Miehen tekstailu - ok vai ei?
Mies tekstiviestittelee ja kirjoittelee sähköposteja naispuolisen kollegansa kanssa tiuhaan ja tää on alkanut nyt häiritsemään.
Mies on mm. tehnyt naiselle listan blogeista, joita hän lukee (alaa + muutakin), listoja leffoista joista itse pitää ja olettaa naisen pitävän ja viimeisimpänä kasasi musiikkia spotifyihin jonka jakoi vain naiselle.
Silloin, kun me alettiin seurustelemaan, mies teki mulle cd:itä lempimusiikistaan, musiikki on hänelle tärkeää. Nyt ei tuosta spotify-listastaan edes ole hiiskahtanut. Saati, että vinkkaisi mulle hyviä blogeja tai leffoja.
Musta tuntuu vähän pahalta. Toiselle naiselle kyllä omaa sielun elämää valaistaan, mulle ei voi puhua kuin arjesta? Oon joskus yrittänyt saada parempaa keskusteluyhteyttä aikaiseksi, mutta mies ei vaan avaudu. Näköjään siis vaan mulle.
Mun mielestä miehellä kyllä voi olla nainen kaverina, mutta haluaisin tietty tavata hänet ja mies ei ole tähän tarjonnut mahdollisuutta. Facebookista kävin tietysti tsekkaamassa tän naisen, ja oli aika paljon itsestä otettuja kuvia eri kuvakulmista... Vaikka ihan aikuinen onkin. Nolla tykkääjää.
Oon ottanut tän asian kerran puheenaiheeksi, ja mies oli sitä mieltä että olen hölmö eikä heillä ole mitään meneillään. En kehtaa enää uudelleen sanoa mitään, kun jo kerran jouduin myöntämään, että olen katsonut hänen tekstiviestinsä. Mitä teen?
Pliis unohtakaa viestit siitä ettei saa lukea toisten posteja jne. Käytämme samoja koneita ja aika usein toistemme kännyköitäkin ihan luvan kanssa, joten ei ole kovin vaikea ollut huomata jos tältä naiselta on taas tullut viestiä.
Kommentit (24)
kypsyy ja kehittyy??? Yön yli työreissuja..? Just. Olen pahoillani ap, mutta sinua pidetään nyt kynnysmattona ja sallit sen itse. Nosta kissa pöydälle, vaikka kuinka pelottaa. Minä soittaisin myös sille työkaverille ja pyytäisin häntä lopettamaan viestittelyn, koska se häiritsee perhe-elämäänne. Jos kyseessä on harmiton kaveruus naisen puolelta (mitä epäilen tuon kissimirrimeilin jälkeen), niin hän ehkä pitää sinua vähän hulluna, mutta lopettaa epäsopivan tiuhan viestittelyn. Ja jos ei ole puhtaat jauhot pussissa, huomannet sen miehesi ja naisen reaktioista...
Kaikki nuo asiat kuuluvat ihan normaaliin kaveruuteen. Hälytyskellojasi ei minusta nyt soita miehen toiminta sinänsä vaan se, että toinen osapuoli on naispuolinen. Jos miehesi henkilöhistoriassa ystävien ja kavereiden sukupuoli ei ole aiemmin ollut mikään juttu (eli miehelle on ennenkin ollut naispuolisia ystäviä), tuossa ei ole mitään kummallista. Ihan normaalia toimintaa. Toki jos miehelläsi ei ole koskaan ennen ollut naispuolisia ystäviä ja hän kuuluu siihen ihmistyyppiin, jonka mielestä sukupupuolet ystävystyvät vain keskenään ja vastakkainen sukupuoli on olemassa vain parisuhteita tai seksiä varten, tuo on outoa.
Tähän mennessä miehesi on
- jakanut kollegansa kanssa musiikki-, elokuva ja blogimieltymyksiään
- kirjoitellut tekstiviestejä ja sähköposteja "tiuhaan" (Mikä muuten on tiuhaan? Kerran viikossa? Monta kertaa viikossa? Päivittäin? Monta kertaa päivässä?)
Onko mies tehnyt näitä asioita intensiteetillä tai hartaudella, jota pitäisi outona tai parhaan ystävän löytymisenä myöhäisellä iällä, jos toinen osapuoli olisi mies? Eli onko kyse siitä, mitä mies tekee vai siitä, että hän tekee sen naisen kanssa? Naiset ja miehet ystävystyvät keskenään samalla kaavalla kuin naiset ja naiset tai miehet ja miehet, yleensä nimenomaan sen vuoksi, että pitävät toisistaan. Huomion osoittaminen ja yhteydenpito on sen merkki, että tullaan juttuun, mutta se ei automaattisesti tarkoita ihastusta tai muuta eroottissävyistä kiinnostusta. Tietty uutuudenviehätys kuuluu myös uusiin ystävyyssuhteisiin ("hei, tämähän oli hyvä tyyppi, voisi olla yhteyksissä jne").Omaa alaa sivuavan blogilistan jakaminen on minusta erittäin luonteva (ehkä jopa se luontevin) tapa ystävystyä kollegan kanssa. Blogilistan luonteva jatke (etenkin jos osa blogeista sivusi populaarikulttuuria) taas on elokuva-, kirja- tai musalista. Tekstarit, facebook ja sähköposti taas ovat luontevia tapoja pitää yhteyttä tuoreeseen työtuttavuuteen. Soittaminen olisi intiimimpää. Puolison tapaamista/esittelyä taas on vaikea tehdä luontevasti, jos tuttavuus on tuore ja vaimo/mies ja ystävä eivät liiku samoissa ympyröissä. Jos ei olla toveruudessa siinä "avaudumme perheelämästämme/parisuhteestamme/henkilökohtaisista asioistamme" -vaiheessa (tai edes menossa siihen), vaimon/miehen tapaamisen järjestämiseen ei ole oikeastaan mitään järkevää syytä, joka ei tuottaisi äärimmäisen kiusallista kahvihetkeä, koska sitä ei oikein voi perustella muulla kuin puolison mustasukkaisuudella, ja kaikki tilanteessa tiedotavat sen. Toki kun on tunnettu pidempään, on ihan luontevaa kutsua kaveri esimerkiksi kylään tapaamaan puolisoa.
Oikeastaan ainoa ei-kiusallinen tarkoituksellinen tapa esitellä puoliso uudelle tuttavuudelle ystävyyssuhteen alkuvaiheessa on kutsua kaveri juhliin/illanviettoon, joihin osallistuu enemmänkin tuttuja.
Totta kai on mahdollista, että miehesi ja nainen ovat ihastuneita toisiinsa ja/tai suhteessa keskenään. Kertomasi ei kuitenkaan viittaa tähän millään tavalla sen enempää kuin siihen, että miehesi ja nainen tajusivat työpaikalla tulevansa hyvin toimeen keskenään ja ystävystyivät.
Miehellä ei ole naispuolisia ystäviä. Pari kaveria, ja niihinkin on sanonut olleensa ihastunut ennen kuin aloimme seurustella.
Niin tuntuu todella tyhmältä. Voi vittu.
Kysy mieheltasi taman naisen poikaystavasta/aviomiehesta (vaikka tietaisit ettei sellaista olekaan), ja kysy milloin he voisivat tulla kahville. Samalla voit sanoa etta sinusta avioparien kaverit ovat molempien kavereita ja olisi kiva tutustua.
Jaita hattuun! Mutta ole silti tarkkana!