vastasyntynyt - onko mulla oikeus määrätä tässä asiassa?

Mulla oli samaalla tavalla raskas synnytys. Oli raskasta kun appivanhemmat tulivat heti kotiutumisen jälkeen meille moneksi tunniksi. En,pystynyt edes istumaan ja olin pahan baby bluesin vallassa eli koko ajan itketti. Join kahvit seisaaltaan ja sitten makasin sängyllä itkemässä ja kuuntelin miten vauva huutaa anopin sylissä. Ne olivat elämäni pisimmät runnit. (Ei vauva koko aikaa huutanut, sain imetyksen varjolla hänet omaan syliini rauhoittumaan.)

Toki oli kiva että appivanhemmat tulivat matkan päästä meitä katsomaan mutta vähän myöhemmin olisi ollut parempi. He ovat kuitenkin järki--ihmisiä ja ovat tulleet lapsellemme läheisiksi vaikka ekoina viikkoina tapasivat vain kerran.

Olen ajatellut puhua tästä äidilleni jos veljeni joskus saa lapsen. Sitä on ehkä vuosikymmenten jälkeen vaikea muistaa miten herkkä ja haavoittuvainen juuri äidiksi tullut nainen voi olla.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:14"]

Meillä miniä teki juuri noin kuin ap nyt kaavailee. Vauvaa ei saanut tulla katsomaan kuukauteen, pojan (vauvan isän) lähettämistä kuvista katsottiin, että tuommoinen se nyt on.

Kyllä se loukkasi enkä ole viiteen vuoteen tuohon lapseen oikein mitään suhdetta luonut. Alusta asti se oli jotenkin tehty miniän sukua varten, koska sieltä on lapselle pyydetty hoitajat ja siellä kyläillään. Minä kelpaan vain silloin, jos toinen isoäiti ei ehdi. Joka kerta olen kieltäytynyt, koska soitto on voinut tulla aamulla, että heillä lähtö puoliltapäivin häihin eikä lapsella hoitopaikkaa. En minä rupea elämääni muuttamaan sen takia, että käskytetään hoitajaksi.

Tyttären lasten kanssa olen läheinen, vaikka siellä onkin alusta asti mummous jaettu toisen isoäidin kanssa. Sovussa on joskus kumpikin mummo ollut samaan aikaan kahta lasta hoitamassa ja tehtiinpä me "mummoparina" näitten lasten kanssa yhteinen sisävesireissukin. Enemmän annan lahjojakin näille tyttären lapsille, koska heidät tunnen ja tiedän.

[/quote]

Mitä ihmettä? Katkaisit välit lapsenlapseesi kokonaan kun et päässyt kyläilemaan ensimmäisten viikkojen aikana?!!! Aivan uskomattoman itsekkäältä kuulostaa. Surettaa lastenlastesi puolesta. :( Toivottavasti toinen mummo on sitten sitäkin rakkaampi ja ihanampi.

Kuulostaa siltä että mummot kiristävät poikiensa perhettä: päästätte katsomaan tai katkaistaan välit lapsenlapseen. Aika kovilla ammutaan, sanoisin. Kannattaako ihan oikeasti tuollaisen takia sulkea lapsenlapsi elämästä!? Ja tuo lahjojen antaminen. Hykerteletkö tyytyväisenä kun annat lahjoja tyttäresi lapsille, että tässäpä nyt samalla rankaisen poikani lapsia?

Voit olla varma ettei lapsenlapsia ole tehty miniän sukua varten. Ihan omaa perhettä varten ne on tehty. Mukavat sukulaiset ovat sitten kiva lisä "laajennettuna perheenä".

Pystyisitkö vielä jotenkin parantamaan välejä poikasi perheeseen? Ehkä ei ole liian myöhäistä.

[/quote]

Miksi niitä pitää parantaa? Eihän ne poika ja miniäkään mitään välejä halua vaan ilmaisen hoitopaikan. Enkä minä tyttären lapsille lahjoja ostaessani mieti, että tätäkään ei se pojan lapsi saa. Ei sitä lasta oikeastaan ole olemassakaan samalla tavalla rakkaasti kuin tytön lapsia, joita on alusta asti saanut liekutella isoäitinä.

