Jos saat Tiimari-joulukortin, jossa on valmiiksi " Hyvaa joulua ja onnellista Uutta vuotta" -teksti, ja tekstin vain alla toivottajan nimi, mita ajatuksia se sinussa herattaa?
Kommentit (71)
kuin menetän hermoni askarrellessa tuotoksia, jotka taidoillani yltävät suurin piirtein päiväkerho-tasolle. Ei kiitos!
On se nyt jumankauta kumma että joulukorttien lähettämisestäkin pitää tehdä " välineurheilua" !!!! Eikö se riitä että ylipäätänsä joku sua muistaa? Ole edes siitä onnellinen!!!
Tiimarin korteilla vois pyyhkiä pyllyä. Eniten arvostan itse tehtyjä kortteja, vaikka niissä sitten poseerais lähettäjän lapset. Joku täällä sellaisia kovasti kritisoi. Tiimarin korttien lähettäjä kertoo itsestään sen, että hänellä ei ole makua, ei tyylitajua, ei viitseliäisyyttä, on laiska ja lisäksi pihi.
[/quote]
itse kun en ole vielä koskaan viitsinyt.
ehkä jälkikäteen siten enempi tiiraa millaisia ne nyt sitten oli ne saadut kortit...kun olen korttihullu...
Mitäs sanotte, me ei koskaan olla lähetetty yhtään minkäänlaista joulukorttia! Ja vielä ollaan väleissä ystävien ja sukulaisten kanssa.
Ilahdun ja hämmästyn jokaisesta minkälaisesta tahansa joulukortista, jonka saamme. Että joku jaksaakin nähdä vaivaa. Nimi koritssa olisi kiva juttu. Meillekin on tullut näitä nimettömiä.
Itse olen aina lähettänyt tonttukuvan lapsesta enkä ole ajatellut että joku ei voisi sitä sietää...kerrotko vähän perusteluja?? Tai joku muukin joka ei kuvia voi sietää.
Joka vuosi nimittäin asiasta on keskusteltu.
Minun mielestä on kiva, kun joku meille kortin lähettää. Mutta Tiimarin kortti voi olla minkä näköinen vain, ei tule paljon kuvaa katsottua.
T:Kerran vuodessa askarteleva äiti
Ne ovat jotenkin samaa satsia, kuin Sotkan kalusteet ja " Cittarin" vaatteet sekä Pierre Cavallon neuleet.
Vierailija:
Itse olen aina lähettänyt tonttukuvan lapsesta enkä ole ajatellut että joku ei voisi sitä sietää...kerrotko vähän perusteluja?? Tai joku muukin joka ei kuvia voi sietää.
kuin istua keittiön pöydän ääressä 20 halpiskortin kanssa, ja kirjoittaa vain äkkiä nimet alle, laittaa osoitteet muistiosta ja läväyttää postiin, koska on pakko " kun nekin aina lähettää" . Ei siinä ole mitään ajatusta. Vaikka valmis joulukortti olis nättikin, se on tosi tylsä jos siinä on toivotus valmiina.
Jokainen niistä ajatuksella valittu ja mietitty minkä kortin kenellekin laittaisi. Kun eräältä tuttavalta tuli haukut siitä että laitan halpiskortteja hänelle ja hän tekee ainaitse kortit jne jne jne (artesaaniopiskelija), niin en sitten sen jälkeen laittanut hänelle edes sitä tiimarikorttia...
samoin tulee lähettyä molempia. Toisena jouluna kaikki on itse tehty ja toisena kaikki tiimarista. Riippuu vähän kulloisenkin joulun alusajan muusta ohjelmistosta....
koska kortit lentää roskiin joulun jälkeen - meillä ainakin. Muutenhan joutuisi säästelemään kilokaupalla paperi tavaraa...
Kortti kuin kortti ok, kiva plussa on jos lähettäjä kirjoittaa muutakin kuin nimensä. :) Pääasia että muistetaan.
Lasten tylsät tonttulakkikuvat on kamalimpia. Ymmärrän, että mummeille lähetetään sellaiset. mutta että kavereille ja tutuille, huh huh. Mekin ollaan saatu serkuilta jne " kaukaisilta" lasten kuvia joulukortteina... Eikä tehdä samaa virhettä. Aika harva niitä haluaa.
Invalidiliiton kortit on myös meille ilmaisia. En halua maksaa niistä, koska ne " tuputetaan" pakolla, eli lähetetään kotiin pyytämättä. Mutten myöskään heitä niitä roskiin, se olisi tuhlausta. Joskus leikkelen niistä pakettikortteja tms. Jos haluan tukea jotakin liittoa, teen sen oma-aloitteisesti.
Sillai.
Ja tykkään myös enemmän, jos saan itse tehtyjä kortteja. Niistä ainakin näkee, että on nähty vaivaa ja halutaan OIKEASTI muistaa :) Tosin, ymmärtäisin kyllä jos kiireinen perheenäiti laittais mulle sellasen valmiskortin.
varsinkaan jos lasta/lapsia ei näe tarpeeksi usein. En minäkään ymmärrä että pitää tonttuasu kuva varten ostaa, tonttulakki riittää.
Jos on läheinen ihminen, niin lapsen kuvia on kiva saada. Ne voi lähettää tavallisina kuvina kirjekuoressa. Ei joulukorttina. Eikä välttämättä jouluna...
Joulukortit heitän roskiin joulun jälkeen. Käsintehdyt ja tiimarista ostetut, kaikki. Tärkeintä on mielestäni se, mitä korttiin kirjoitetaan, saa olla halpa korttikin.
En osaa edes askarrella mitään siedettävää.
Kyllä n. 30 kortin kirjoittaminen ihan kiitettävästi aikaa vie, kaivelet osoitteet esille ja jokaiseeen allekirjoitukset päälle plus postimerkit. Minulla ei ole aikaa ruveta juoksemaan missään askarteluliikkeissä etsimässä huopia ja kartonkeja, sillä päivät käyn töissä.
Lapsikorttien suhteen olen vähän varovainen, kun niin moni on haukkunutkin niitä, joten en lähetä. Miksi joku haluaisi kuvan juuri meidän ipanasta? Viime jouluna laitoin kortit kuoriin ja osalle erillisen kuvan lapsesta.
Vai säästeleekö moni?
Meillä roskikseen.
pääasia että muisti meitä ja kiitos kortista!
Vai pitäiskikö joka joulu itse hikoilla kortit jollain hileillä ja huopatontuilla että se olisi jotenkin arvokas ja mieluinen vastaanottajalle?
Juolahtaako korttien arvostelijoille ikinä mieleen, että lähettäjällä voi olla sellainen elämäntilanne, että ei jouda askartelukerhoon??? Aika paskantärkeitä nipottajia nämä arvostelijat.
Minä makasin yhden marras-joulukuun sairaalassa vuodelevossa, ei siinä voinut mitään piperrellä, haha. Oli kiva saada edes se Tiimarin kortti sinne sairaalaan!