Miehen sisarus menee naimisiin kesällä. Samana päivänä on harrastuksemme vuoden päätapahtuma.

on h a r r a s t u s. Ei kyseessä siis ammattilaiset, ei siis millään muotoa ole tarve tai ilmiselvä syy miksi ei olisi paikalla. Jos olisi tosi tärkeä juttu, niin todellakin olisi otettu huomioon jo päivää valitessa.



Kyllä se olisi sekä loukkaavaa, että asiatonta käytöstä. Vaikka nykymaailmassa ollan jo vapaampia, niin ihan ihmisten hyvinvoinnin vuoksi voitaisiin yrittää pitää kiinni jonkinlaisista käytöstavoista.



Jos kyseessä todellakin on harrastus, eikä leipätyö ja tapahtuma on joka vuosi, niin häät menevät edelle. On syy myös loukkaantua, vaikka tiedän että monet -ne kiltimmät ja kohteliaammat- eivät varmasti asiasta suutu tai välejä laita poikki. Ehkä esittävät "ei se mitään" vaikka satuttaisi kuinka. Mikäli tilanne nyt apn tapauksessa on niin selittelemällä selitetty niiiiin erilaiseksi ettei KETÄÄN miehen sukulaista oikeastaan kiinnosta, niin miksi ihmeessä juhlia muka edes pidetään? Se riittää, että sisaruksen tuleva puoliso tuskin kuuluu tähän hälläväliä-klaaniin, yrittäkäähän käyttäytyä edes hänen takiaan.

Millä perusteella j u h l a n pitäisi muka olla tärkeämpi kuin h a r r a s t u k s e n? Mulle ainakin juhlat, niin omat kuin muidenkin, ovat lähinnä stressin aihe. Harrastukset tavoitteineen henkireikä, jonka avulla jaksan arkea. Monelle harrastus voi olla puoleksi työ tai siitä voi tulla ammatti.



Miksi se, ettei ihan vaan pelkästä omasta tahdostaan halua jättää vauvaansa, joka ihan hyvin pärjäisi hoidossa, hoitajalle on kelvollinen syy jättää aikuisille tarkoitetut häät väliin? Tai se, ettei oo varaa viedä lapsia puuhamaahan, jos rahat menee hääreissuun? Mut harrastus ei? Harrastukseenkin voi esim. joukkuelajeissa tai muissa ryhmäjutuissa (esim. näytelmä, orkesteri, kuoro) liittyä yhteisiä sitoumuksia muita ihmisiä kohtaan - jos yksi jää pois, voi harjoittelu ja paljon vaivaa mennä hukkaan tosi monelta muulta.



Miksi se, että joku sattuu olemaan jonkun sukulainen tarkoittaa että tämä olisi muka jotenkin tärkeä ihminen automaattisesti, vaikka olisi ihan vieras eikä muuten tulisi juuri edes pidettyä yhteyttä tai ei edes erityisemmin viihtyisi hänen kanssaan? Voiko olla mahdoton käsittää, että jollekin vaikka harrastuskaveri, jota näkee monta kertaa viikossa, voi olla aidosti tärkeämpi kuin joku sukulainen, jota näkee kerran kahdessa vuodessa?



Juhlikaa te vaan keskenänne ja nälvikää toisia kaikenmaailman pukeutumiskoodeista ja etiketeistä, ketkä siitä nautitte. Antaisitte meidän muiden olla rauhassa. Eikö juhlien pääidea ole kuitenkin se, että siellä on hauskaa ja ihmiset tulevat sinne mielellään, eivät käytännössä pelkästä velvollisuudentunnosta tai siitä pelosta, että muuten joku vetää herneet nenään?

1-vuotissynttärit oli iahn p:stä, kun tuli tv:stä jääkiekkoa!

miehen sisarus menee naimisiin päivänä, jolloin tulee tv:stä jääkiekon mm-kisat.. Olisi toisenlaisia vastauksia. Häät pitäisi tietysti siirtää, ettei jää ko. jumalanpalvelus näkemättä. Hyvä hääpari olisi tietenkin selvittänyt jo vuosi sitten, koska mikäkin peli tulee. Vaikka hääpari itse ei olisi jääkiekosta kiinnostunut, niin kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin selvittää asiat, että kaikki halukkaat saavat katsoa tv:tä. Toki kaikki muu saisi väistyä tv: katsomisen tieltä.