Onhan sillä pojan lapsella se toinen isoäiti, joka joskus kaupassa tavatessa valittaa, miten raskasta on, kun joka viikonloppu täytyy jotain lapsenlasta hoitaa ja lomat pitää sen mukaan, koska nuorilla on lomansa. Nytkin on koko heinäkuun ollut hoitamassa lapsenlapsia, kun päiväkodit suljettuna. Minä olen onnekkaana saanut reissata ja nauttia Suomen suvesta. Soittihan se poika, että ensi viikonksi tarvitaan hoitajaa, kun toinen isoäiti palaa töihin, mutta kun minä jo lupasin lähteä tyttären perheen kanssa Tukholmaan, niin en nyt jouda.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Miksi anopin mielihalut ja tarpeet pitää asettaa lapsen syntyessä äidin ja vauvan mielihalujen ja tarpeiden edelle? En tajua. Entä ovatko appivanhemmat tosiaan useinkin niin lapsellisia ja kaunaisia että katkaisevat välit lapsenlapseen, jos eivät pääse kyläilemään mielensä mukaan äidin lapsivuodeaikana?

[/quote]

Mitkä ihmeen mielihalut?

Kun poika perustaa perheen, alkaa palstalla huuto, että "napanuora täytyy katkaista" eli vaimo menee aina äidin edelle, kaikessa. Mutta sama pitäisi olla toisinkinpäin eli naisen tulee ymmärtää, että parisuhteessa heillä on kaksi "tasavahvaa anoppia", joista ei toista enää aseteta etusijalle biologisen sukulaisuuden kanssa.

Jos ei äidille kelpaa avuksi kuin oma äiti, kannattaa miehen nostaa kytkintä viimeistään tässä vaiheessa, koska tuollainen vaimo ei ole irtautunut äitinsä talutusnuorasta vaan kulkee siinä ikuisesti. Liitossa on aina kolme eli mies, nainen ja naisen äiti.

[/quote]

Miksei äiti saisi päättää kuka häntä auttaa? Ei se, että äiti antaa jonkun auttaa, ole mikään palkinto josta pitää kisata. Avun tarvitsija pyytää apua siltä jonka katsoo sopivimmaksi ja mieluisimmaksi itseään auttamaan.

Myöhemmässä vaiheessa kun äiti ei ole se pääasiallinen avuntarvitsija, voi mieskin pyytää perheelleen apua jos sellainen tilanne eteen tulee. Silloin miehestä olisi varmaan mukavaa jos saisi apua omilta vanhemmiltaan. Se on sitten eri tarina jos tässäkin vaiheessa lasten äiti on sitä mieltä ettei miehen vanhemmista ole avunantajiksi - tai miehen vanhemmat ovat katkaisseet välit poikaansa ja lapsenlapsiinsa. 

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:14"]

Meillä miniä teki juuri noin kuin ap nyt kaavailee. Vauvaa ei saanut tulla katsomaan kuukauteen, pojan (vauvan isän) lähettämistä kuvista katsottiin, että tuommoinen se nyt on.

Kyllä se loukkasi enkä ole viiteen vuoteen tuohon lapseen oikein mitään suhdetta luonut. Alusta asti se oli jotenkin tehty miniän sukua varten, koska sieltä on lapselle pyydetty hoitajat ja siellä kyläillään. Minä kelpaan vain silloin, jos toinen isoäiti ei ehdi. Joka kerta olen kieltäytynyt, koska soitto on voinut tulla aamulla, että heillä lähtö puoliltapäivin häihin eikä lapsella hoitopaikkaa. En minä rupea elämääni muuttamaan sen takia, että käskytetään hoitajaksi.

Tyttären lasten kanssa olen läheinen, vaikka siellä onkin alusta asti mummous jaettu toisen isoäidin kanssa. Sovussa on joskus kumpikin mummo ollut samaan aikaan kahta lasta hoitamassa ja tehtiinpä me "mummoparina" näitten lasten kanssa yhteinen sisävesireissukin. Enemmän annan lahjojakin näille tyttären lapsille, koska heidät tunnen ja tiedän.

[/quote]

Mitä ihmettä? Katkaisit välit lapsenlapseesi kokonaan kun et päässyt kyläilemaan ensimmäisten viikkojen aikana?!!! Aivan uskomattoman itsekkäältä kuulostaa. Surettaa lastenlastesi puolesta. :( Toivottavasti toinen mummo on sitten sitäkin rakkaampi ja ihanampi.

