Kiinteiden aloitus ennen 6 kuukauden ikää?
Ajattelin minäkin heittää lusikkani tähän soppaan, kun jäin ihmettelemään tuosta " idiootti" -ketjusta että mistähän mahtaa olla peräisin ohje maitomääristä suhteessa kiinteiden aloittamiseen.. Eli jos esim. korviketta menee yli litra niin vauva ei pärjäisi maidolla. Meidän neuvolassa ei ainakaan kolmen lapsen ajalta (v.01 alk.) ole mitään sen suuntaista sanottu enkä ole lukenutkaan.
Täysimetän reilu 1,5kk poikaani, ja olen lähes varma että hän syö nyt jo vuorokaudessa litran verran äidinmaitoa. Kuitenkin sitä on aina varastossa eikä hän varmasti näe nälkää. Ylimääräistä lypsän vuorokaudessa 5-6dl vaikka lypsykertoja on vain 3; imetyskertoja mahtuu ainakin 10. Ikinä ei ole mielessä käynyt, että antaisin kiinteitä!! Imetys on helppoa ja mukavaa, ei lainkaan raskasta.
Vaikka vauvan maito olisikin korviketta ja sitä menisi litra, en silti näe järkeä vellin annossa vasten suosituksia. Kukin silti tekee kuin parhaaksi näkee, en halua tällä arvostella ketään. Outoa vain, jos jossain niin neuvotaan, kun vauvat ovat erikokoisia ja syövät eri määriä. Ihan aikuisten tavoin.
kohta 8 viikoisen n.7-kiloisen suursyömäripojan äiti
Kommentit (64)
Mulla on ainakin usko mennyt tähän terveudenhuoltohenkilöstöön, joka ohjaa äitejä alkutaipaleella...Omat kokemukset jo synnärilltä vahvistivat sitä ajatusta, että Suomessa imetystuki- ja tietous on ihan perseestä. Osastolla tehtiin kaikki juuri päinvastoin kuin pitäisi, jos ajatellaan imetyksen onnistumista...Tyrkytettiin tuttia, lisämaitoa, rintakumia jne. Ja kun kehtasin kieltäytyä, niin näki hoitajan kiristyvän...Ihmeellistä! Ja lisämaitoa ei annettu, tyttären paino nousi kuitenkin jo sairaalassaoloaikana melkein 200g, eli TARVETTA ei ollut.
Ja neuvolantätin ensimmäinen neuvo oli antaa tutti " ylimääräiseen imemisentarpeeseen" . Mitä helvettiä se sellainen on viikon ikäisellä lapsella! Alkaa suututtaa...Kaikki imeminen alkuvaiheessa on tarkoitettu äidin rinnoille. Ja sitten ihmetellään, kun maito ei yhtäkkiä riitäkään...Anna pullosta, sanotaan sitten neuvolassa kun on ensin saatu pilattua äidin imetysaikeet.
Jaksoin onneksi vastustaa tätä " imetyksen-vastustus-terroria" ja imetys onnistui. Mutta tähän vaadittiin itseltä paljon, oli hankittava tietoa imetyksestä, koska epävarmuus olisi tämän paineen alla varmasti ajanut imetyksen epäonnistumiseen.
Tämä raivonpurkaus yrittää siis kai sanoa, että syyt suomen alhaisiin imetyslukemiin ovat paljon syvemmällä kuin äideissä itsessään. On varmaan äitejä, jotka valitsisivat pulloruokinnan joka tapauksessa/ antaisivat kiinteitä aikaisin, mutta kyllä yhteiskuntamme asenneilmasto saisi olla imetysmyönteisempi/lapsilähtöisempi.
Jep, eli aivan asian vierestä, mutta tuli vaan mieleen...
Paitsi PikkuMytty: Täytyy " puolustaa" omaa synnytyssairaalaani, KYS:iä. Sain tukea ja neuvoja imetykseen jo synnytyssalissa. Sama imetysmyönteisyys jatkui osastolla. Tutteja tai lisämaitoa ei tyrkytetty (jotkut äidit niitä kävivät itse pyytämässä). Osaston seinällä oli sellainen itsetehty muistaakseni kymmenkohtainen plakaatti imetyksen eduista.
