G: Sopiva rahalahja ylioppilaalle?

ajankohtainen taas. paljonko lahjaksi tuttavien lapsille ja mennäänkö juhliin sitten tyhjin käsin kun raha on pantu tilille? auttakaa, en ole vuosiin ollut yo-juhlissa.

Rahatehdottomasti kirjeessä setelinä :) kukat ovat hyvä lahja myös! Ja astiat! On totta että rahalahjana 20 e kuulostaa pieneltä mutta se on suhteellista. Kummeille ja läheisille itse antaisin 50 e mutta en odottaisi tutuilta tai tuttujen tutuilta noin suurta summaa..:)

[quote author="Vierailija" time="30.05.2012 klo 15:43"]

En ole itse mikään suurituloinen, mutta aion kyllä antaa kummitytölle 150 euroa. Minusta satanen on ihan minimi vähänkään tutummalle.

[/quote]

eli markka-aikana oli normia antaa ylioppilaalle 600-700 markkaa?

miksi seteleinä?

Itse sain aikoinani serkkuni perheeltä (serkku siis minua 13 vuotta vanhempi, eli ihan oli jo hyvissä töissä) 20 euroa, enkä vielä yhdeksänkään vuoden jälkeen ole unohtanut, että oli aika säälittävä summa.

Minä sain aikoinaan verrattain vähän rahaa yo-lahjaksi, enkä sitä edes odottanut.

rahan antamisesta on tullut nykyään ihan hullua ja summat pitäisivät olla isoja.

Sukulaistytölle, jota en ole nähnyt 10 vuoteen, ajattelin lähettää 20€, olen juhliin kutsuttu, mutta en pääse paikalle.

Jos tämä raha ei kelpaa, niin voihan sillä setelillä vaikka pyyhkiä takapuolensa sitten!

Mitä siitä murehditte, jos summa on lahjansaajaperheen mielestä pieni, heidän oma murheensa!

Itse sain ylioppilasjuhlissani läheisimmiltäkin sukulaisilta muutamia kymppejä. Suurimman summan antoi kuitenkin puolituttu naapuri, 200 euroa. En siis vähättele pienempiäkään summia, mulla nyt on vaan köyhiä sukulaisia. Se antakoon enemmän, kenellä on siihen varaa ja halua.

Miksi lahjan antamisesta tehdään näin vaikeaa? Antakaa ilolla ja ottakaa vastaan ilolla, oli se sitten 20e tai 200e!

Muistatte varmaan Raamatun vertauksen leskestä, joka antoi lahjaksi muutaman roposen, viimeiset rahansa. Opetuslapset katsoivat häntä pitkin nenänvartta, kun hän antoi niin vähän. Vain Jeesus tiesi lesken antaneen vähästään kaiken ja arvosti hänen lahjansa kaikkein korkeimmalle. Opettakaa siis ylioppilaanne olemaan kiitollisia kaikista lahjoistaan.

En kehtaa antaa alle 50 eu. Varsinkin kun tietävät mun taloudellisen tilanteen. 

Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan....

Me viedään stanen miehen siskon lapsenlapselle, jonka olemme nähneet kaikkiaan 4 kertaa tähän mennessä. Eikä meitä haittaisi viedä viittäkymppiäkään ja tuskin vastaanottajaa tai muutakaan perhettä, mutta kun voidaan niin mikäs siinä, tarpeeseen se on sekin satanen kun tuore ylioppilas kotoaan opiskelemaan lähtee.

40-60 euroa minusta.

Kummilapselle 100 e, muille 50 e.

Ei minnekään kultasepänliikkeeseen lahjakorttia vaan rahaa ilman ehtoa. Alle 50 eu en kehtaa antaa. 

50-70€

En muista mitä keneltäkin sain. 50-200 mk. Satanen taisi olla tavallinen summa.

Kauhean paljon ihmiset antoi rahaa. olihan se yllättävää. Kummeilta sain symbolisen lahjan.

Rippilahjaksi tuli järjetön määrä halpoja hopeakoruja. Niitä en ainakaan suosittele.

Lahjakortti olisi ollut kivempi.

Jokainen antaa mitä tahtoo ja mihin on varaa.

Lahja on lahja, ei pääsymaksu.

Mutta silloin kun käytiin valokuvaamossa, kuvat oli kalliita. Niitä jaeltiin harkiten.

Ei ole hyvä tapa antaa määrältään niin pientä lahjakorttia johonkin tiettyyn liikkeeseen, että sillä ei saa  mitään ilman että lahjan saaja laittaa omaa rahaa lisäksi. Eli 20 € on ok kirjakauppaan, mutta esimerkiksi elektroniikkaliikkeessä tai kultasepänliikkeessä voi olla vähänlaisesti ostettavaa.

Olen antanut joka kerta samalla periaatteella: 10 euroa per laudatur. Turha sitä rahaa on ansaitsematta jakaa.

Tuo tulee halvaksi jos on tyhmiä ylioppilaita tuttavapiirissä.

Ajattelin laittaa 20e. Aika moni on sanonut, ettei kehtaisi laittaa alle 50e. Miksi ei?!

Minusta 20e on kuitenkin jo iso summa. Ja ylioppilas kuitenkin saa rahalahjoja useammalta taholta, jotka sitten muodostavat yhteisesti hurjan ison summan. 

Itse olen antanut kahden tuttavani lapsille 200e ja kummitytölleni 500e.