Kuulostaa siltä että mummot kiristävät poikiensa perhettä: päästätte katsomaan tai katkaistaan välit lapsenlapseen. Aika kovilla ammutaan, sanoisin. Kannattaako ihan oikeasti tuollaisen takia sulkea lapsenlapsi elämästä!? Ja tuo lahjojen antaminen. Hykerteletkö tyytyväisenä kun annat lahjoja tyttäresi lapsille, että tässäpä nyt samalla rankaisen poikani lapsia?

Voit olla varma ettei lapsenlapsia ole tehty miniän sukua varten. Ihan omaa perhettä varten ne on tehty. Mukavat sukulaiset ovat sitten kiva lisä "laajennettuna perheenä".

Pystyisitkö vielä jotenkin parantamaan välejä poikasi perheeseen? Ehkä ei ole liian myöhäistä.

[/quote]

Miksi niitä pitää parantaa? Eihän ne poika ja miniäkään mitään välejä halua vaan ilmaisen hoitopaikan. Enkä minä tyttären lapsille lahjoja ostaessani mieti, että tätäkään ei se pojan lapsi saa. Ei sitä lasta oikeastaan ole olemassakaan samalla tavalla rakkaasti kuin tytön lapsia, joita on alusta asti saanut liekutella isoäitinä.

Onhan sillä pojan lapsella se toinen isoäiti, joka joskus kaupassa tavatessa valittaa, miten raskasta on, kun joka viikonloppu täytyy jotain lapsenlasta hoitaa ja lomat pitää sen mukaan, koska nuorilla on lomansa. Nytkin on koko heinäkuun ollut hoitamassa lapsenlapsia, kun päiväkodit suljettuna. Minä olen onnekkaana saanut reissata ja nauttia Suomen suvesta. Soittihan se poika, että ensi viikonksi tarvitaan hoitajaa, kun toinen isoäiti palaa töihin, mutta kun minä jo lupasin lähteä tyttären perheen kanssa Tukholmaan, niin en nyt jouda.

[/quote]

Sinustahan se on kiinni, ei tarvitse parantaa välejä jos ei siltä tunnu. Taidat tosiaan nauttia tilanteesta ihan tällaisenaan.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Miksi anopin mielihalut ja tarpeet pitää asettaa lapsen syntyessä äidin ja vauvan mielihalujen ja tarpeiden edelle? En tajua. Entä ovatko appivanhemmat tosiaan useinkin niin lapsellisia ja kaunaisia että katkaisevat välit lapsenlapseen, jos eivät pääse kyläilemään mielensä mukaan äidin lapsivuodeaikana?

[/quote]

Mitkä ihmeen mielihalut?

Kun poika perustaa perheen, alkaa palstalla huuto, että "napanuora täytyy katkaista" eli vaimo menee aina äidin edelle, kaikessa. Mutta sama pitäisi olla toisinkinpäin eli naisen tulee ymmärtää, että parisuhteessa heillä on kaksi "tasavahvaa anoppia", joista ei toista enää aseteta etusijalle biologisen sukulaisuuden kanssa.

Jos ei äidille kelpaa avuksi kuin oma äiti, kannattaa miehen nostaa kytkintä viimeistään tässä vaiheessa, koska tuollainen vaimo ei ole irtautunut äitinsä talutusnuorasta vaan kulkee siinä ikuisesti. Liitossa on aina kolme eli mies, nainen ja naisen äiti.

[/quote]

Miksei äiti saisi päättää kuka häntä auttaa? Ei se, että äiti antaa jonkun auttaa, ole mikään palkinto josta pitää kisata. Avun tarvitsija pyytää apua siltä jonka katsoo sopivimmaksi ja mieluisimmaksi itseään auttamaan.

Myöhemmässä vaiheessa kun äiti ei ole se pääasiallinen avuntarvitsija, voi mieskin pyytää perheelleen apua jos sellainen tilanne eteen tulee. Silloin miehestä olisi varmaan mukavaa jos saisi apua omilta vanhemmiltaan. Se on sitten eri tarina jos tässäkin vaiheessa lasten äiti on sitä mieltä ettei miehen vanhemmista ole avunantajiksi - tai miehen vanhemmat ovat katkaisseet välit poikaansa ja lapsenlapsiinsa. 

