeseen X:

- maalit

- matto

- verho

- pari pikkuesinettä

- viherkasvi

- huonekalu

Ja sitten vähän näpräämistä iltapuhteiksi.

Yhteensä vain 470 euroa!

Ja koko homma lavastettu jonnekin studion nurkkaan.

Sisustuslehden yleisönosasto:

Ihana lehti! Piristi taas päiväni. - Ulla, Vaasa

Ostin irtonumeron ja yllätyin positiivisesti. Kiitos! - Tarja, Kontiolahti

Sain paljon ideoita viime numerostanne. - Heli, Vantaa

Oli taas mukavaa käpertyä lehden kanssa sohvalle ja lueskella. - Anne, Helsinki

Lukemista riitti monelle illalle. Pidin erityisesti jutusta, joka kertoi vanhasta talosta, sillä asun itsekin sellaisessa. - Maija, Porvoo

Vuodesta toiseen olen ollut tilaajanne enkä kadu hetkeäkään. - Eija, Mikkeli

Ihan alkoi syyhyttää, että pääsisi itsekin sisustamaan. - lukija, Turku

Kirjoittaneiden kesken arvottiin Digi Go Up -kuumemittari (arvo 12 euroa). Onnittelut Sari Korhoselle Ouluun! Seuraavalla kerralla palkintona on Viherkeitaan mukulapussi (arvo 17,50 euroa).

Moni on ihmetellyt, että valitsimme tällaisen materiaalin, mutta oikeasti se on todella vaivaton ja helppohoitoinen. Pinta pitää vain pyyhkiä heti, jos siihen on tullut roiske tai tahra. Lisäksi riittää, että sen käsittelee kerran vuodessa öljyllä ja lakalla. Noin 10 vuoden välein suositellaan hiomista tai useammin, jos on paljon naarmuja ja kolhuja. Olemme olleet todella tyytyväisiä ja lapsetkin ovat vähitellen oppineet, ettei siihen kannata mennä sormineen. Liukkauteen taas on keksitty liukuestesukat, joten ihmisvahingoiltakin on vältytty. Aineet toki täytyy säilyttää lukitussa kaapissa oikeassa lämpötilassa. Tilaamme ne aina suoraan Ranskasta, josta materiaalikin on peräisin. Suomestakin sitä saisi, mutta maahantuojalla ei ole aina varastossa meidän sävyämme.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tyrnavan-tuhopoltossa-menetetysta-irt…

Tyrnävän tuhopoltossa menetetystä irtaimistosta kiistaa käräjillä

"Sisustusta ja keräilyä harrastava äiti luetteli, millaisia design-huonekaluja, merkkitekstiilejä, koriste-esineitä ja muuta irtaimistoa hän oli tyrnäväläiseen omakotitaloon omilla rahoillaan hankkinut, saanut suvultaan perintönä tahi itselleen lahjaksi. Hän haluaa entisen puolisonsa korvaavan kyseisen irtaimiston.

Isä puolestaan katsoi, että yhteiseen kotiin hankitut ja saadut esineet ja tavarat olivat yhteisiä. Hän oli eri mieltä esimerkiksi siitä, että eräs lahjaesine oli tarkoitettu heille molemmille eikä vain naiselle itselleen. Hän sanoi tienanneensa perheessä enemmän kuin nainen ja maksaneensa sen vuoksi perheen arkisista menoista myös naista enemmän.

Osapuolet kiistelivät maanantain istunnossa muun muassa palaneen talon ja irtaimiston arvosta ja siitä, kuka irtaimiston on omistanut. Äidin mielestä irtaimiston arvo oli yli 61 000 euroa. Isä puolestaan katsoo oikeaksi summaksi noin 8 600 euroa."