Esikoinen on meillä kyseessä, ja näillä evästyksillä täysimetys kesti 6kk.
Siellä siis synnytin. Ja kirjoitin palautetta osastolle pienen romaanin verran.
Vaikka en enää imettäkkään vaikka poika on vasta 4kk. Minun imetys kyllä loppui oman sairauteeni ja lääkitykseen jonka kanssa imettää ei voi.
Mutta asiaan johon piti kommentoida oli se että imetysohjaus on kyllä synnärillä aivan persiistä. Vaikka synnytinkin kolmannen lapseni ja tiedän mitä imetys on, ei minua kyllä ohjattu siellä suuntaan tai toiseen. Jossakin vaiheessa lastenhoitaja kävi kysymässä että imeekö poika hyvin. Sanoin että viihtyy rinnalla kyllä mutta hoitaja ei katsonut imuotetta eikä mitään muutakaan. Jonka seurauksena rinnanpäät olivat rikki jo toisena päivänä... Ja sitten pääsinkin jo kotiin! onneksi th kävi katsomassa minua kotona koska poika piti punnita niin samalla tarkisti pojan imuotteen joka oli hieman pielessä... Imettänyt olisin jos se olisi mahdollista. Poika viihtyi rinnalla, söi hyvin ja maitoa tuli. Ja onhan se helppoa verrattuna tuohon pullorumbaan.
Ja sitten tuohon litramäärään. Fakta on se että jos maitoa alkaa mennä 1500-2000ml päivässä niin vauvan munuaisethan ei kestä tuollaista määrää nestettä. Jolloin suositellaan aloittamaan lisäruoka.
Olen erittäin imetysmyönteinen, imetän ja maitoa riittää. Tyttö söisi lähes tunnin välein ja kakkaa ei kuulu kuin kerran viikossa. Ilmavaivat sen sijaan ovat jatkuvat ja kipeät niin että yöt ovat täyttä hulinaa. Sain neuvolassa ohjeen aloittaa kiinteät ja koska Cuplaton-tipoistakaan ei ollut apua, ajattelin ne myös aloittaa. Perusteluna se, että suoleen tulisi tavaraa ja kakka tulisi näin useammin. Ajattelin, että ilmavaivat voisivat näin vähentyä. Kokemuksia olen kuullut myös muilta, että kiinteiden aloitus on rauhoittanut vauvan öitä.
Toisaalta sitten mietityttää, että teenköhän tässä nyt kamalan väärin kun se suositus on puoleen vuoteen asti täysimetystä. Joku tuossa aiemmin kertoi kuinka haitallista kiinteät ovat liian aikaisin annettuna. Kertoisitko minullekin, että millaista haittaa niistä on lapselle, jos vauva muuten rauhoittuu kiinteiden aloittamisella? Omasta mielestäni kiinteiden aloitus on meillä perusteltua. Vai onko jollakulla jokin parempi ratkaisu ongelmaani? Mielelläni otan neuvoja vastaan.
Minä olen tässä miettinyt sellaista, että kun tuo täysimetyssuositus on 6 kk ikään asti ja sitteen kuitenkin sanotaan, että lapsen luontaiset rautavarastot alkavat olla lopuillaan just siinä 6 kk ikään mennessä, niin että pitäs alkaa syöttää lihaa ja viljoja. Mutta kuitenkaan kaikki lapset ei ala kiinteitä syödä kovinkaan nopeasti vaan voi vielä 8 kk iässäkin takkuilla pahasti kiinteät ja tissi on lapsen mielestä ainoa oikea ruoan lähde. Tuntuu siis siltä, että sitten kun täysimetys lopetetaan, niin heti pitäsi tuputtaa esim. lihaa, mikä ennen kiinteitä syömättömälle lapselle ei varmaan ole hyväksi ja tuskin lapsi siihen ihan heti suostuukaan. Puuroa tms. viljatuotteita varmaan paremmin suostuu syömään (tosin meillä ei vieläkään , tyttö pian 8 kk, tuo puuro ole kovinkaan suurta herkkua). Että siis mitä tapahtuu, jos lapsella tökkii kiinteät ja rautapitoista ruokaa alkaa syödä kunnolla vasta pitkän opettelun jälkeen? Tuleeko anemiaa tms? Pitääkö antaa lisärautaa?