[/quote]

Totta kai äiti saa päättää, kuka häntä auttaa.

Mutta ihan samalla tavalla isän vanhemmat saavat päättää, antavatko he perheelle apua vai ei, jos heidät on lapsen synnyttyä sysätty syrjään. Kyllä se lapsenlapsen syntymä on iso juttu myös isovanhemmille, ja jos heille tehdään selväksi, että meille ei nyt tule muut kuin äidin sukulaiset, niin se muistetaan pitkään ja syystä.

Miksi äidin suvun bakteerikanta on sellainen, ettei siitä tule ongelmia vastustuskyvyttömälle lapselle? Ja isän suvun sellainen, että siltä puolelta sovi kenenkään tulla lähellekään vauvaa.

Ei isoäitien tarvitse lapsenvahdeiksi ryhtyä. Tuo edellinenkin isoäiti näyttää kelpaavan vain lapsenvahdiksi. Ei muuten.

Me unohdettiin aikanaan kutsua appi ja anoppi ristiäisiin. Niitä puuhattiin yhdessä suvun kanssa ja jotenkin oletettiin, että "kaikkihan tämän tietää". Vasta kun kastetilaisuudessa odoteltiin miehen sukua paikalle niin tajuttiin, että kukaan ei huomannut heille kertoa päivää ja aikaa.

Anoppi ei ole antanut tätä anteeksi, vaikka olen useaan kertaan pyytänyt. Olen yrittänyt selittää hormonimyrskyä ja vaikka mitä, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Heille oli sanottu, että älkää tulko kotiin vauvaa katsomaan, me kutsutaan sitten ristiäisiin, kun ne pidetään kuukauden kuluttua. Eniten harmittaa, että siinä meni samalla miehen välit isänsä kanssa.

Esikoisensa vasta synnyttäneellä nuorella äidillä on ihan riittävästi miettimistä muissa asioissa. On todella väärin, jos hänen vastuulleen laitetaan tällaisesta stressaaminen ja suunnilleen kuin vauvan tuleva perinnönjako olisi tästä kiinni ja hänen vastuullaan, jos anoppi kokee jäävänsä syrjään.

Kyllä fiksun anopin pitäisi ymmärtää, että isän äiti on aina vähän kakkosmummi siihen äidin äitiin verrattuna. Niin se vain on, on aina ollut ja tulee aina olemaan, koska oma äiti on vauvan äidille luontevampi ja läheisempi auttaja kuin puolison äiti, johon on vasta aikuisena tutustuttu. Poikkeustilanteita tietysti on, kuten äidinäidin omat ongelmat tai jos häntä ei ole tai jos välimatkat ovat poikkeuksellisen pitkiä ja isän äiti asuu naapurissa.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:29"]

Minä ja verinen torsoni ja maitoa suihkuavat tissit ja imetyshormooni. Toosa pullistuen makasn vittu levällään kuin mehiläiskuningatar, kun olenhan tehnyt superteon ja pungertanut vitustani kakaran

Luojan kiitos olen vela, ettei ikinä tarvitse tuollaiseksi tulla

[/quote]

Sinä taidat todella vihata kehoasi ja kaikkea naisen kehollisuuteen liittyvää. Ei ihmekään, ettet ole halunnut mitään siihen liittyvää kokea. Kuka sinut sellaiseksi opetti?

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:20"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Miksi anopin mielihalut ja tarpeet pitää asettaa lapsen syntyessä äidin ja vauvan mielihalujen ja tarpeiden edelle? En tajua. Entä ovatko appivanhemmat tosiaan useinkin niin lapsellisia ja kaunaisia että katkaisevat välit lapsenlapseen, jos eivät pääse kyläilemään mielensä mukaan äidin lapsivuodeaikana?

[/quote]

Mitkä ihmeen mielihalut?

Kun poika perustaa perheen, alkaa palstalla huuto, että "napanuora täytyy katkaista" eli vaimo menee aina äidin edelle, kaikessa. Mutta sama pitäisi olla toisinkinpäin eli naisen tulee ymmärtää, että parisuhteessa heillä on kaksi "tasavahvaa anoppia", joista ei toista enää aseteta etusijalle biologisen sukulaisuuden kanssa.

