Sijaisvanhempia linjoilla?Mitä kun sijaislapseen kiintyy liikaa :/ Meillä

Systeemi on todella mätä. Varaudu siihenkin mahdollisuuteen että lapsi käy elämässä hetken bioäidin kanssa ja palaa vielä teille pahasti kärsineenä. Älä sanoudu vielä irti tehtävästä. Lapsi voi tarvia sinua tulevaisuudessa vielä enemmän. Lapsihan on tässä ihan testinukkena " onnistuuko, jaa ei, voi harmi, meni rikki". :(

Systeemi on todella mätä. Varaudu siihenkin mahdollisuuteen että lapsi käy elämässä hetken bioäidin kanssa ja palaa vielä teille pahasti kärsineenä. Älä sanoudu vielä irti tehtävästä. Lapsi voi tarvia sinua tulevaisuudessa vielä enemmän. Lapsihan on tässä ihan testinukkena " onnistuuko, jaa ei, voi harmi, meni rikki". :(

se lapsi päätyy takas ap:lle, jolla jo itselläänkin hankaluuksia...!!!

lasta edelleen,mutta kun nämä jutut on niin paljon hienovaraisempia ja sellasia mitä kukaan ei noteeraa.Se äiti kohtelee vauvaa ihan eri tavalla mihin pieni meillä on tottunut; meillä pusutellaan,halaillaan,leperrellään,puhutaan rauhallisesti ja nätisti - tämä äiti vaan huutaa, puhuu vihaisesti,pukeekin lasta kiukkuisin ottein - ja mun sydän itkee verta kun näen miten hämmennyksissä tämä pieni ihminen on,kaikki on yhtäkkiä eri lailla kuin ennen :**(



En tiedä ymmärtääkö kukaan tai onko se edes tarkoitukseni,kunhan johonkin saan purkaa..Mulla on niin IKÄVÄ jo valmiiksi.Ja meidän koko perheellä (meidän biolapset 6v ja 4v oppi pitämään ihan sisaruksenaan tätä pientä)



Täytän typykän vauvakirjaa tässä ja itkeskelen samalla..Miks tää onkin näin vaikeaa?



ap

huostaanotto keskeytyi luojalle kiitos ja lapsi palautui ÄIDILLEEN ja äiti on aina äiti.



Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä asioista mitään.



Oli itselläkin kokemusta todella törkeästä sijaisperheestä, joka valehteli mm.puhelut lapsen ja minun välilläni sosiaalitoimeen.



Sinä et ole lapsen äiti.Ymmärrä se.Älä koita hankaloittaa asioita, vaan ana äidin parantaa tapansa, sekin on mahdollista,



nim.kokemusta

Vaikea kyllä minunkin uskoa että henkilö joka polttaa vauvaa tupakalla, kokee jonkun ihmevalaistumisen. Ihminen voi muuttua jonkin verran, mutta ei tuollaisista persoonallisuushäiriöistä, jotka saa tekemään tuollaista pääse koskaan eroon. :( todella surullista.

Jos joku kuvittelee, ettei lapsi ymmärrä, ei ole sovelias lapsen kasvattajaksi.

että lapsi on todella osa perhettä on saanut kiintyä teihin ja te häneen. Se on parasta mitä olette lapselle antaneet, kun oma vanhempi ei ole sitä voinut antaa. Itse työskentelen lastensuojelussa ja nostan kyllä hattua teidän kaltaisille sijaisperheille.

varmasti on vaikeaa....sijaisvanhemmuudessa kuin harvoin lapsia palautetaan ainakaan parempiin oloihin ja kasvuympäristöön mitä heillä oli sijaiskodissa. Ihan vaan siksikin, että sijaislapseksihan päätyvän lapsen biovanhemmat eivät ole aiemmin kyenneet riittävän hyvään vanhemmuuteen.



Siksi tietysti on turha kuvitella, että heidät palautetaan erittäin hyvin toimivaan rakastavaan kotiin...vaan usein niin biovanhempien vuorovaikutustaidoissa kuin muissakin osaalueissa on edelleen isoja puutteita. Ei kuitenkaan niin isoja, etteivätkö he voisi lasta itse hoitaa.