En kysele tätä omasta puolestani. Meillä kiinteät alettiin jo n. 4 kk iässä ja nykyään syödään jo 8 kk ikäsille tarkoitettuja ruokia. Mutta siis kiinnosti vaan tietää. Tuntuu tuo puolen vuoden taitekohta ruokailun puolesta kauheen ruuhkaiselta ajalta.
Poikani kuivahti pahasti syntymän jälkeen ja sai sen vuoksi sairaalassa lisämaitoa, lastenlääkärin määräyksestä. Imetykseen kuitenkin kannustettiin, sekä sairaalassa, että neuvolassa. Kerrottin, että äidinmaito on lapselle parasta ravintoa ja sillä lapsen paino saadaan parhaiten nousemaan. Ohjattiin imettämään tiheästi ja kerrottiin, etten voi imettää lastani liikaa. Paino lähti kunnolla nousuun vasta pojan ollessa 1 kk ikäinen. Silti neuvolassakin kannustettiin imettämään. Missään vaiheessa, painonlaskun pysähdyttyä ja pojan alettua virtsaamaan normaalisti, ei lisämaidon annosta edes puhuttu. Käskettiin vaan seuraamaan pissaamista, kakkaamista, virkeyttä ja tyytyväisyyttä. Poikani on terve ja voi hyvin. Alkuvaikeuksista huolimatta, imetys lähti tosi hyvin käyntiin ja maito on riittänyt hyvin. Ilman asiallista imetysohjausta, olisin taatusti ajatellut, ettei maito riitä. Meillä neuvolassa ei tuijoteta kasvukäyriä, vaan lapsen hyvinvointia.
Täysimetyksellä oleva vauva kakkaa harvoin, koska ulostemassaa kertyy hitaasti pelkästä rintamaidosta. Se on ihan luonnollista. Ei ilmavaivat liity kakkaamistiheyteen (täysimetetyllä). Ja vauvojen ilmavaivatkin on täysin luonnollisia. Herkkä, osin kypsymätön suoli opettelee toimimaan!
Meillä tyttö oli 6kk täysimetyksellä, oli todella itkuinen mutta kasvoi koko ajan hyvin. Syöntiväli oli alkukuukaudet 30min-1½h, päivin öin. Ei tullut mieleenkään että lisäruoka auttaisi itkuisuuteen, koska maitoa todellakin tuli ja tyttö kasvoi!
Osaisiko joku vastata? Olen kaksi aiempaa lasta imettänyt 7 ja 10 kuukautta. Molemmille olen antanut kiinteitä 4 kk:n iästä lähtien. Molemmat ovat syöneet tuttia ja esikoinen sai pullosta maitoa jo synnärillä. Kakkonen ei pulloa koskaan huolinut. Esikoinen nukkui omassa sängyssään, kakkonen pitkään minun vieressäni. Minusta omassa sängyssä nukkuminen sopi minulle paremmin ja niin tämä kolmaskin (3½ kk:n ikäinen) taas nukkuu omassa sängyssään. Samoin tämä kolmas syö tuttia ja maitoa pullosta, muutaman kerran myös " tuttelia" saanut.
Nyt kolmannen kohdalla luulen jo tietäväni, mikä sopii minulle. Maitoa ei minulta ole koskaan tullut hirveän paljon, mutta riittävästi kuitenkin. Lapseni ovat saaneet riittävän määrän äidinmaitoa, ovat kasvaneet hyvin ja olleet terveitä. Itse en usko, että kaikkia ohjeita tarvitsee noudattaa sanatarkasti. Järki käteen ja usko omaan itseen, niin asiat yleensä sujuvat. Tällä hetkellä nautin tästä vauva-ajasta tämän kolmannen kanssa suunnattomasti. Välillä nauraa räkätämme kolmikuisen kanssa kilpaa ja meillä on onnellinen, hymyilevä vauva. Kiinteiden aloituksen ajattelin sitten, kun tuntuu olevan se oikea hetki, mahdollisesto jo nelikuisena.