Jos ei äidille kelpaa avuksi kuin oma äiti, kannattaa miehen nostaa kytkintä viimeistään tässä vaiheessa, koska tuollainen vaimo ei ole irtautunut äitinsä talutusnuorasta vaan kulkee siinä ikuisesti. Liitossa on aina kolme eli mies, nainen ja naisen äiti.

[/quote]

Miksei äiti saisi päättää kuka häntä auttaa? Ei se, että äiti antaa jonkun auttaa, ole mikään palkinto josta pitää kisata. Avun tarvitsija pyytää apua siltä jonka katsoo sopivimmaksi ja mieluisimmaksi itseään auttamaan.

Myöhemmässä vaiheessa kun äiti ei ole se pääasiallinen avuntarvitsija, voi mieskin pyytää perheelleen apua jos sellainen tilanne eteen tulee. Silloin miehestä olisi varmaan mukavaa jos saisi apua omilta vanhemmiltaan. Se on sitten eri tarina jos tässäkin vaiheessa lasten äiti on sitä mieltä ettei miehen vanhemmista ole avunantajiksi - tai miehen vanhemmat ovat katkaisseet välit poikaansa ja lapsenlapsiinsa. 

[/quote]

Totta kai äiti saa päättää, kuka häntä auttaa.

Mutta ihan samalla tavalla isän vanhemmat saavat päättää, antavatko he perheelle apua vai ei, jos heidät on lapsen synnyttyä sysätty syrjään. Kyllä se lapsenlapsen syntymä on iso juttu myös isovanhemmille, ja jos heille tehdään selväksi, että meille ei nyt tule muut kuin äidin sukulaiset, niin se muistetaan pitkään ja syystä.

Miksi äidin suvun bakteerikanta on sellainen, ettei siitä tule ongelmia vastustuskyvyttömälle lapselle? Ja isän suvun sellainen, että siltä puolelta sovi kenenkään tulla lähellekään vauvaa.

[/quote]

Sinun mielestäsi on siis ihan o.k. ja normaalia että isovanhemmat suuttuvat eliniäkseen siitä että ettei heitä päästetä vierailemaan vauvan ensimmäisina elinviikkoina mielensä mukaan? Eipä siinä sitten mitään. Minusta taas on kohtuutonta kiristää tuollaisella.

Äidille ja lapselle on parasta että he voivat levätä ja äiti päättää itse missä vaiheessa on valmis ottamaan vastaan muitakin vieraita kuin ne ihan kaikkein tutuimmat ja läheisimmät. Itse soisin tuoreelle äidille palautumisaikaa ja muutenkin aikaa olla rauhassa vauvan kanssa. Heidän tarpeensa menevät omien halujeni edelle.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:07"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Miksi anopin mielihalut ja tarpeet pitää asettaa lapsen syntyessä äidin ja vauvan mielihalujen ja tarpeiden edelle? En tajua. Entä ovatko appivanhemmat tosiaan useinkin niin lapsellisia ja kaunaisia että katkaisevat välit lapsenlapseen, jos eivät pääse kyläilemään mielensä mukaan äidin lapsivuodeaikana?

[/quote]

Mitkä ihmeen mielihalut?

Kun poika perustaa perheen, alkaa palstalla huuto, että "napanuora täytyy katkaista" eli vaimo menee aina äidin edelle, kaikessa. Mutta sama pitäisi olla toisinkinpäin eli naisen tulee ymmärtää, että parisuhteessa heillä on kaksi "tasavahvaa anoppia", joista ei toista enää aseteta etusijalle biologisen sukulaisuuden kanssa.

Jos ei äidille kelpaa avuksi kuin oma äiti, kannattaa miehen nostaa kytkintä viimeistään tässä vaiheessa, koska tuollainen vaimo ei ole irtautunut äitinsä talutusnuorasta vaan kulkee siinä ikuisesti. Liitossa on aina kolme eli mies, nainen ja naisen äiti.