Ullanlinnalaisessa asunnossa on vain kaksi huonetta ja avokeittiö, mutta neliöitä on lähes sata. Menevä nuori mies ei käy kotona kuin kääntymässä ja vaihtamassa vaatteita, joten huoneita ei toistaiseksi tarvita enempää. Joskus on kuitenkin hyvä rauhoittua nauttimalla lasillinen punaviiniä takkatulen ääressä. Suuresta sängystä avautuu näkymä yli kattojen. Tummaksi paneloiduilla seinillä on kuvia, jotka lakimiehenä toimiva asukas on itse ottanut matkoillaan Etelä-Afrikassa. Siellä sijaitsee myös hänen kakkoskotinsa. Satunnainen kävijä saattaa ihmetellä, missä pesukone piilottelee, mutta sellaista ei tarvita, sillä kulman takana on pesula, joka noutaa ja tuo pyykin. Myös ravintoloita on moneen makuun ja tarpeeseen, vaikkakin mies on innokas kokki ja kestitsee usein ystäviäänkin. Ruokapöytään mahtuu 24 henkeä. (Glorian Koti)

Nykyään niissä on aina se toimittajan tunnustuksellinen juttu:

Minähän olen ihan tavallinen ihminen, vaikka myynkin ihmisille unelmia ja niiden kalliita toteutuksia. Luulette vain, että minulla on upea kämppä Kaivopuistossa ja aistikas sisustus. Oikeastihan minulla on sellainen teekuppi, jossa on särö, ja käytän kotona villasukkia ja isoisovanhempani äidin puolelta olivat Kiihtelysvaaran Miettisiä. Talonpoikaisuus on arvokas perintö. Lomailen kyllä pelkästään Italiassa ja haluan ostaa kalliita design-esineitä, mutta toimittajan palkat ovat surkeita. Mutta nyt siis unelmoin tällaisesta esineestä (kuva), joka kyllä piristäisi kauheasti eikä sitä sitten paljon muuta tässä elämässä tarvitsisikaan, kun on muuten hyvä maku ja käyttää aina mustia vaatteita. Seuraavassa kolumnissani käsittelen makuelämystä, jonka koin Italiassa eräässä pikkukylässä, jossa olen lomaillut jo 20 vuotta. Siellä on yksi maailman parhaista ravintoloista, jossa käy vain paikallisia ihmisiä. Italialaisuus on lähellä sydäntäni.

Vierailija kirjoitti:

Eirassa asuva opiskelijapariskunta halusi säästää ja nikkaroi eurolavoista edullisen ja ekologisen sängyn.

Ne eurolavat. Aina. Homeen ja myrkkyjen kyllästämistä eurolavoista ihana löhönurkkaus parvekkeelle, eurolavoista uniikki sohvapöytä, perhe löysi unelmatontin maalaisidyllistä ja rakensi koko talon eurolavoista.... Mutta tää on kyllä jo kaikkien huippujen huippu: http://www.lily.fi/blogit/tuuliajolla/diy-eurolava-seinalle

Tuon linkin kommenttiosio oli aika hauska. Ja juu, en kyllä mistään lavoista alkaisi värkkämään kotiin yhtään mitään. Ovat tosiaan kemikaalien kyllästämiä. Ja näyttävät oikeastaan aina rumilta. Ovat oikein hyviä lastauksessa ja tavaran siirrossa, mutta kamalia huonekaluina ja sisustuselementteinä.

Vierailija kirjoitti:

vanhaan takorautaiseen porttiin, joka pelastettiin hautausmaalta sen porttien uusimisen yhteydessä.

Joka aamu enne vihreän teen nauttimista ja pakollista Parnasson lukuhetkeä Nietos-Urpu kerää kedolta tuoreen luonnonkukkakimpun pyörän ohjaustangossa roikkuvaan pajukoriin, ohikulkijoiden iloksi

Tää oli ihan paras! Noi on kaikki oikeesti hienoja asioita mut ne sisustuslehtien jutut saa monet kivatkin asiat  kuulostamaan  jotenkin kliseisiltä, ärsyttäviltä ja elitistisiltä...

Valkoinen valkoinen valkoinen.

Seinät valkoisia, katto valkoinen, ovet valkoisia, listat valkoisia, ikkunan karmit valkoisia kaapit valkoisia, lattia valkoinen, huonekalut valkoisia, kodinkoneet valkoisia matot valkoisia. Valkoista valkoista ja vielä kerran valkoista.

Siinäpä skandinavista tyylikkyyttä kerrakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eirassa asuva opiskelijapariskunta halusi säästää ja nikkaroi eurolavoista edullisen ja ekologisen sängyn.

