Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pitäsikö vaan "jättää" rasittava lapseton ystävä?Mä en

Vierailija
26.05.2012 |

tajua miten kukaan voi olla niin itsekeskeinen mitä tästä ihmisestä n tullut..Yli 10v tunnettu ja totta kai olen pahoillani hänen puolestaan,mutta uskomatonta mitä kaikkea olettaa toisen voivan kestää..Esim kun odotin esikoistani,kieltäytyi kummiudesta ja päissään kertoi toivoneensa mulle katkeruuksissaan kohtukuolemaa..kiva kuulla..Toista lastani ei halunnut tulla edes katsomaan.Sanoi suoraan että "vituttaa liikaa".

Pitäiskö vaan antaa olla?Jos minä lapsineni vaan vitutan häntä.

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
26.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei katkeruutta yleensä niin vain "hillitä". Jos pettymys tavallaan kasvaa katkeruudeksi niin ei ole helposti käsiteltävissä, minusta. Mutta! Siihen voi vaikuttaa, miten katkeruuttaan tuo/ei tuo ilmi.

niin tiedän kyllä, ettei katkeruutta itsessään tuosta noin vaan hillitä, itse olen erinäisistä asioista hemmetin katkera. Mutta tarkoitin juuri tuota, että kannattaako sitä tuoda julki mitenkään tai sitten miettisi edes, miten sen katkeruutensa ilmaisee mahdollisimman loukkaamattomasti. Kyllä mun mielestä se raja olis vedettävä siihen viimeistään, ettei mene ääneen sanomaan että toivoin muuten sun vauvan kuolemaa tai vammaisuutta.

21

Vierailija
22/22 |
26.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi/äitivihaajat, olette pimeitä ja sairaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme viisi