Siksi ajttelen, että ilmavaivat helpottavat, jos suolessa liikkuu muutakin kuin ilmaa. Toki ilmavaivat ovat luonnollisia, en minäkään niitä yliluonnollisina ole pitänyt. Tiedän myös että kakan ei tarvitse joka päivä tulla, mutta koska tyttöä selvästi vaivaa vatsakivut nyt kun kakka ei tule niin aion aloittaa ne kiinteät tämän helpottamiseksi.
ei määräys. Vauvat ovat erilaisia, osa voi hyvinkin olla valmis kiinteiden syömiseen jo neljän kuukauden iässä. Itse täysimetin isokokoista poikaani 4,5 kk, jonka jälkeen aloitimme varovaisesti kiinteiden maistelun. Poika osoitti itse kiinnostusta muiden syömistä kohtaan ja syö erinomaisella ruokahalulla sekä kiinteitä että tissiä. Se, että aloittelee kiinteitä aikaisemmin kuin suositus on, ei tarkoita sitä, että vauvan pääasiallinen ravinto olisi kiinteää. Meillä edelleen nyt 5,5 kk poika syö pääasiassa rintamaitoa, kiinteät ovat vain makupala kerran päivässä. Ja jos vauva saa kiinteämmästä ravinnosta oireita, ainahan voi palata täysimetykseen.
Kiinteät ei välttämättä helpota tilannetta. Mutta jos niin teidän kohdalla käy, niin hyvä niin.
Siis kiinnostaa todella paljon, kun jotkut sanovat siitä kiinteiden aloittamisesta jo 4kk iässä olevan haitaa niin voisko joku ihan oikeesti kertoa että mitä haitaa siitä sitten on? Joskushan kiinteitä on alettu antamaan jo 3kk:n iässä ja terveitä ihmisiä minunmilestäni silti ovat!
Voisko joku ystävällinen kertoa?
mulla kolme lasta, 4v 2v ja 5kk. Kun ekat kaksi sain, oli täysimetyssuositus 4-6kk, nyt se on 6kk.
Tässä omia mielipiteitä:
suositustahan on pidennetty, koska WHO antoi täysimetyssuosituksen 6kk asti ja osittaisimetyssuosituksen 2v asti. Nämä annettiin ajatellen kehittyviä maita eli esim. Afrikassahan pitkä imetys antaa kaikkein parhaat eväät vauvan selviämiseen hengissä. Lisäksi täysimetys antaa ehkäisysuojaa, mikä puolestaan edistää tämän vauvan eloonjäämistä (ei tule uutta vauvaa, joka veisi rintamaidon) ja äidin jaksamista.
Pitkä täysimetys puolestaan edistää pitkää osittaisimetystä.
Meidän olosuhteissamme ei pitkä täysimetys ole niin oleellista vauvan terveyden ja eloonjäämisen kannalta. Toki meilläkin vauva saa vasta-aineita ja tärkeitä ravintoaineita rintamaidossa, mutta meillä ei ole eloonjäännin kannalta merkitystä sillä, saako vauva pelkkää rintamaitoa, korviketta ja rintamaitoa vain pelkkää korviketta. Korvikkeeseen löytyy puhdasta vettä ja ehkäisyäkin on saatavilla muuta kuin imetys.
Luin lääkärien lehden (duodecim) artikkelin tältä syksyltä. Lastenlääkäri kirjoitti tästä imetyssuosituksen pidentämisestä että se on meidän olosuhteisiin vähän hassu. Että 6kk täysimetyksen suositteleminen syyllistää äitejä ja tulee lisää epäonnistumisen kokemuksia. Varsinkaan kun ei ole voitu todistaa meidän olosuhteissa mitään etuja jos täysimettää 6kk verrattuna että jos täysimettää 4kk. Esim. allergoiden ehkäisyssä siitä ei ole voitu todeta mitään lisäetua.
Näin ollen vanha suositus täysimetys 4-6kk olisi hyvä.