Ne eurolavat. Aina. Homeen ja myrkkyjen kyllästämistä eurolavoista ihana löhönurkkaus parvekkeelle, eurolavoista uniikki sohvapöytä, perhe löysi unelmatontin maalaisidyllistä ja rakensi koko talon eurolavoista.... Mutta tää on kyllä jo kaikkien huippujen huippu: http://www.lily.fi/blogit/tuuliajolla/diy-eurolava-seinalle

Tuon linkin kommenttiosio oli aika hauska. Ja juu, en kyllä mistään lavoista alkaisi värkkämään kotiin yhtään mitään. Ovat tosiaan kemikaalien kyllästämiä. Ja näyttävät oikeastaan aina rumilta. Ovat oikein hyviä lastauksessa ja tavaran siirrossa, mutta kamalia huonekaluina ja sisustuselementteinä.

Nyt se bloggaaja on poistanut sen :/ Harmi kun en eilen lukenut kommenttiboxia, mitä siellä oli?

Avokeittiö haluttiin, jotta emäntä voi illanvietoissa samanaikaisesti kokata ja seurustella hyvien ystävien kanssa, joita kutsutaan usein syömään.

"Ystävältä saatu taulu tuo tilaan persoonaa ja lämpöä" ( tämä ystävä on sattumalta kuuluisa graafikko, jonka töiden hinnat lähtevät kymmpitonnista.)

"Pariisinmatkalta löytyi kaunis antiikkivalaisin" (hinta 2500 € ja paino 150 kg, kätevää)

"Pariskunta ihastui talon järvimaisemaan ja avariin huoneisiin. "Näimme heti, että tämä on persoonallinen koti, joka erottui muista", sisustusarkkitehti Rouva X hymyilee."  (ovh 1 500 000 €.)

"Inspiroidu perheen kekseliäästä yhdistelmästä uutta ja vanhaa", (uusi on design-lasia ja vanha perinnöksi saatu kaapisto, jonka hinta on viisinumeroinen.)

"Sohvapöytä on isomummin perintöä ja tuo mieleen lapsuusmuistot" (ja kuinkas ollakaan, Artekiahan se!)

Eero Aarnion roinien esitteleminen niin mullistavana ja hienona sisustuselementtinä. Tiedän, että tämä mielipide ei ole monien suosiossa, mutta vastaavaa kamaa voi "suunnitella" kuka tahansa ja lätkiä siihen sitten ylihintaista hintalappua.

Ja tämä arvio henkilöltä, joka opiskelee muotoilua ja on taiteillut koko ikänsä.

Vierailija kirjoitti:

Eero Aarnion roinien esitteleminen niin mullistavana ja hienona sisustuselementtinä. Tiedän, että tämä mielipide ei ole monien suosiossa, mutta vastaavaa kamaa voi "suunnitella" kuka tahansa ja lätkiä siihen sitten ylihintaista hintalappua.

Ja tämä arvio henkilöltä, joka opiskelee muotoilua ja on taiteillut koko ikänsä.

On ne Aarnion rojut ihan karmeita näin maallinkonkin mielestä :)

Vierailija kirjoitti:

"Panostimme kunnolla tähän 12 hengen ruokapöytään, koska harrastamme molemmat ruuanlaittoa ja teemmekin mielellämme isolle ystäväporukalle ruokaa ja istumme yömyöhään pöydän ääressä".

Jos pöytään on panostettu, pitäs jo soittaa pommiyksikkö paikalle, ettei ystäväporukalla tule lentävä lähtö...

vihaan siis panostaa sanaa, mulla tulee siitä mieleen dynamiitti ja räjähdys

terv. kielipoliisi

Mulla sattuu olemaan Lisa Johansson-Papen lamppuja 2 kpl. Niitä suutarinlamppuja muistuttavia kuparinvärisiä, missä on reikiä, toinen on ilman reikiä. Sain ne mutsiltani, kun hän pisti kämppäänsä uusiksi. Ja mutsi ei ymmärrä designista hevon peetäkään. No vein lamput mummonmökilleni ja pistin kattoon, kun olivat niin keittiönlamppumaisia ja mökillä oli sikarumat 60-tai 70-luvun ruskeat pallovalaisimet katossa.

Anoppi toi muutaman vanhan lukemansa Avotakan mulle ja siinä kannessa sitten möllötti se mun "uudet" lamput. Leuka loksahti auki kun hinnan luin! Yli 400 euroa!

Ei voi kun ihmetellä metallinpalojen hintaa...