[/quote]

Ai että kun äiti muutaman ensimmäisen ja herkimmän päivän on auttamassa tutärtään niin se on sitten ikuisessa talutusnuorassa olemista ja anopin lopullista syrjään työntämistä?? :-D:-D

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:57"]

Ymmärrän aloittajaa. Minusta on ollut luontevaa auttaa tytärtäni lspsivuodeaikana, mutta ei miniääni.

[/quote]

Entä jos miniä olisi tarvinnut apuasi ja pyytänyt apuasi, olistiko silloin mennyt avuksi?

Aika pikkumaista käytöstä aikuiselta ihmiseltä olisi katkeriitua, kun ei nähnyt lapsenlastaan ensimmäisinä viikkoina tarpeeksi. Oma menetyksensä, jos sen vuoksi ei halua olla tekemisissä tai luida suhdetta lapsenlapseensa. Tuskin lapsi tuollaista sitiutunutga ja kypsää aikuista elämäänsä esimerkiksi tarttiskaan.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:37"]Aika pikkumaista käytöstä aikuiselta ihmiseltä olisi katkeriitua, kun ei nähnyt lapsenlastaan ensimmäisinä viikkoina tarpeeksi. Oma menetyksensä, jos sen vuoksi ei halua olla tekemisissä tai luida suhdetta lapsenlapseensa. Tuskin lapsi tuollaista sitiutunutga ja kypsää aikuista elämäänsä esimerkiksi tarttiskaan.

[/quote]

siis sitoutunutta.

Luojan kiitos oma äiti on sanonut, että tulee vaikka ovelle vaan käännyttämään ihmisiä (ja tietysti tuo ruokaa samalla), jos mulla on sellanen olo, etten jaksa ketään katsella. Itse on kuulema ensimmäiset kolme kuukautta minun kanssani häätänyt kaikki, jotka ovat tullee koputtelemaan ovelle :D 

Meille syntyy vielä vauva niin, että la on n 6 viikkoa ennen joulua. Anoppi haluaisi meidät jouluksi heille (500 km suunta, kuulema voi lentää), koska mulla ois sit niin helppoa, kun vois vaan olla??! Mä sitten päätin laittaa joulun jäihin; mies voi mennä lapsuudenkotiinsa jos haluaa, mutta vauva on se numero 1 ja meidän pitää saada tutustua toisiimme kunnolla (todennäkösesti mies tulee olemaan samaa mieltä).  

Tsemppiä APlle!! Sinä saat päättää siitä, kuka kotonasi häärää kun totuttelette vauvan kanssa elämään. Jos mies haluaa päättää, niin hän sitten varmaan jää vauvan kanssa kotiin. 

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:32"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:20"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 17:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Miksi anopin mielihalut ja tarpeet pitää asettaa lapsen syntyessä äidin ja vauvan mielihalujen ja tarpeiden edelle? En tajua. Entä ovatko appivanhemmat tosiaan useinkin niin lapsellisia ja kaunaisia että katkaisevat välit lapsenlapseen, jos eivät pääse kyläilemään mielensä mukaan äidin lapsivuodeaikana?

[/quote]

Mitkä ihmeen mielihalut?

Kun poika perustaa perheen, alkaa palstalla huuto, että "napanuora täytyy katkaista" eli vaimo menee aina äidin edelle, kaikessa. Mutta sama pitäisi olla toisinkinpäin eli naisen tulee ymmärtää, että parisuhteessa heillä on kaksi "tasavahvaa anoppia", joista ei toista enää aseteta etusijalle biologisen sukulaisuuden kanssa.

Jos ei äidille kelpaa avuksi kuin oma äiti, kannattaa miehen nostaa kytkintä viimeistään tässä vaiheessa, koska tuollainen vaimo ei ole irtautunut äitinsä talutusnuorasta vaan kulkee siinä ikuisesti. Liitossa on aina kolme eli mies, nainen ja naisen äiti.

[/quote]

Miksei äiti saisi päättää kuka häntä auttaa? Ei se, että äiti antaa jonkun auttaa, ole mikään palkinto josta pitää kisata. Avun tarvitsija pyytää apua siltä jonka katsoo sopivimmaksi ja mieluisimmaksi itseään auttamaan.

