Siis mitä ihmettä? 10.v tytöllä oli huppari yo-juhlissa!
Kaikilla muilla oli tumma puku, naisilla mekko tai hame. Myös lapsilla oli mekkoja, ja pienilläkin pojilla puku.
Vieraiden joukossa oli n. 10-11.v tyttö, jolla oli arkinen harmaa huppari, t-paita ja farkkulegginssit. Hänen vanhemmillaan kylläkin oli hienot juhlavaatteet.
Mitä ihmettä vanhemmat on tässä tilanteessa ajatelleet? Kyllähän lapsillekkin löytyy vähän parempaa päälle pantavaa kun huppari, vaikka ei mekkoon haluaisikaan pukeutua...
Kommentit (33)
Äitini hautajaisissa oli yhden pariskunnan lapset, 13v ja 14v, farkuissa ja hupparissa.
Lapseni rippijuhlissa oli lapsen kummi farkuissa ja kesäpaidassa.
Mutta, jokainen pukeutuu juhlaan siten kuin haluaa. Minä voin ihmetellä asiaa mielessäni, mutta en muuta.
Itse en melkein meinaa muistaa olevan olemassakaan muita päällysvaatteita, kuin huppari ja farkut. Olen ollut nuo päällä ylppäreissä ja häissä, eikä ketään ole koskaan haitannut.
Itse en melkein meinaa muistaa olevan olemassakaan muita päällysvaatteita, kuin huppari ja farkut. Olen ollut nuo päällä ylppäreissä ja häissä, eikä ketään ole koskaan haitannut.
Toivottavasti en ikinä tutustu sinuun tai joudu kanssasi samoihin juhliin.
Itse pääsin ylioppilaaksi 2007 farkuissa ja hupparissa. Ei kiinnostanut pistää hametta tai tunikaa/suoria housuja.
Kyllä mummit ja tädit kyselivät mitä ihmettä mulla on päällä, mutta kun totesin päivän olevan minun päiväni niin saan kai pitää päälläni mitä haluan, niin kukkahatut hiljenivät.
Menin kesällä naimisiin farkuissa ja t-paidassa, maistraatissa tosin mutta silti.
ja aikaa kytätä. Eipä ole jäänyt yksienkään juhlien vieraiden vaatteet mieleen. Hyvä kun muistaa omansakaan.
Itse pääsin ylioppilaaksi 2007 farkuissa ja hupparissa. Ei kiinnostanut pistää hametta tai tunikaa/suoria housuja.
Kyllä mummit ja tädit kyselivät mitä ihmettä mulla on päällä, mutta kun totesin päivän olevan minun päiväni niin saan kai pitää päälläni mitä haluan, niin kukkahatut hiljenivät.
Menin kesällä naimisiin farkuissa ja t-paidassa, maistraatissa tosin mutta silti.
Onko mielestäsi vaivalloista laittaa yhtenä päivänä juhlavaatteet vai mikä siinä hankaa? Et taida kovin arvostaa avioliittoasikaan jos maistraattiin pukeuduit arkirytkyihin.
Itse en melkein meinaa muistaa olevan olemassakaan muita päällysvaatteita, kuin huppari ja farkut. Olen ollut nuo päällä ylppäreissä ja häissä, eikä ketään ole koskaan haitannut.
Toivottavasti en ikinä tutustu sinuun tai joudu kanssasi samoihin juhliin.
Onko mielestäsi vaivalloista laittaa yhtenä päivänä juhlavaatteet vai mikä siinä hankaa? Et taida kovin arvostaa avioliittoasikaan jos maistraattiin pukeuduit arkirytkyihin.
Niin, eipä taida miehenikään arvostaa avioliittoaan kun kehtasi itsekin pistää tennarit ja farkut jalkaan hääpäivänämme. Tiedätkö, ostimme myös halvat 40e sormukset. Emme taida arvostaa avioliittoamme kerran emme ainutlaatuiseen päivään laittaneet rahaa...
Asia, jota edelleen ajan takaa on, ettei juhlan arvo vähene mihinkään siitä, jos joku ei välttämättä laitakaan sitä kaikkein hienointa mekkoaan päälle. Mikäli toisen vieraan päivä menee pilalle siitä että 10v ei laittanut hametta niin oi voi :)
Eikö ihmisillä ole sitä vertaa KUNNOITUSTA toista ihmistä ja hänen juhlaansa kohtaan että pukeutuisi juhlavasti? Voisiko välillä unohtaa oman napansa, itsekkyytensä, tyylittömyytensä ja junttiutensa ja kärvistellä juhlavaatteissa sen pienen hetken, mitä juhlat kestävät. Juhla on juhla, arki on arki.
Itse pääsin ylioppilaaksi 2007 farkuissa ja hupparissa. Ei kiinnostanut pistää hametta tai tunikaa/suoria housuja.
Kyllä mummit ja tädit kyselivät mitä ihmettä mulla on päällä, mutta kun totesin päivän olevan minun päiväni niin saan kai pitää päälläni mitä haluan, niin kukkahatut hiljenivät.
Menin kesällä naimisiin farkuissa ja t-paidassa, maistraatissa tosin mutta silti.
Onko mielestäsi vaivalloista laittaa yhtenä päivänä juhlavaatteet vai mikä siinä hankaa? Et taida kovin arvostaa avioliittoasikaan jos maistraattiin pukeuduit arkirytkyihin.
Katos pikkuista, kun vaatteilla avioelämänsä arvottaa. :-) Ihan mieli piristyi.
Eikö ihmisillä ole sitä vertaa KUNNOITUSTA toista ihmistä ja hänen juhlaansa kohtaan että pukeutuisi juhlavasti? Voisiko välillä unohtaa oman napansa, itsekkyytensä, tyylittömyytensä ja junttiutensa ja kärvistellä juhlavaatteissa sen pienen hetken, mitä juhlat kestävät. Juhla on juhla, arki on arki.
mihin ei tarvitse tuollaista pakonomaista pokkurointia juhlakuteissa.
Eikö ihmisillä ole sitä vertaa KUNNOITUSTA toista ihmistä ja hänen juhlaansa kohtaan että pukeutuisi juhlavasti? Voisiko välillä unohtaa oman napansa, itsekkyytensä, tyylittömyytensä ja junttiutensa ja kärvistellä juhlavaatteissa sen pienen hetken, mitä juhlat kestävät. Juhla on juhla, arki on arki.
mihin ei tarvitse tuollaista pakonomaista pokkurointia juhlakuteissa.
Toisiin käytöstavat (joihin kuuluu myös asiaan kuuluva pukeutuminen) on iskostettu jo lapsena, toisilla niitä ei ole koskaan...
törmäsin siskoni häissä tänä kesänä.
Pari teiniä oli siellä päällän skeittikengät, minihameet ja joku riepu h&m:stä..
Ihan ihmeellistä ettei osata pukeutua asiaan kuuluvalla tavalla.