Mutta koska sostyöntekijöille kuuluu myös teidän työnohjaus, niin keskustele ihmeessä heidän kanssaan näistä ajatuksista ja tuntemuksista. Eipä se asiaa välttämättä miksikään muuta jos huostaanotto on päätetty purkaa, mutta on teidänkin tultava kuulluksi.



ja kun joku täällä sanoi että eihän lapsi mitään vielä ymmärrä...niin kuule lapsi ymmärtää todella paljon, kaikki tunteet ja kokemukset hän kantaa matkassaan loppuelämänsä. Yhdenlainen hylkäämisen kokemus hänellä on jo kannettavanaan kun joutuu nykyisen perheensä jättämään. Ei hän aikuisena siitäkään asiasta vaan ajattele, että jooo asuin ekan vuoteni sijaisvanhemmilla ja se siitä, vaan kyllä sen vaikutukset ovat kauaskantoiset. Tämä selviää ihan vaan jos viitsii kehityspsykologiaan hieman perehtyä.

huostaanotto keskeytyi luojalle kiitos ja lapsi palautui ÄIDILLEEN ja äiti on aina äiti.

Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä asioista mitään.

Oli itselläkin kokemusta todella törkeästä sijaisperheestä, joka valehteli mm.puhelut lapsen ja minun välilläni sosiaalitoimeen.

Sinä et ole lapsen äiti.Ymmärrä se.Älä koita hankaloittaa asioita, vaan ana äidin parantaa tapansa, sekin on mahdollista,

nim.kokemusta

"äiti on aina äiti" on minusta todella tökerö peruste. Lapselle tärkeää on turvallinen lapsuus,eikä sitä taata pelkällä verisukulaisuudella. Sijaisäiti on parempi kuin huono ja vastuuton biologinen äiti (enkä siis nyt ota kantaa teidän tapaukseen vaan yleisesti).

mutta toivottavasti ei ihan häiriintyneenä.

huostaanotto keskeytyi luojalle kiitos ja lapsi palautui ÄIDILLEEN ja äiti on aina äiti. Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä asioista mitään. Oli itselläkin kokemusta todella törkeästä sijaisperheestä, joka valehteli mm.puhelut lapsen ja minun välilläni sosiaalitoimeen. Sinä et ole lapsen äiti.Ymmärrä se.Älä koita hankaloittaa asioita, vaan ana äidin parantaa tapansa, sekin on mahdollista, nim.kokemusta

mitäs siitä jos se vähän tupakalla polttaa pikkuvauvaa tai makuuuttaa päiväkausia likaisissa vaipoissa?

Oiskohan sullakin vähän miettimisen paikka miksi lapsesi on oettu pois?

Se,että osaa levittää jalkansa ja 9kk myöhemmin synnyttää elävän lapsen,ei VALITETTAVASTI vielä riitä suoraan sanottuna yhtään mihinkään.

Tietysti Ap voi kertoa ajatuksensa ja pelkonsa myös viranomaisille. Ja estääkö jokin kantamasta vastuuta lapsesta myöhemminkin, kävi miten kävi?

Sen kummemmin ottamatta kantaa tilanteeseen, ihmettelen ap:n toimintaa. Omille lapsille on esitelty uusi sisarus (tai ainakin annettu ymmärtää), unohdettu oma rooli _sijais_äitinä ja se, että tavoitteena on bioäidin kuntoutuminen ja lapsen palaaminen oman vanhempansa luo. Eikös sijaisvanhemmuudessa se tavoite kuitenkin ole, että suhde omiin vanhempiin tulee kuntoon / rakentuu ja nämä vanhemmat saavat mahdollisuuden parantaa kasvatusolosuhteita sellaisiksi, joissa lapsen olisi hyvä olla.



Tietenkään ei ole hyvä, jos oikeasti asiat ovat edelleen huonosti, mutta nytkin tilanteena oli se, että bioäiti on lapsen kanssa ympäristössä, jossa on auttajia suurimman osan vuorokaudesta, jotta hän oppii toimimaan lapsen kanssa. Kuinka voi olettaa, että hän osaa toimia lapsen kanssa samalla tavalla, kuin sijaisäiti, jos ei ole äitinä saanut olla?