Myöhemmässä vaiheessa kun äiti ei ole se pääasiallinen avuntarvitsija, voi mieskin pyytää perheelleen apua jos sellainen tilanne eteen tulee. Silloin miehestä olisi varmaan mukavaa jos saisi apua omilta vanhemmiltaan. Se on sitten eri tarina jos tässäkin vaiheessa lasten äiti on sitä mieltä ettei miehen vanhemmista ole avunantajiksi - tai miehen vanhemmat ovat katkaisseet välit poikaansa ja lapsenlapsiinsa. 

[/quote]

Totta kai äiti saa päättää, kuka häntä auttaa.

Mutta ihan samalla tavalla isän vanhemmat saavat päättää, antavatko he perheelle apua vai ei, jos heidät on lapsen synnyttyä sysätty syrjään. Kyllä se lapsenlapsen syntymä on iso juttu myös isovanhemmille, ja jos heille tehdään selväksi, että meille ei nyt tule muut kuin äidin sukulaiset, niin se muistetaan pitkään ja syystä.

Miksi äidin suvun bakteerikanta on sellainen, ettei siitä tule ongelmia vastustuskyvyttömälle lapselle? Ja isän suvun sellainen, että siltä puolelta sovi kenenkään tulla lähellekään vauvaa.

[/quote]

Sinun mielestäsi on siis ihan o.k. ja normaalia että isovanhemmat suuttuvat eliniäkseen siitä että ettei heitä päästetä vierailemaan vauvan ensimmäisina elinviikkoina mielensä mukaan? Eipä siinä sitten mitään. Minusta taas on kohtuutonta kiristää tuollaisella.

Äidille ja lapselle on parasta että he voivat levätä ja äiti päättää itse missä vaiheessa on valmis ottamaan vastaan muitakin vieraita kuin ne ihan kaikkein tutuimmat ja läheisimmät. Itse soisin tuoreelle äidille palautumisaikaa ja muutenkin aikaa olla rauhassa vauvan kanssa. Heidän tarpeensa menevät omien halujeni edelle.

[/quote]

Ja myöhemmin kannattaa muistaa, että muut ottavat saman asenteen tuoreeseen perheeseen eli koska heillä on ollut oikeus omien mielihalujensa tyydyttämiseen, niin muut voivat tehdä samoin. Kiitos ei, en halua ottaa vauvaa yökylään, vaikka olette väsyneitä, Minä katsokaas asetan omat yöuneni teidän unienne edelle.

Entäs isoisät sitten ja heidän oikeutensa? Kai nyt on jokaiselle annettava neljäsosa siitä isovanhempiajasta? Kai apellakin on jotain oikeuksia autella imettävää äitiä? Ei kai nykyaikana pitäisi olla mitään merkitystä sillä, mitä sukupuolta autteleva isovanhempi on!

Jos mun mies toipuisi isosta operaatiosta, eikä haluaisi sen takia mun vanhempia käymään, ymmärtäisin sen ihan hyvin. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa tajuta? Täytyyhän potilaan saada toipua rauhassa, omilla ehdoillaan, eikä muiden ehtojen mukaan.

Jos mun mies toipuisi isosta operaatiosta, eikä haluaisi sen takia mun vanhempia käymään, ymmärtäisin sen ihan hyvin. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa tajuta? Täytyyhän potilaan saada toipua rauhassa, omilla ehdoillaan, eikä muiden ehtojen mukaan.

Ketjun perusteella appivanhempien tärkein tehtävä on hyppiä polkkaa miniän tahdon mukaan. Vauvaa ei pääse kotiin katsomaan väärän bakteerikannan takia, mutta kun paikalle kutsutaan, on syytä mennä juosten, koska muuten loukkaannutaan.

Luojalle kiitos minulla oli hyvät välit anoppiin. Hän sai tulla alusta alkaen lasta hoitamaan vaikka samaan aikaan äitini kanssa. Minä sain  rauhassa nukkua päiväunia kun tiesin, että kaksi aikanaan lapsensa ihan täyspäisiksi kasvattanutta piti huolta meidän pienestä.

Minusta on turha huutaa jonkun "koko kylä kasvattaa" tai yhteisöllisyyden perään, jos itse ei lapsensa kanssa alusta asti siihen kykene. Jos ei halua kotiin kuin äitinsä, on se OK, mutta ei pidä kuvitella, että siten luo appivanhempiin parhaat mahdolliset välit.