Olin sairaalassa lastenosastolla käymässä vauvan kanssa ja siellä kertoivat, että uusi suositus on tuonut heille lisää potilaita: nyt löytyy paljon vauvoja 8-10kk ikäisiä, jotka ovat osastoilla opettelemassa syömään soseita! Herkkyyskausi lusikan opetteluun (takanielun käyttöön) on 4-6kk iässä ja osa lapsista, joita täysimetetään 6kk ikään asti eivät meinaa oppia enää tekniikkaa lusikalle. He yrittävät imeä sosettakin. Että kiva suositus. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin lapsiin mutta typerää käyttää sitten sairaalaresursseja syömisen opetteluun.
Meillä aloitin myös tälle kuopukselle soseet alle 6kk iässä, sillä on iso poika enkä jaksa imettää päivin öin 1-2 tunnin välein, vaikka maitoa riittääkin paljon. Kun on nuo 2 muutakin lasta. haluan lisäksi että poika oppii lusikan ajoissa niin sekin helpottaa arkea. ei valitettavasti ole aikaa syöttää häntä tuntitolkulla, kun on nuo muutkin lapset.
Kukin tekee omat päätökset, mutta meidän olosuhteissa täysimetys 4kk tai 6kk tai siltä väliltä on aivan yhtä hyvä ratkaisu vauvan kannalta!
Vaikka vauvan maito olisikin korviketta ja sitä menisi litra, en silti näe järkeä vellin annossa vasten suosituksia. Kukin silti tekee kuin parhaaksi näkee, en halua tällä arvostella ketään. Outoa vain, jos jossain niin neuvotaan, kun vauvat ovat erikokoisia ja syövät eri määriä. Ihan aikuisten tavoin.
...
Siinäpä se juuri on, jokainen vauva on yksilö ja aikuisten tavoin ei voida sanoa että yksi tapa sopii kaikille. Pääsääntöisesti täysimetys suositus on 6kk, mutta hyvin monelle suositellaan vellien ja kiinteiden aloittamista jo aikaisemmin ja hyvä niin. Ja vaikka meillä lääkäri suositteli vellien ja kiinteiden aloittamista jo hyvin varhain ei se tarkoita että sama sopisi naapurin toukalle.
Ja suositukset ovat nimenomaan suosituksia, ei ehdottomia sääntöjä.
Meidän ei onneksi " tarvitse" imettää vauvojamme 6kk:ta sen takia että jäisivät eloon, motiivit on hiukan toisenlaiset. Äidinmaito on parasta ravintoa imeväisikäiselle, niin kuin jokaisen nisäkäsemon maito omalle poikaselleen.
tämä ensimmäinen lapsemme oli tehohoidossa ja sai siellä pullosta tai nenämahaletkusta ruokaa. En siis pystynyt imettämään häntä ennen kuin n. 2 viikkoisena. Imetys oli tässä vaiheessa yhtä taistelua kun lapsi huomasi että tässähän joutuu tekemään oikeasti töitä!
Kätilöiden yms. hoitohenkilökunnan avulla kokeilin ties mitä, rintakumista lähtien kaikkea.
Kotiin kun tultiin, tyttö imi rintaa mutta todella levottomasti. Vähän väliä pää kääntyili pois jne. Soitin neuvolaan ja saimme neuvoksi että ensin antaa pullosta että suurin nälkä lähtee pois ja sen jälkeen rinnalle. No lypsin ne vähäiset maidot mitä minulta tuli, annoin ne pullosta ja hetken päästä rinnalle. Lapsi usein nukkui jo siinä vaiheessa tms.
Yritin imettää n. 2 kk ja joka ainut kerta tuloksena oli se että lapsi meni ihan tikuksi ja alkoi huutamaan. Lypsin siis maitoni ja annoin sitä, iltaisin ja öisin yritin imettää kun lapsi oli vähän unisempi.....
N. kahden kuukauden iässä maidontulo vaan yksinkertaisesti loppui. Lypsin ehkä 10ml, lapsi imi tissiä kuin tuttia kun ei sieltä mitään tullut jne. Annoimme siis korviketta.
No neuvolassa todettiin että alhainen syntymäpaino, alun sairastelut jne ovat kasvattaneet lapsellemme todella huiman ruokahalun! Annoin korviketta noin tunnin välein, lapsemme pulautteli todella paljon. Jälleen soitin neuvolaan ja kerroin tilanteen. Kävimme punnituksessa ja paino oli lähtenyt laskemaan. Tässä vaiheessa neuvolantäti sanoi että nyt annatte maissivelliä korvikkeeseen sekoitettuna. Kesti paremmin sisällä! Syöntiväli harveni noin kahteen tuntiin. Lisäsin maissivellin määrää pikkuhiljaa ja siirryin vähitellen ihan " lusikka kiinteisiin" .