Vanhemman oikeudet ovat niin painavat, että kun vähän yrittää tsempata ja vannoo parantavansa tapansa niin eikun lapsi takaisin kotiin.

Ja oikeasti, kaikki me joille tämä on esim. työn kautta tuttua, tiedämme, että ei se äiti ole itseään noin lyhyessä ajassa parannettua saanut. Jonkin aikaa menee varmaan ihan kivasti ja sitten repsahtaa. Lasu-kuvioita, ehkä sijoituksia jne.

Itse olen sitä mieltä, että jos lapsen perushoito on täysin rempallaan ja henki jopa vaarassa (vauvalla tämä kohta täyttyy melko helposti), lapsi pitäisi sijoittaa pysyvästi muualle. JOS vanhempi joskun parantuu niin hän voi saada tapamisoikeudet mutta huoltajuutta ei.

Lapsen etu ei ole joutua pompoteltavaksi perheestä toiseen ja toimia koekappaleena vanhemman kyvyistä tai kyvyttömyydestö. Biologinen vanhemmuus on Suomessa aivan yliarvostettua.

Tämän vuoksi en voisi itse ikinä alkaa sijaisvanhemmaksi vaikka muuten kiinnostaisikin.

nyt jälleen kerran. Yleensä on niin että, jos lapsi on jo suurimman osan elämästään elänyt sijaisperheessä ja pitää tätä omana perheenään, lapsi jää sinne. Vaikka tavoitteena on perheen uudelleenyhdistyminen, se tapahtuu aina lapsen parhaan mukaan. Niin se pitäisi olla ainakin.

Tietysti Ap voi kertoa ajatuksensa ja pelkonsa myös viranomaisille. Ja estääkö jokin kantamasta vastuuta lapsesta myöhemminkin, kävi miten kävi?

Jos bioäiti kieltää yhteydenpidon myöhemmin, se on sit niin sanotusti siinä. :(

nyt jälleen kerran. Yleensä on niin että, jos lapsi on jo suurimman osan elämästään elänyt sijaisperheessä ja pitää tätä omana perheenään, lapsi jää sinne. Vaikka tavoitteena on perheen uudelleenyhdistyminen, se tapahtuu aina lapsen parhaan mukaan. Niin se pitäisi olla ainakin.

jutuissa, ja biologisella vanhemmalla on ihan liikaa oikeuksia :( lasta ei sen sijaan tunnuta ajattelevan yhtään, vai muistatteko sen jutun somalitytöstä, joka sijoitettiin ja joutui myöhemmin muuttamaan somaliäitinsä luo, jonka kanssa ei edes osannut kommunikoida. Tulos : äiti palautti suomalaistuneen lapsen somaliaan. Ai niin, hänellä oli siihen oikeus, olihan hän BIOLOGINEN vanhempi.



kiva tietää mitä tuostakin ap:n kuvailemasta pienestä aikuisena tulee, kun pää pistetään sekaisin jo noin pienenä. siinä ei paina vaakakupissa kiintymyssuhteet eikä lapsen mielipiteet.

Puhu sosiaalityöntekijöille vielä ajatuksistasi, kyllä tuollainen negatiivinen vuorovaikutus vauvan kanssa tulisi ottaa huomioon. Jos äiti käyttäytyy noin vaikka muut näkevät, millainen hän sitten on kun jää lapsen kanssa kahden ja on paineen alla, lapsi itkee jne.

Tuon ikäinen ei ymmärrä mitään! Et voi ajatella noin.. :( T.ohis

huostaanotto keskeytyi luojalle kiitos ja lapsi palautui ÄIDILLEEN ja äiti on aina äiti. Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä asioista mitään. Oli itselläkin kokemusta todella törkeästä sijaisperheestä, joka valehteli mm.puhelut lapsen ja minun välilläni sosiaalitoimeen. Sinä et ole lapsen äiti.Ymmärrä se.Älä koita hankaloittaa asioita, vaan ana äidin parantaa tapansa, sekin on mahdollista, nim.kokemusta