Näin meillä. Mitään haittaa ainakaan ei ollut siis kiinteiden aloittamisesta meidän tapauksessa. Jokaisen " tuomitsevan" olisi ehkä syytä muistaa että tilanteita on satoja erilaisia!
Nyt meillä on terve kohta 9kk tyttö ja syö ihan kaikkea mitä purkista löytyy. Allergioita ei ole. Allergioiden vuoksiko näitä kiinteitä ei suositella annettavaksi ennen 6kk ikää? Ja mielestäni hiukan ristiriitaista myös se että purkeissa lukee se 4kk, neuvolat ohjaavat (ainakin täällä) että kiinteitä saisi silloin antaa. Miksi sitten puhutaan 6kk täysimetyksestä??? No oli miten oli niin meillä se ei onnistunut enkä näe siinä mitään väärää. En koe olevani epäonnistunut. Olen vain iloinen että tyttömme selvisi ja on nyt terve.
älkää hyppikö seinille näiden keskustelujen takia. Kaikki varmasti ymmärtää teidän tilanteen eivätkä kohdista arvostelujaan teihin! Henkilökohtaisesti pidän arveluttavana niiden äitien valintoja jotka eivät imetä " mukavuussyistä" .
Jos esim. Nestle saisi vapaasti päättää mitä lastenruokapurkkien etiketeissä lukee, niin 4kk:n sijasta siinä olisi 1kk... Ennen niissä luki 3kk, nyt 4kk. Ehkä niissä vielä joku kaunis päivä lukee " alkaen 6kk" .
Ja tietämys uusimmista tutkimustuloksista, imetyksestä yms. on aika lailla kiinni kunkin tädin omasta innostuksesta, mieltymyksistä ja kokemuksista.
Tuntuu, että kiinteitä ollaan suosittelemassa hyvin herkästi.
- Jos vauva on iso, niin eihän se millään sille rintamaito riitä (jolla vauva juuri kasvoi niin isoksi)
- Jos vauva on tyytyväinen ja terve mutta hoikanpuoleinen niin eihän tuo tietty saa riittävästi rintamaitoa (kasvukayrät ovat usein erilaiset rintaruokituilla, usein nykykäyrillä paino notkahtaa 4-6 kk:n iässä).
- Jos tästä ei löydy syytä, niin sitten öiset (luonnolliset ja asiaankuuluvat) heräämiset yritetään saada pois niillä kiinteillä.
Toisaalta äitien väsymys yösyöttöihin on ymmärrettävää etenkin jos vauva nukkuu toisessa huoneessa, jolloin syötöt herättävät molemmat katkaisten yöunet. Perhepetiä ja turvallista yhdessä nukkumista voisi neuvoa edes siitä kiinnostuneille - itse en ensimmäisen lapsen kanssa uskaltanut kertoa neuvolassa, että tuo siirtyi viereen nukkumaan. Kuulemma äiti litistää yöllä lapsensa - hoh hoi jaa! Vaan miten helppoa ja vaivatonta olikaan imetys sitten siinä vieressä.
Ja äitien luottamus omaan imetykseen on usein heikko - sitähän neuvolatäti ei voi mitata toisin kuin niitä kiinteitä. Luonnolliset " vaikeudet" kuten rintaraivarit, tiheän imun kaudet, imetyksen muuttuminen (suihkutissisyys vaihtuu usein luonnollisesti siihen, että vauva joutuu hetken imemään ennen herumisen käynnistymista) ym. usein turhaan katkaisevat imetyksen. Niihinkin kun saisi neuvolasta paremmin neuvoa ja kannustusta, tilanne voisi olla toinen.
Itselläni on pikkukakkonen sylissä ja ei tule saamaan kiinteitä ennen puolen vuoden ikää - miksi ihmeessä saisi? Niistähän on liian varhain enemmän haittaa kuin hyötyä vauvalle monellakin tapaa.